Kevään tarkkailua pyörän päältä

Sulavesialue joen suulla on levinnyt jo puoleen kilometriin ja runsaasti vesilintuja uiskentelee sulassa. Muuttovariksia oli jään reunalla satakunta miettimässä jatkosuunnitelmia. Avomeren tuntumassa olevalla uimarannalla viimeiset jäälautat odottelevat lähtöselvitystä lopulliselle merimatkalleen.

Lunta ei näy enää kuin aurauskasoissa ja metsien siimeksessä. Kaksi kanahaukkaa pitää ruokapäivystystä päivittäispyöräreittini varrella ja varikset hoitelevat kovaäänisen tiedotuspuolen.

Istutuskrookukset ja -tulppaanit työntävät jo vihreää esiin mullasta ja lumikellot kukkivat jo.

Pyörän mittarissa parhain lukema tänään plus 12,5 astetta ja joutseninvaasio on tapahtunut jokisuulahdelle. Suuria uljaita valkoisia lintuja jo parisenkymmentä ja rannalla innokkaita lintukuvaajia pitkine putkineen. Pyöräilijöilläkään ei tuntunut olevan vielä vauhti päällänsä, koskapa pysähtelivät ihmettelemään varhaista kevättä vähän väliä

Tarkkailumerenlahti alkaa olla vapaa jäistään. Vesilintuja kelluili vedessä useita satoja. Pähkinäpensaat kukkivat. Aurinko ja kuiva pohjoistuuli kuivattavat talven pölyt ja autotiet ovat sankan pölypilven sisässä. Pyöräilijöiden määrä kasvaa vilinäksi asti.

Auringonlaskun jälkeisellä iltataivaalla loistaa kirkas iltatähti, Venus ja pimeyden lisääntyessä sen lähellä on punaisempi ja himmeämpi Mars ja kun kotiparvekkeelta ilmiötä tähyää tähtiputkella, niin on siinä Marsin vieressä Uranus-planeettakin.

Pure pölyä pyöräilijä!
Kaikkialla, missä on autoilijoita liikkeellä, joutuu pyöräilijä haukkaamaan pölyä.

Menneen talven kaiketi vahvin korkeapaine päällä ja vahvistuu edelleen. Pöly narskuu hampaissa, maistuu pölylle ja haisee pölylle ja tunkee silmiin.

Lintujentarkkailulahti jäätyi uudestaan reiluissa yöpakkasissa, eikä ehdi sulaa päivisin

Yöpakkasten jäädyttämät merenlahden jäät ääntelevät pienenä helinänä, kun kaukaisen meren mutkankauttamainingit kulkevat jään alla. Saisipa vain autoliikenteen melun poistettua häiritsemästä, että luonnon äänten herkimpiä vivahteita voisi kuunnella paremmin.

Mustarastaat ovat kivenneet puiden latvoihin esittämään hämäräkonserttejaan.

Talvipukuinen kärppä erottui lumettomassa maisemassa häikäisevän selkeästi valkoisena vilistäjänä. Metsähiiri tuli sekopäiseksi, kun pysähdyin metrin päähän tarkkailemaan sen touhuja. Se vilisti pientä matkaa edestakaisin kymmeneen kertaan, ennenkuin uskaltautui kiipeämään suojapaikkaansa.

Miksiköhän pidät blokia täällä keskustelupalstalla? Ihan ok raportointia, mutta täällä on tarkoitus keskustella pyöräilystä.

Kevään ensimmäiset leskenlehdet tarkkailivat auringonpimennystä, hieman supussa silmin tosin ja kaukolämpöputken maalämmön avittamina.

Auringonpimennyksen vaiheet näkyivät sopivasti kolminkertaisten aurinkolasien läpi ohuen yläpilviharson himmentämänä

Viritetyt mopot ovat jälleen liikenteessä, arviolta seisemänkymppiä vauhtia kolmenkympin rajoitusalueella ja tyttö tarakalla paljain päin. Eipä taida paljon päätä palella, kun moiseen kyytiin uskaltautuu.

