Filosofiapalstaa lukiessa huomaa, että filosofiaa puolustavat ovat usein aggressivisempia kuin tieteellisesti ajattelevat. Onko havainto oikea? Jos on, mistä se johtuu? Mieleeni tulevat seuraavat seikat:
A) Filosofit tuntevat olevansa aliarvostettuja. Alalta ei valmistu juuri mihinkään, paitsi filosofian opettajiksi. Kertyy vain tietoa filosofian historiasta ja invalidisia päättelyitä, joita ei juuri voi ottaa keskustelun aiheiksi kuin toisten filosofien kanssa.
B) Filosofit tuntevat olevansa älyllisesti vaatimattomampia kuin fyysikot tai kemistit. Moni haluaisi fyysikoksi, mutta koska matemaattinen taito ei anna periksi, täytyy tyytyä filosofiaan.
C) Filosofit ovat puolustuskannalla, koska tuntevat, että heitä vastaan hyökätään.
D) Filosofit eivät oikein tiedä, mitä muualla tiedetään. Jo lukiolainen tai ensimmäisen vuosikurssin ylioppilas luulee olevansa etevämpi kuin hyvä matemaatikko tai fysiikantutkija.
E) Filosofiointiin liittyy usein uskonnollisia käsitteitä. Monet filosofit ovatkin suorastaan uskonnollisia. Toisaalta uskonnollisia suuntauksia hävetään ja peitetään metelöinnillä.
F) Filosofit pitävät filosofiapalstaa sillä lailla omanaan, että vastaisia mielipiteitä ei saisi esittää, t.s. filosofian perusteet pitäisi hyväksyä, jos palstalle tulee.
G) Filosofit pelkäävät, että niin filosofia kuin uskontokin ovat menneen talven lumia.
Onko niin, että filosofia tekee aggressiviseksi, vai onko aggressiivinen ihminen taipuvampi filosofiaan? Ihan samaa kyselee myös uskontopalstoja lukiessaan. Henkilöt, jotka kertovat uskonnon ihanuudesta, ovat käsittämättömän aggressivisia. Onko nykyfilosofia nykyihmisen uskontoa kaikkine ei-toivottuine sivuvaikutuksineen?
A) Filosofit tuntevat olevansa aliarvostettuja. Alalta ei valmistu juuri mihinkään, paitsi filosofian opettajiksi. Kertyy vain tietoa filosofian historiasta ja invalidisia päättelyitä, joita ei juuri voi ottaa keskustelun aiheiksi kuin toisten filosofien kanssa.
B) Filosofit tuntevat olevansa älyllisesti vaatimattomampia kuin fyysikot tai kemistit. Moni haluaisi fyysikoksi, mutta koska matemaattinen taito ei anna periksi, täytyy tyytyä filosofiaan.
C) Filosofit ovat puolustuskannalla, koska tuntevat, että heitä vastaan hyökätään.
D) Filosofit eivät oikein tiedä, mitä muualla tiedetään. Jo lukiolainen tai ensimmäisen vuosikurssin ylioppilas luulee olevansa etevämpi kuin hyvä matemaatikko tai fysiikantutkija.
E) Filosofiointiin liittyy usein uskonnollisia käsitteitä. Monet filosofit ovatkin suorastaan uskonnollisia. Toisaalta uskonnollisia suuntauksia hävetään ja peitetään metelöinnillä.
F) Filosofit pitävät filosofiapalstaa sillä lailla omanaan, että vastaisia mielipiteitä ei saisi esittää, t.s. filosofian perusteet pitäisi hyväksyä, jos palstalle tulee.
G) Filosofit pelkäävät, että niin filosofia kuin uskontokin ovat menneen talven lumia.
Onko niin, että filosofia tekee aggressiviseksi, vai onko aggressiivinen ihminen taipuvampi filosofiaan? Ihan samaa kyselee myös uskontopalstoja lukiessaan. Henkilöt, jotka kertovat uskonnon ihanuudesta, ovat käsittämättömän aggressivisia. Onko nykyfilosofia nykyihmisen uskontoa kaikkine ei-toivottuine sivuvaikutuksineen?
