Tällainen löytyi... http://2039.org/content/view/37/2/
"Life expectancy is increasing in the developed world. But Cambridge University geneticist, Dr Aubrey de Grey believes it will soon extend dramatically to 1,000.
Ageing is a physical phenomenon happening to our bodies, so at some point in the future, as medicine becomes more and more powerful, we will inevitably be able to address ageing just as effectively as we address many diseases today."
Toki kuolema kuitenkin korjaa satoaan:
"We will still die, of course - from crossing the road carelessly, being bitten by snakes, catching a new flu variant etc - but not in the drawn-out way in which most of us die at present."
"Life expectancy is increasing in the developed world. But Cambridge University geneticist, Dr Aubrey de Grey believes it will soon extend dramatically to 1,000.
Ageing is a physical phenomenon happening to our bodies, so at some point in the future, as medicine becomes more and more powerful, we will inevitably be able to address ageing just as effectively as we address many diseases today."
Toki kuolema kuitenkin korjaa satoaan:
"We will still die, of course - from crossing the road carelessly, being bitten by snakes, catching a new flu variant etc - but not in the drawn-out way in which most of us die at present."
Vastaukset 8
Vanhimmat
Joka kerta kun solu jakaantuu, sen kyky jakaantua uudelleen heikkenee -olisiko edes mahdollista pidentää solujen elämää?
Toisaalta kannattaako elämää pidentää: jo nykyisellä populaatiolla on täyttä ja yhä pahemmaksi näyttää muuttuvan: jos ihmiselämää vielä pidennetään, niin mitä tapahtuu esim. syntyvyydelle -tai pelkästään väestöntiheyksille? Luonnolla on ollut omat syynsä siihen, miksi eläimet elävät vain tietyn ajan -ja tuskin ainoa syy on se, että elimistö rappeutuu? Miten käy luonnon tasapainon?
On olemassa eliöitä, jotka pystyvät "syntymään uudestaan"; palautumaan nuoruusmuodokseen ja aloittamaan taas vanhenemisen eivätkä ne käytännössä kuole koskaan. Jos saadaan selville, mikä mekanismi näillä eliöillä mahdollistaa loputtoman solunjakautumisen, 1000-vuotinen elämä alkaa tuntua ihan mahdolliselta - ei ehkä ihan heti, mutta parin sadan vuoden päästä, kenties???.
Luonnolla ei ole syytä tai päämäärää, joten elämän pidentäminen ei tappele semmoista vastaan.
Joka tapauksessa pitkä elämä olisi (ainakin alkuun) vain harvojen ja valittujen etuoikeus (tai riesa?), eikä sillä olisi minkäänlaista vaikutusta väestömäärään.Ja kun se tulisi mahdolliseksi suurille kansanjoukoille, osattaisiin siihen jo varautua syntyvyydensäännöstelyllä jne.
Isoin ongelma olisi ihmispsyyke:
Itse olen kasvanut maailmassa, jossa kuollaan viimeistäänkin n. sadan vuoden kieppeillä. Arvoni, ajatusmaailmani, psykologiani on rakentunut sen odotuksen varaan, että kuolen tietyn ajan sisällä. Odotan tekeväni sitä ennen tiettyjä asioita (saavani perheen, näkeväni ehkä lapsenlapseni...). Elää tuhatvuotiaaksi kuulostaa hirveältä! En minä halua! Kun luulen (pelkään), että toistaiseksi ihmisen kyky (halu, jaksaminen) oppia uutta ja kehittyä on aivan liian vähäinen, että se jaksaisi elää noin kauan.
Maailma, jossa yksilöt elävät hyvin vanhoiksi voisi olla kyllä kiinnostava: varmaan scifi-kirjallisuudesta näitäkin visioita löytyy :)
pää, jota kutsutaan Telomereksi määrää kuinka monta kertaa solu voi jakautua. Joka kerta kun solu jakautuu (DNA myös jakautuu), Telomere lyhenee kunnes se on kulunut loppuun.
Suomenkielinen nimi noille kromosomien päille on telomeeri.Ja olet aivan oikeassa, sen oletetaan liittyvän siihen, kuinka monta kertaa solu voi jakautua. Kuten kuitenkin sanoin, jotkin organismit kykenevät jakautumaan loputtomasti.
Hyvä arkipäivän esimerkki tästä ovat bakteerit ja muut yksisoluiset eliöt, jotka lisääntyvät jakautumalla - jos kaikki solut olisi lopulta tuomittu kuolemaan n:n jakautumisen jälkeen, bakteereita ei olisi.
On myös monisoluisia, jotka lisääntyvät jakautumalla ja kloonaavat itseään. Ihmissoluista kiinnostava esimerkki on Hela-solu-viljelmät (Henrietta Lacks nimisestä naisesta otetut syöpäsolut, joita viljellään laboratorioissa), jotka ovat nyt 50-vuotiaita ja näyttäisivät jatkavan jakautumista ilman merkkejä vanhenemisesta (solut otettiin 30-vuotiaasta naisesta, joten alkuperäiset solut ovat jaksaneet jo 80-vuotta). Jäämme odottelemaan, kuinka kauan niissä riittää puhtia...
Miksi telomeerit lyhenevät joillakin soluilla, mutta eivät kaikilla niiden jakautuessa? Miksi jotkin solut jakautuvat useammin kuin toiset ennenkuin menettävät kykynsä jakautua???? Emme oikein tiedä. Hyviä teorioita on.
Otetaan telomeeriä koodaava geeni sellaiselta lajilta, jolla se ei lyhene, ja liitetään se ihmisen dna:han.
Eläkepommi :)
Joillekin se voisi sopia, mutta tuntuu jo nyt, että olen saanut tästä maailmasta tarpeekseni - vaikka elämän pitäisi olla edessä.
1000 vuotta nuoruutta kelpaisi kyllä, mutta jos tuhannen vuoden ikä tarkoittaisi vain pidentynyttä vanhuuttaa, sairautta ja höperyyttä, niin ei.