"Fyysikoiden" akilleen kantapää on, että he uskovat platonilaisiin yleiskäsitteisiin. Platonilainen yleiskäsite on suku, siis kuten 'hevonen' jolla ei voida todella ratsastaa. "Fyysikoiden" mielestä tällaiset yleiskäsitteet ovat kuitenkin olemassa - ja vieläpä fysikaalisia tosiasioita. He eivät ymmärrä erottelua todellisten asioiden ja yleiskäsitteiden välillä, vaan vaihtavat todellisesta asiasta yleiskäsitteeseen kuin hyrrän kyydissä niin etteivät havaitse itsekään, missä ovat menossa. Yksinkertainen tapa erotella on, että todelliset asiat voidaan jollakin tavalla mitata, mutta yleiskäsitteitä ei - aivan kuten hevosen yleiskäsitteellä ei voida periaatteessakaan ratsastaa. Kun sovelletaan kyseistä menetelmää, huomataan että suurin osa "fyysikoiden" todellisiksi uskottelemista asioista on yleiskäsitteitä.
Tätä ei pidä sekoittaa esimerkiksi siihen, että epämääräisyyden aste on todellisilla atomeilla suhteessa Planckin vakioon (h), joka on pieni arvo, sekä kyseessä olevan asian massaan (m) - atomeilla, ymv. pienimassaisilla on merkittävä h/m- suhde, mutta makroskooppisilla h/m on hyvin pieni. Kuvitteellisten atomien "epämääräisyys" on toisenlaista.
Kun "fyysikko" väittää, että maailma koostuu atomeista, hän viittaa lukemattomiin "atomeihin", joita ei voida mitata missään tutkimuksissa Näistä "atomeista", joista maailman väitetään pääasiallisesti koostuvan, ei voi olla sellaista tietoa kuin todellisista atomeista mittaamalla. Kyseiset "atomit" ovat ihmisen teoreettisia kuvitelmia, joiden avulla hän järjestää koeolosuhteita, joissa todellisia atomeja mitataan. Näitä teoreettisia rakennelmia voidaan kutsua tieteellisen tutkimuksen heuristisiksi apuvälineiksi.
Tätä ei pidä sekoittaa esimerkiksi siihen, että epämääräisyyden aste on todellisilla atomeilla suhteessa Planckin vakioon (h), joka on pieni arvo, sekä kyseessä olevan asian massaan (m) - atomeilla, ymv. pienimassaisilla on merkittävä h/m- suhde, mutta makroskooppisilla h/m on hyvin pieni. Kuvitteellisten atomien "epämääräisyys" on toisenlaista.
Kun "fyysikko" väittää, että maailma koostuu atomeista, hän viittaa lukemattomiin "atomeihin", joita ei voida mitata missään tutkimuksissa Näistä "atomeista", joista maailman väitetään pääasiallisesti koostuvan, ei voi olla sellaista tietoa kuin todellisista atomeista mittaamalla. Kyseiset "atomit" ovat ihmisen teoreettisia kuvitelmia, joiden avulla hän järjestää koeolosuhteita, joissa todellisia atomeja mitataan. Näitä teoreettisia rakennelmia voidaan kutsua tieteellisen tutkimuksen heuristisiksi apuvälineiksi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos atomeista ei tiedetä esim. missä ne tarkemmin sijaitsevat, minkälaisia atomeja ne tarkemmin ovat, jne. niin niistä ei ole sellaista tietoa, että niitä voitaisiin havaita mittalaitteilla. Ei ole havaittavissa esim. atomia, joka olisi samanaikaisesti kaikkia atomityyppejä, sijaitsisi missä tahansa asennoissa missä tahansa paikoissa, jne. Tällaisista mielikuvituksessa sijaitsevista alkeisosasista "fyysikot", kuten Kari Enqvist, kuitenkin kuvittelevat maailman koostuvan.
Kysymys aloittajalle. Miksi tämä aloitus on kahdella eri palstalla?
Varmaan siksi, että nämä nykyiset kirjoituslaatikot ja niiden lähettäminen toimii niin huonosti, viiveellä, ettei aina tiedä, onnistuiko lähetys vai ei.
Eivät fyysikot ymmärtääkseni väitä atomien olemassaoloa siinä mielessä kuin edellä annetaan ymmärtää. Heillä on matemaattinen laskukaavasto, jota voi havainnollistaa kuvittelemalla atomien olemassaolon. Tai myös hiukan parempi laskukaavasto, kvanttimekaniikka, jonka kuvailu sanoilla on vielä hauskempaa.