Vastaukset 39
Vanhimmat
Huomasinpa heti painovirheen: aggressivinen > aggressiivinen.
Olisipa aloitus edes ollut trollaus, mutta ei. Lastentarhassa vielä elellään, jokellellaan ensin kaiken maailman mustamaalaavaa kakkaa palstoille, ja saadun palautteen takia sitten vielä tullaan tänne poruja vuodattelemaan, että on se pahaa väkeä.
Esitit omia arvioitasi, muttet vastannut kuitenkaan itse kysymykseen, miksi uskonnolliset ja filofiaan taipuvat ovat aggressivisia. Vai ovatko?
Oletteko te roskuskit aggressivisia? Miksi te aina pysäköivät indavilidipaikalle?
Jotenkin jäi sellainen tuntu, ettet vastannut sinäkään. Mistä se johtuu, kun kuitenkin tunsit tarvetta tulla palstalle?
Syy sille, että miksi joku filosofi saattaa jossain vaiheessa suuttua sellaiselle ihmiselle, jolla on kova tarve puhua filosofiasta(mutta joka ei tiedä siitä oikeastaan yhtään mitään), on suhteellisen yksinkertainen: kun tarpeeksi monet ihmiset vittuleivat, on pakko antaa joskus takaisin. Tämä on seurausta siitä, että lähestulkoon kaikilla filosofiasta pahaa puhuvilla ihmisillä on lähes poikkeuksetta täysin väärä käsitys siitä, mitä filosofia on ja mitä sillä voidaan saavuttaa. Tämän seurauksena filosofeille vittuillaan suhteellisen paljon. Vähemmästäkin alkaa suuttumaan. Filosofit tuskin ovat kuitenkaan sen aggressiivisempia kuin muutkaan ihmiset, noin niin kuin keskimäärin.
En ole muuten kyllä ihan rehellisesti sanottuna varma, että mihin pohjaat tämän näkemykseksi filosofien aggressiivisuudesta, sillä en itse ole mitenkään kokenut, että filosofit olisivat olleet mitenkään erityisen aggressiivisia. Mutta jos näin on ollut, tuo mitä edellisessä sanoin on varmasti yksi syy sille, jolloin tietynlainen puolien pitäminen on täysin oikeutettua.
Myös nuo teoriasi siitä, että miksi filosofit ovat aggressiivisia ovat enemmän tai vähemmän epäsuora tapa sanoa "haista vittu". Sellaista ei täällä kaivata.
Koska kyse on minun subjektiivisesta havainnostani, kysyin myös, onko näin? Oman havaintoni pohjalta kyllä näyttäisi, että näin on.
Totta kai minua on myös mietityttänyt, miksi näin on. Esitin eräitä mahdollisuuksia, jotka ovat mielestäsi keljuilua, mutta olen niitä kyllä ihan vakavasti pohtinut. Filosofiaa puolustavien asenne näyttää minusta sangen samanlaiselta kuin fundamentaalisesti suhtautuvien kristittyjen.
Kun filosofiapalstalla jokin esittää lähinnä runouden tai muun sanataiteen alaan kuuluvaa, filosofit eivät tunnu olevan milläänkään, mutta selkeä kuvaus fysiikan teoriasta ja menetelmistä, voi saada filosofin suunniltaan. Tulee silmät suut täyteen herjaa ja nimittelyä. Näinhän menettelevät myös kiihkouskovaiset.
Kaikki luonnontieteellisen maailmakuvan omaavat eivät suinkaan ole toistietoisia filosofiasta. Päinvastoin useat ovat erityisen perehtyneet filosofiaan, mutta ovat toista mieltä. Kuten minäkin. Kuitenkin saamme kuulla väitteitä tietämättömyydestä ryyditettynä kielellä, joka ei sovi kadullekaan. Useimmat väittäjät ovat paljon vähemmän opiskelleet filosofiaa.
