Liukeneeko hiilimonoksidi (häkä) veteen? Toisin sanoen, jos lämmitän uunin ja tulee häkää, auttaako jos tuuletan kylppäriin, jossa on lattiakaivo? Uppoaako häkä sinne?
Liukeneeko CO veteen?
tietoakaipaa
193577
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Aivan samantekevää, liukeneeko CO veteen vai ei. Lattiakaivossa olevan veden pinnan pinta-ala on niin pieni, ettei mahdollisella liukenemisella ole käytännön kannalta merkitystä.
Ja lämmitä sitä uunia niin kuin sitä pitää lämmittää – silloin sitä häkää EI TULE huoneilmaan.
Niin, tuuletan siis ulos. Olipa tyhmä kysymykseni.
Tuota... miten sen uunin kanssa on, osaatko neuvoa? Kun hiillos hehkuu, voiko sen vetää heti piankin tuhkaluukusta uunin sisuksiin, ja riittäkö, että häkäpelti on auki 3-4 tuntia?
Uunilämmityksen asiantuntijoita voisi olla paremminkin täällä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000166&subcat=259
Lapsuudenkotini lämmitysuunit purettiin 1956; tuossa remontissa siirryttiin keskuslämmitykseen. En ehtinyt vähäisen ikäni johdosta vastuullisiin "talkkarinhommiin" uunilämmityskaudella.
Sittemmin olen asunut vain kaukolämmitystaloissa ja mökkioloissakin olen käyttänyt vain kaminaa ja avotakkaa. Varaavasta uunilämmityksestä en koe kykeneväni antamaan riittävän asiantuntevia ohjeita.
Liukeneehan se. Muodostuu hiilihapoketta.
H2O CO -> HCO2- H
Eikös se kaasu kuitenkin ole ilmaa kevyempää, eli taitaa kohota ylöspäin, ei siis valu alas lattiakaivoon.
....on kyllä ilmaa raskaampaa. Siinä yksi syy sen vaarallisuuteen (hajuttomuuden lisäksi); se kertyy huoneeseen alhaalta alkaen.
todellakin ilmaa kevyempää.
Ilman molekyylipaino (80 % N2 + 20 % O2)
on suunnillen 29. CO:n molekyylipaino on
28.
....on ymmärtää, että ilma ei ole mikään samankaltainen kaasu kuin häkä, vaan eri kaasujen sekoitus (N, O, CO2,...).
Ei ole mitään mieltä verrata hään ominaispainoa sellaisen hypoteettisen kaasun kuin ilman ominaispainoon, vaan sitä tulee verrata ilman eri komponenttien ominaispainoon.
Häkä on painavampaa kuin happi -> se syrjäyttää hapen osittain suljetussa tilassa kuten asuinhuoneessa. Häkää kertyy huoneeseen alhaalta alkaen ja happi katoa huoneen rakosista (esim. ilmanvaihtoa varten tehdyistä) pois sitä mukaa kuin häkää tulee lisää. Tietenkin häkää katoaa huoneesta myös pois alhaalla olevista aukoista, mutta yleensä hään muodostumistilanteessa (esim. liian aikaisin suljettu uuninpelti) nopeammin kuin sitä poistuu.
Ja kaikkein oleellisinta on, että häkä menee herkemmin verenkiertoomme kuin happi.
CO on todellakin 28.
Typen N2 molykyylipaino on 28 ja hapen O2
molekyylipaino on 32.
Tämä tarkoittaa sitä, että 22.4 litraa
häkää painaa 28 g.
Vastaava määrä typpeä painaa 28 g ja
vastaava määrä happea painaa 32 g.
Jos on epäselvää, onko 28 g enemmän vai
vähemmän kuin 32 g, niin en voi auttaa.
Itse asiassa kaasujen sekoittumisessa on tässä ketjussa unohdettu eräs perusasia.
Jos jokainen kaasu asettuisi suljettuun tilaan pelkästään molekyylipainonsa perusteella, tarkoittaisi se sitä, että happea olisi vain huoneen lattiatasolla ja muita kaasuja aina kerroksittain molekyylipainonsa mukaisesti.
Jokainen ymmärtää hyvin, että näinhän se ei mene, vaan kaasut sekoittuvat keskenään varsin tehokkaasti. Miksei siis myös hiilimonoksidi? Luonnollisesti hiilimonoksidin pitoisuus sen alueen lähettyvillä missä sitä muodostuu on suurin, mutta kyllä se muuten ihan tasaisesti ajan myötä huoneilmaan jakautuu.
asiasta, josta et mitään tiedä.
hapen pitoisuus pienenee korkeuden mukana
huomattavasti nopeammin kuin typen ja
helvetin paljon nopeammin kuin vedyn pitoisuus.
tähtien välisessä avaruudessa happi on erittäin harvinainen kapistus, mutta vetyä kyllä löytyy.
Aivan totta, mutta nyt puhutaankin huoneilmasta. Vai meinaatko, että kun huoneen oven avaa, niin esim. typpi ja vety karkaavat taivaan tuuliin ja happi vaan painavampana jää huoneeseen? Kyllä ilmasta maanpinnan läheisyydeltäkin heliumiakin löytyy, vaikka sen pitäisi kevyempänä nousta ylös. Kaasut sekoittuvat huoneilmassa kyllä keskenään. Onneksi, sillä muutenhan paskanhaju jäisi loputtomasti leijumaan paikalle, jossa istut.
