oli yliopisto mikätahansa, jossa on matikan kandin tutkintorakenne, niin sinne pitäisi laittaa 35-55op riippuen valinannaisten aineopintojen määrästä kielipintojja/itseopiskelumatikkakursseja/sivuaineopinntoja; jos kokonaistutkinnon laajuus on 180op.
itse kannatan itseopiskelukursseja, jos niissä on opettajia painostettu tekemään kurssimateriaalit paremmiksi kuin luentokusseilla. opettajat niissä pääsisivät yhtä helpolla, koska luentoja on paljon vähemmän, mutta kurssimateriaalien tekemiseen on kulunut enemmän vaivaa. Vaivaa kuluisi siihen, että materiaalit tehtäisiin käyttäjäystävälisiksi
tämän etuna olisi se, että kirjoitetusta kurssimateriaalista saaa, jos se on huolella tehty, niin enemmän irti, kuin kuullusta. Myös, kun lukee, niin on runsaasti aikaa paneutua aineistoon.
toiseksi, voi opiskella eenmmän aikaa siinä paikassa, missä haluaa, kun taas luento on yliopisotolla.
yliopisto voisi mekanistisoida prujun tekemistä antamalla sen tekemiseen ohjeita, jotka nostaisivat sen tasoa. Ne säännt sopii varmaan osa myös muissa aineissa, mutta matemaatikko ei ehkä ole kiinnostunut selkeän ja laadukkaan prujun tekemisestä ja siinä kehittymisessä.
Itse laittaisin matematiikan kanditutkinnon sisältävän yleisopinnot
matikkakurssit matikkaitseopiskelukurssit/sivuainekurssit/kielikurssit
itse kannatan itseopiskelukursseja, jos niissä on opettajia painostettu tekemään kurssimateriaalit paremmiksi kuin luentokusseilla. opettajat niissä pääsisivät yhtä helpolla, koska luentoja on paljon vähemmän, mutta kurssimateriaalien tekemiseen on kulunut enemmän vaivaa. Vaivaa kuluisi siihen, että materiaalit tehtäisiin käyttäjäystävälisiksi
tämän etuna olisi se, että kirjoitetusta kurssimateriaalista saaa, jos se on huolella tehty, niin enemmän irti, kuin kuullusta. Myös, kun lukee, niin on runsaasti aikaa paneutua aineistoon.
toiseksi, voi opiskella eenmmän aikaa siinä paikassa, missä haluaa, kun taas luento on yliopisotolla.
yliopisto voisi mekanistisoida prujun tekemistä antamalla sen tekemiseen ohjeita, jotka nostaisivat sen tasoa. Ne säännt sopii varmaan osa myös muissa aineissa, mutta matemaatikko ei ehkä ole kiinnostunut selkeän ja laadukkaan prujun tekemisestä ja siinä kehittymisessä.
Itse laittaisin matematiikan kanditutkinnon sisältävän yleisopinnot
matikkakurssit matikkaitseopiskelukurssit/sivuainekurssit/kielikurssit
Vastaukset 4
Vanhimmat
Opettajille maksetaan pidetyistä luennoista, jos se tehtäisiin ehdottamallasi kirjekurssi tekniikalla. niin opettajille maksettaisiin vain tenttien korjaamisesta ja voit arvata että siitä saisi huomattavan palkan alennuksen. Opettajille maksetaan opettamisesta. Sen sijaan kannatan että yliopistossa voisi olla myös lisänä pelkästään tentittäviä vapaavalintaisia kursseja. Ja niistä tentin tekijä korjaaja saisi tietyn korvauksen tenttijää kohden. Esim. 20 euroa per tenttijä.
Näitähän tentittäviä vapaavalintaisia kurssejahan on hyvinkin paljon. Ainakin teknillisellä puolella pystyy suorittamaan suurimman osan suoriltaan. Vai miten oikein tämän mielensit?
Ja se, saako siitä kurssista enemmän irti luentorungolla verrattuna suulliseen riippuu pitkälti kurssin tyylistä ja aiheista. Itse olen useammalla kurssilla huomannut, että luentorungossa selitetään sama asia muutamalla sanalla, kun taas tunneilla saatetaan puolikin tuntia käsitellä tätä. Jos siis luentorunkoja aletaan turhaan täyttämään kaikella mahdollisella, ei se ole enää mielekäst tapa opiskella.
tarkoitin, että oppilas ja ope voisi yhdessä suunnitella kurssin itseopiskeltavaksi ja sitä samaa voisi muutkin oppilaat opiskella, kun se olisi keksitty. open työhön voisi kuulua se, että tutkia netistä joku tentittävä kirja, joka oppilaan pitäisi lukea, kun oppilas olisi antanut halutun aiheen tai ehdottanut tenttikirjaa. Opettaja voisi vilkaista sitä ja halutessaan ehdottaa toista. jotkut tenttikirjat ei ehkä sovellu oppilaalle, mutta soveltuu opelle, kuten riippuen tekstistä
oppilas saa paremman kuvan kursseista, jos ne ovat samankokoisia. tietenkin jotkut voisi olla erikokoisia, kuten ydinkurssit tai ehkä vain ne, eli kurssit, jotka on pakko käydä.
Silloin tietäisi aina, paljonko työtä siinä on. Jos näin ei ole, niin unohtuu se tieto, kuinka paljon työtä vaihtelevan kokoisessa kurssissa on; koska se ei jää aivoon, muistiin
saattaa olla, että luentoina kursseina ei pitäisi olla matikkaa ollenkaan, vaan kaikki luentokurssit korvattaisiin itseopiskelukursseilla ja jotta se ei menisi liian vaikeaksi olisi paljon harkkoja tukemassa opiskelua. ykkösviestissä sanotut edut.
tätä kannattaa ajatella niin kuin matikkaa, että se mikä on paras tapa, niin käyttää sitä ainoastaan, eikä käyttää yhtään huonoa tapaa, varsinkaan, koska rahaa ei kuluisi paljoa enempää
on ihan selvää, että palkkaus on helpoin kohta: prujujen tekemisestä voi antaa enemmän palkkaa kuin luentopainotteisessa kurssissa sitä paitsi paremman prujun tekemisestä pitää antaa varmaankin enemmän palkkaa, jos sen tekemiseen menee enemmän aikaa.