Erityisen vahvasti olen huomannut, että Enqvistin ajatus, ettei filosofialla, eikä maallikoilla, ole mitään sanottavaa tieteeseen, on suorastaan muodostanut tällä palsalla hänen nimestään kirosanan. Niin myös Valtosen. Jotenkin suhtautuminen muistuttaa fundamentalistien käytöstä, kun puheeksi tulee Darwin.
Hyvin kummalliselta minusta on myös tuntunut, että filosofian puolustajat eivät pidä totena tietoa, joka on tarkistettavissa. Kun sanon, että luonnontieteitten parissa oppi emergenssistä on hyvin, hyvin harvinainen, ja että filosofeistakin vain osa pitää sitä totena, se vain ei mene perille, mutta sadattelua kyllä herättää.
Kuten sanoin, olen pohtinut tekeekö filosofia ihmiset aggressiivisemmiksi, vai harrastuvatko aggressiiviset ihmiset useammin filosofiasta. Olen ainakin toistaiseksi tullut siihen arveluun, että niinkuin aggressiiviset hakeutuvat ääriuskonnollisiin piireihin, niin osa heistä hakeutuu myös filosofiaan.
Jos kyse on subjektiivisesta havainnoistasi, niin suosittelisin pitämään mielessä sen, että olemme Suomi24 -palstalla. Täällä harvoin saa mitään asiallista keskustelua mistään aikaiseksi, ei edes filosofia palstalla.
Itse puolustan filosofiaa sitä kohdistettua kritiikkiä vastaan. Tuon aina rationaalisia argumentteja filosofian puolesta, enkä koskaan muistaakseni ole aidosti suuttunut siitä, että joku sattuu olemaan eri mieltä kanssani. Tämä siis tulee sellaiselta ihmiseltä, joka sattuu opiskelmaan filosofiaa.
Ja sitten sanoit, että tämän palstan ihmiset hermostuvat, kun tieteen teoriat mainitiaan. Tämä on mielestäni täysin oikeutettua. Ei siitä syystä, että tieteessä olisi mitään vikaa(koska siinä ei ole), vaan koska tiede ei varsinaisesti - ehkäpä lukuunottamatta tieteenfilosofiaa - kuulu tälle palstalle. Tee ihan huviksesi testi; mene puhumaan kreationismista, jumalasta ja jostakin uskontoon liittyvästä asiasta johonkin luonnontieteeseen painottuneelle palstalle. Voin taata, että tulet mitä todennäköisimmin saamaan enemmän tai vähemmän nuivan reaktion. Jos käyttäsimme sinun logiikkaasi, voisimme tehdä tästä päätelmän, että tieteilijät ovat jotenkin aggressiivisia ihmisiä. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, mutta haluan sinun vain näkevän asian sillä tavalla, että ymmärrät.
Ja tuosta Enqvistin sanomasta: olen täysin samaa mieltä. Filosofialla ei ole mitään sanottavaa tieteeseen. Eikä tieteellä ole mitään sanottavaa filosofiaan. Eikä uskonnolla ole mitään sanottavaa kumpaankaan. Kyseessä on kolme täysin erilaista inhimillisen elämän osa aluetta, jotka tulisi ideaalisessa tapauksessa pitää erillään toisistaan. Uskonto tutkii elämän eksistentiaalisia kysymyksiä, tiede tutkii empiirisesti havaittavaa maailmaa ja filosofia tutkii abstrakteja käsitteitä. Toki ei ole mahdotonta, että nämä osapuolet eivät voisi ymmärtää toisiaan, mutta valtaosan ajasta haluaisin kuitenkin pitää ne erillään toisistaan.