Poliiseilla on ihmeellinen vainu käydä käräyttelemässä viritettyjä mopoja juuri tuolla tiepätkällä, missä ei paljoa muuta likennettä ole.Tai sitten mopopojat ovat vaaratonta harjoitteluriistaa poliiseille.

Pohjoiseen kääntyneet tuulet puhalsivat lintulahden jäät avomerelle ja välillä poisolleet joutsenet ovat palanneet ja tuoneet hanhia mukanaan.Variksilla ja harakoilla on jotain rakennusprojekteja meneillään, kun touhuilevat innokkaina risuja ja korsia nokissaan.

Pyörästä sen verran, että laitoin vähän vauhdikkaamman ajoasennon mahdollistavaan apuohjaustankoon kesäpehmusteet.

Viitisen senttiä uutta lunta maassa ja päivälläkin pakkasta. Onhan sitä vaihtelua ollutkin: "Sataa lunta, sataa vettä, sataa pieniä rakeita ja virpojille ostin pieniä makeita". Välillä selkeän yön jäljiltä on kymmenen astetta pakkasta ja päivällä kymmenen astetta plussaa.

Työmatkapyöräilijöiden määrä lisääntyy ja monesti olisi mahdollisuuksia vauhtikisailuunkin, mutta tuntuu kuin oma kunto olisi vain rapissut koko talven pyöräilystä huolimatta. Ehkä siinä on sekin, että talvella yrittää vain säilyä kuivana hikoamatta liikaa, eivätkä keuhkotkaan tunnu tykkäävän kylmän ilman äärimäärähengityksestä. Tai sitten epätasa-arvo jyllää kisailussa: kevyt fiksi ja nuoruuden voimat vastaan raskas mummopyörä ja kuormaa päällä ja iän painolasti polkijalla. Ruokavaliokin on hipsinyt verenpainetta nostavalle linjalle, kun köyhälistön ruokajakelustakin saa enimmäkseen vain makkaraa.

Tänään sen huomasi, kuinka paljon raskaampaa talvipyöräily on.
Vain pari senttiä lunta tiellä tai kuiva tunnelin asfaltti. Rullausero oli huima.

Joutsenien määrä vain lisääntyy lintulahdella, nyt jo pari tusinaa. Eikä sille määrälle taida löytyä ainakaan niissä maisemissa perimistilaa reviirijuttujen puolesta. Erinäisiä vuosia sitten kilpasouturetkellä ruotsinlaivan kanssa törmäsin joutsenten pesintään karulla ulkoluodolla, mikä ei ole ollenkaan normaalia käytöstä joutsenille.

Jonakin akesänä seurailin ja kirjoitin ilmastonmuutospalstalla kesämyrskyjen tuhoamista joutsentenpesistä. Lintujen määrästä päätellen yhden kesän pesäepäonni ei vaikuta havaittavasti mitään.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/10696486

Meteorologit ajelevat tietokone-ennusteita tulevaisuuteen ja ovat näkevinään napapyörteen jakautumisen ja yhden osan majoittumisen Skandinavian päälle, mikä tietäisi koleaa ja märkää loppukevättä.
https://twitter.com/meteorologit/status/581100646490865664

Naurulokkikolonia saapui. Sadoittain lintuja ilmassa ja aalloilla kelluilemassa. Seuraavan puoli vuotta niiden kirkunaa saakin kuunnella. Olin jo vähän ehtinyt ihmetellä, missä ne viipyvät,kun pesimisalue on ollut jo jonkin aikaa sulana. Yleensä ne tulevat viimeisten jäiden aikaan odottelemaan.

Joku heittelee ilmeisesti kerrostalon ikkunasta jotain ruokaa, kun viisi oravaa teki tutkimusta maaperästä. Ja varpushaukka kyttäilee pikkuriistaa samoissa maisemissa.

Pölyt ja kurat alkavat jumittaa pyörän ketjuja, kun ketjumelu voimistuu.

Viidestä kymmeneen senttiä sankkaa sohjoa ja oikeampaakin lunta paikoin ja lisää tuli taivaan täydeltä koko päivän. Raskas keli polkea ja mahdollisuuksien mukaan piti hypätä ajoradalle autojen sekaan. Ajolasit huurtuivat läpinäkymättömiin ja terävät jääneulaset sattuivat silmiin.