Tähtien välisessä avaruudessa tuolla keskusteleun käynnistäneellä hiilimonoksidin pitoisuudellahan ei alkuperäisen kysymyksen kannalta ole mitään väliä.
teilläpäin mennä viemärin kautta
jätevedenpuhdistamolle?
Siis ilmanpaino lienee sama asia kuin ilmanpaine. Eli kuutiometri ilmaa painaa noin kilon verran (täällä maan päällä). Mitä korkeammalle kavutaan sitä pienempi ilmanpaine.
Ilmakehän kaasut (esim. typpi ja happi sekä argon ja muut jalokaasut, joita sanotaan ilmakehän pysyviksi kaasuiksi) ovat molekyylipainoista riippumatta sekoittuneet tasaisesti ilmaan maan pinnalta noin 100 km korkeudelle saakka. Tähän ovat syynä ilmakehän suuren mittakaavan liikkeet, jotka voivat olla esimerkiksi konvektiivisia (kuten auringon lämmittämän ilman voimakas kohoaminen maan pinnalta suoraan ylöspäin) tai turbulenttisia (maanpinnan kitkan aiheuttama ilman pyörteily ilmavirtauksen kulkiessa rosoisen pinnan yli sekä lämpötilaerojen tasoittumisesta syntyvä ilman pyörteily). Nämä ilmavirtaukset ovat niin voimakkaita, että kaikenkokoiset kaasumolekyylit kyllä seuraavat niitä samalla tavoin. Molekyylitason diffuusio, joka pyrkisi erottamaan painavammat molekyylit kevyemmistä, pääsee Maan ilmakehässä voitolle noin 100 km korkeudessa, missä suuren mittakaavan liikkeiden vaikutus on jo hyvin heikko. Vasta tämän yläpuolella tapahtuu massan erottumista niin, että aivan uloimmissa ilmakehän kerroksissa on enää vain kaikkien kevyimpiä kaasuja (kuten yksi- ja kaksiatomista vetyä ja heliumia).
ja kloori painuvat aivan todellakin lattialle
suljetussa huoneessa, kloori jopa niin
tehokkaasti, että sen isotoopit erotettiin
ensimmäisen kerran toisistaan 30 m korkeassa
lasiputkessa.
Vastaavasti kevyemmät kaasut, kuten CO nousevat
katonrajaan.
Siis juu tosiaankin ! Tietysti on olemassa ilmaa raskaampia kaasuja jotka vajoaa huoneilmassa lattialle. Menin vähän tohon avaruuskeskusteluun mukaan.
CO molekyylipaino on siis tuo 28. Ns. raskaiksi kaasuiksi luetellaan kaasumolekyylit joiden paino on yli 29. Ne nimenomaan siis vajoavat maahan. Esim. CO2 -->Cl2
Kevyiksi luetellaan kaasumolekyylit joiden paino on alle tuon 29. Esim. CO--> NH4
Hiilimonoksidi eli häkä on siinä kiikunkaakun. Myrkky ja vaarallisuusluokitus siis ilmaa kevyempi kaasu. Toisin kuin Hiilidioksidi joka on raskaampi ja yhtälailla myrkyllinen.
Siis noi ----> ei ole mittään reaktioviivoja :D
On täytetty PUHTAALLA heliumilla, eikä siis kaasuseoksella. Jos päästät pallostasi heliumit pihalle, niin eivät ne toki kaikki avaruuteen karkaa. Vappupallon leijuminenhan perustuu nimenomaan siihen, että helium on pallon sisällä SULJETUSSA TILASSA jolloin se ei pääse sekoittumaan muihin kaasuihin. Ajan myötä pallot tosin fuskaavat sen verran, että n lopulta vajuvat ja ei nyt ihan viemärin kautta sentään hävitetä, mutta roskiin kuitenkin.
Minun lapsuudessani meillä lämmitettiin pelkästään puilla. Paras keino todeta, tuottaako hiillos vielä häkää, oli katsoa näkyykö hiilloksessa vielä sinisiä liekkejä. Kun hiillos hehkui enää punaisena, pelli voitiin laittaa kiinni.
Jos huoneeseen pääsee häkää, ensimmäinen oire on päänsärky. Siinä vaiheessa on syytä laittaa ovet tai ikkunat taivasta myöten auki ja tuulettaa ainakin 10 min. Tämänkin jälkeen asunto lämpiää aika pian ennalleen, koska seiniin ym. pintoihin sitoutunut lämpö ei haihdu.
Yleisiä fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia
Molekyylimassa 28,01
Sulamislämpötila -205 °C
Kiehumislämpötila -192 °C
Höyryn tiheys 0,97 (ilma = 1)
Liukoisuus veteen niukkaliukoinen (30 cm3/l vettä 20 °C:ssa), liukenee useimpiin orgaanisiin liuottimiin
Muuntokertoimet
(höyry) 20 °C:ssa 1 ppm = 1,16 mg/m3
1 mg/m3 = 0,86 ppm
Olkaa hyvä ;)