Tuota väitettäsi siitä, että filosofian puolustajat eivät pidä totena tietoa, joka on tarkistettavissa, en oikein ymmärrä. Teetkö tässä nyt sellaisen väitteen, että koska luonnontieteilijät eivät käytä emergenssin käsitettä, se on epätosi? Jos näin on, on kyseinen väite lähtökohdiltaan aivan naurettava. Se, että käsitettä ei käytetä luonnontieteissä, ei tee siitä totta tai epätotta.
En usko, että filosofia tekee ketään sen aggressiivisemmaksi kuin esimerkiksi taide tai tiede. Toki joukossa saattaa aina olla muutama mätä omena, mutta sehän kuuluu aina asiaan.
Pahoittelen pitkää viestiä.
Ja pahoittelen myös noita kirjoitusvirheitä, pitäisi oikolukea viestit ennen lähettämistä.
Filosofiassa ajatellaan yleensä, että emergenssi toisi jotakin lisää, kokonaisuus olisi enemmän kuin osien summa. Luonnontieteet ovat täysin reduktionistisia, missään vaiheessa ei tule mitään lisää. Filosofit, joiden kanssa olen keskustellut, väittävät pokkana, ett emergenssiä diggaisivat myös luonnontieteilijät.
Ei siis kyse ole sanasta, vaan siitä tuleeko "ylempään tasoon" jotakin lisää. Luonnontieteilijöiden tutkimusten tulos on se, että KAIKKI on hiukkasten poikkoilua. "Ylempiä tasoja" on siis vain kielessä, ei luonnossa. Mihinkään muuhun ei näes ole törmätty. Aistinkvaliteetit tosin ovat selittämättä, mutta filosofienkaan selitykset eivät vakuuta.
Ajatuksesi näyttää olevan, että joku kuuluu jollekin palstalle, muu ei. Tästä joudumme pian monenkaltaisen totuuden tielle. On kiellettyä arvioida toisen totuutena pitämiä asioita. Lunnontieteet pitävät selvänä, että luonto toimii yhdellä ja vain yhdellä tavalla, Muu on erehdystä. Jos ihanteesi toteutuisi, filosofit poistuisivat luonnontiteen palstoilta. Niinhän ei käy, vaan he ovat yhdessä kiihkouskovien kanssa näkyvästi esillä,
Otan vain kantaa vielä tuohon viimeiseen kappaleeseen. Väitätkö tuossa, että vain tiede on jotain "ainoaa oikeaa" tutkimusta ja kaikki muu on harhaa? Ymmärsinkö nyt oikein/väärin?
Jos ymmärsin oikein, niin olen eri mieltä. Muistuttaisin sinua tässä vaiheessa, että filosofia ei tutki luontoa, eli siis empiirisesti havaittavaa todellisuutta. Filosofia sen sijaan tutkii käsitteitä, kuten esimerkiksi tiedon, oikeudenmukaisuuden, uskonnon ja taiteen käsitteitä sekä pyrkii parantamaan ymmärrystämme niistä. Tieteen piiriin sen sijaan kuuluu empiirisen todellisuuden tutkiminen.
Kysymys on siis siitä, että kyseiset alat tutkivat eri asioita. Jos puhutaan luonnon tutkimuksesta, niin kyllä, tiede on ainoaa oikeaa tutkimusta, mutta jos puhutaan käsitteiden tutkimisesta, on filosofia ainoaa oikeaa tutkimusta.
Mutta jos ymmärsin väärin, niin eipä sitten mitään.
Voisitko vielä antaa ihan eläviä esimerkkejä(linkkejä) siitä, että filosofi on käynyt "riehumassa" jossakin luonnontieteen palstalla?
Silloin, kun asiaa selvitetään pohjiaan myöten, on olemassa vain hiukkasten liikettä. Ilmiöt, joita filosofia pyrkii selvittämään, ovat siinä mielessä näennäisiä, että ne kuitenkin palautuvat hiukkasten liikkeeseen, ne siis redusoituvat fysiikkaan. Eikä meidän tällä kerralla enää kannata aiheesta keskustellakaan. Riittänee toteamus, että luonnontiede pitää ilmiöitä reduktiivisina, filosofia itsenäisinä.