Nyt se 15 vuotta vanha nastatalvieturengas ratkesi nauramaan sivusta ja sisäkumia pullistelee reiästä ulos. Köytin muovipussista renkaalle tilapäiskääreen, mikä sitten ronksutti vannejarruihin joka pyörähdyksellä.

Pitäisiköhän nyppiä nastat talteen ja kokeilla istuttaa ne täydennykseksi seuraavaan nastarenkaaseen; onhan noita omaperäisiä nastakokeiluita viritelty aikaisemminkin.

Sopivaa renkaanvaihtoaikaa odotellessa ajelen edellisellä pyörällä. Vähemmän välityksiä ja muutenkin raskaampi ajettava.

Pyöränpäällä kuluu enemän aikaa kuin tietoneen ääressä => jää kirjoittamiset vähemmälle.

Kevät on loikkinut eetenpäin pienin taka-askelin. Eilen oli oikein kesäisiä ukkoskuuroja rakeineen ja väliin päälle viittätoista astetta plussaa ja pieniä yöpakkasia.

Koivujen lehtimisessä on vielä niin monet lukot päällä, ettei hiirenkorvien hipsujakaan näy varhaisista lämpökausista huolimatta. Pikkupensaat sensijaan tunkevat jo lehteä.

Kukkamaisemissa sinivuokkojen aika alkaa olla jo ohi. Valkovuokot tunkevat nuppujaan esiin ja kevätpiipot rehottavat täydessä kukassa, samoin haavat.

Naurulokit ovat vallannet omat reviirinsä ja lentelevät huolettoman näköisesti voimalinjalankojen välistä. Ehkä voisi koukata useammin pienen mutkan kautta katselemassa onko päivystäviltä ketuilta jäänyt joku lankoihin lentänyt saalis korjaamatta talteen. Loppukesäisin on muutaman kerran löytynyt mukava sorsapaisti.
Autojen telomia jänöjä on ja silloin tällöin päätynyt pataan. Kaurispaistia olen kytännyt pitkään. Kerran olin jo fileerausveitsen ja ison kassin kanssa auton tönäisemän karvaelukan luona, mutta sillä kertaa se ei ollut kauris vaan supi, mikä ei ole terveellistä syötävää trikiinien, kapin ja muiden loisien vuoksi.

Hommasin Nexuksen kolmivaihteiseen mummopyörään mittarin ja kummastelin sitä, että vauhti hiivahtaa kolmeseiskaan, eikä siitä yli.

Nyt oli muutamana päivänä vähän myötätuulia tarjolla ja vauhtihan hyppäsi kevyesti päälle neljänkympin monta kertaa, kun pääsi pyöritysnopeusvallin yli sille kevyemmälle puolelle ja parhaimmillaan päälle neljäviisi.

Välillä tietysti pysähtelin kuvailemaan kaurisparvea ja toisessa kohtaa jäin soittelemaan palokuntaa hätiin, kun tuulenpuuskat rymistelivät kerrostalon peltikattoa palasiksi ja pitkin maisemaa.

Kesän tuntua ilmassa. Matalapaineen lämmin sektori työnsi lämmintä ilmaa Suomeen. Itä-Suomessa 20 astetta rikki ja rannikon tuntumassakin 11-12 astetta sateessakin. Matkalla tänne sama lämmin ilma hieman riehaantui Saksassa. Kolmisenkymmentä astetta lämmintä, "hieman ukkosia", neljännesmiljoonan salaman verran ja trombit lanasivat kaupunkia matalaksi:
http://yle.fi/uutiset/myrsky_tuhosi_pikkukaupungin_saksassa_se_oli_hullua__video/7975139

Nyt alkaa eteläisimmän Suomen koivukalenterissa olla sovelias päivänpituus lehtien revähdyttämiseen auki. Ensimmäiset voikukat availevat mykeröitään ja rantojen rentukat rehottavat keltaisina