Esimerkkien antamisesta minulla on niin huonoja kokemuksia, että taidanpa jättää antamatta ja viittaan kokonaisuuteen, niin inhottavalta kuin se saattaa tuntuakin. Esimerkit ovat johtaneet vain joopas-eipäs -inttämiseen esimerkeistä, jolloin kokonaisuus on jäänyt vaille huomiota.
"Ilmiöt, joita filosofia pyrkii selvittämään, ovat siinä mielessä näennäisiä, että ne kuitenkin palautuvat hiukkasten liikkeeseen, ne siis redusoituvat fysiikkaan."
Koetapa huviksesi yrittää koettaa kääntää esim. kaikki kemian ilmiöt (puhumattakaan biologiasta) alkeishiukkasten liikkeiden kuvaukseksi niin huomaat hyvin nopeasti että se ei ole käytännössä mahdollista ja sen teoreettinenkin mahdollisuus on puhtaasti filosofinen olettamus.
"Riittänee toteamus, että luonnontiede pitää ilmiöitä reduktiivisina, filosofia itsenäisinä."
Tuo reduktionismi on nimenomaan filosofinen ja metafyysinen näkemys koska sitä ei voi millään mahdollisella empiirisellä koejärjestelyllä todentaa. Luonnontieteen metafysiikka näkyy selkeästi niissä oletuksisssa ja tulkinnoista joita todellisuudesta esitetään.
Ei kyseessä ole mikään filosofian ja luonnontieteiden välinen taistelu vaan se raaka totuus että luonnontieteidenkin taustalla on iso kasa filosofisia oletuksia (metafyysisiä väittämiä). Sellaista tiedettä ei olemassakaan joka olisi puhtaasti empiirinen.
"Esimerkkien antamisesta minulla on niin huonoja kokemuksia, että taidanpa jättää antamatta ja viittaan kokonaisuuteen, niin inhottavalta kuin se saattaa tuntuakin. "
Sinulla on varmaan huonoja kokemuksia esimerkkien antamisesta koska niiden takia filosofiset kannanottosi näyttäytyvät selkeästi väärinä. Käsien heiluttelulla ei jää niin helposti kiinni. Hassua että puhut kokonaisuudesta kun eihän sellaista voi olla edes olemassa sinun reduktionistisessa maailmankuvassasi.
Enqvististä puheen ollen:
http://www.uunikustannus.fi/fysiikkaviikari.pdf
Aika oikeaan osuva analyysi. Moni filosofian parjaaja harjoittaa ja opettelee parjaustensa yhteydessä suuressa määrin filosofiaa edes tiedostamatta sitä itse. Niin Enqvistkin. Enqvistin omaa momenttia käytetään kyllä ihailtavan taidokkaasti hyväksi tuossa kirjoituksessa. Teksti on täyttä asiaa samalla kun se on viihteellistä - asiaviihdettä siis. Joku voi ihmetellä, miksi Enqvististä on tuollainen kirjoitus kirjoitettu, mutta totuushan on, että hän on itse itsensä sille altistanut omalla muiden parjauskampanjallaan. Lisäksi voidaan kysyä: mikä tekstissä ei pidä paikkaansa?
Tuo "fysiikkaviikari" on kyllä osuva kuvaus monella tapaa ja sama kritiikki pätee hyvin tämän palstan enqvist-opetuslapsiin.
Tuo reduktionismi liittyy oikeastaan atomismiin josta wikissä aika mielenkiintoinen artikkeli:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Atomismi
Reduktionismin ideat on esitetty paitsi kreikkalaisessa filosofiassa myös kristillisessä, islamilaisessa ja intialaisessa teologiassa suurin piirtein samalla tavalla.
Jo Platon esitti vastaväitteitä reduktionistiselle atomismille:
"Platon vastusti Demokritoksen atomismin mekanistista tarkoituksettomuutta. Hän katsoi, etteivät tyhjiössä törmäilevät atomit voisi koskaan tuottaa maailmassa esiintyviä muotoja ja kauneutta."
Aristoteles:
"Hänen mukaansa muutos ei tapahtunut sen kautta, että atomit järjestäytyvät uudelleen uusiksi rakenteiksi, vaan niin, että aine muuttuu uudeksi aktuaalisuudeksi siitä mitä se on potentiaalisesti. Tätä teoriaa kutsutaan hylemorfismiksi."
Nykyisen kvanttifysiikan kuvaus oikeastaan muistuttaa Aristoteleen näkemystä siinä mielessä että Schrödingerin aaltofunktio kuvaa nimenomaan todennäköisyysaaltoja eli potentiaalista todellisuutta ja romahtanut aaltofunktio taas aktuaalista todelisuutta.
Aristoteleen hyle muistuttaa suuresti merkitykseltään kvanttityhjiötä. Jatkuvasti havaittu prosessi tuottaa illuusion kausaliteetista ja determinismistä vaikka potentiaalinen maailma on paljon laajempi kuin aktuaalinen maailma joka hetkellä niin kauan kuin entropia ei ole yltänyt maksimiinsa ja vain yksi monesta mahdollisuudesta valikoituu aktuaaliseksi joka hetki. Aaltofunktion tai dekoherenssin rajapinta on se missä tietoisuus ja vapaa tahto esiintyy - tavallaan dekoherenssi = tietoisuus.
Enqvistin dekoherenssia on muuten käytännössä mahdoton erottaa köpistulkinnasta jossa tietoisuus romahduttaa aaltofunktion varsinkin kun tulkitsee Enqvistin omaa tekstiä:
" Vuonna 1996 joukko ranskalaisia tutkijoita nimittäin onnistui näkemään dekoherenssin kehittymisen laboratoriossa. "
"Dekoherenssi johtuu hiukkasten lakkaamattomasta lämpöliikkeestä."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dekoherenssi
Jos ylipäätänsä puhutaan "havaitsemisesta" niin silloin on kyse nimenomaan siitä että juuri se havainto romahduttaa sen aaltofunktion. Jos taas tuo lämpöliike ei ole havaittua vaan ainoastaan oletettua niin kyseessä vain lienee jonkinlainen filosofinen harhautus. Lämpöliikkeestä puhuminen ns. "alkeishiukkasten" yhteydessä lienee muutenkin aika epämääräistä (vrt. Big bangin "kuumuus" ennen hiukkasten olemassoloa)
Delayed-choise-quantum-eraser koe taas osoittaa että kyse on oikeastaan siitä että on kerätty informaatiota joka voidaan koska tahansa havaita eli kvantti-todennäköisyysmaailman suhde tietoisuuteen on epäsuora ja liittyy lähinnä aktuaalisen havaitun maailman koherenssiin.
disclaimer:
(ylläoleva on sitten enimmäkseen pikaisesti lonkalta heitettyä spekulaatiota.... :-))
"Tuo reduktionismi liittyy oikeastaan atomismiin "
Hyvä huomio. Ja atomismi puolestaan liittyy materialismiin eli materialistiseen realismiin. Se, että samanlainen atomismiajatus on esiintynyt monissa eri kulttuureissa, pohjautuu ihmiselle tyypilliselle tavalle ajatella materiaalista todellisuutta jonakin tietoisuudesta riippumattomana. Vaikka materialismi ei edellytäkään atomismia, niin tyypillisen ilmiasunsa materialistinen filosofia saa nimenomaan atomismissa ja siitä ponnistavassa reduktionismissa. Tyypillinen materialisti-realisti-reduktionisti olettaa, että on olemassa "jakamattomia ja tietoisuudesta riippumattomia biljardipalloja/hiukkasia", joista todellisuus (tietoisuus mukaanlukien) koostuu. Kvanttimekaniikka on kuitenkin kyennyt viimeisen vuosikymmenen aikana kokeellisesti falsifioimaan materialistisen realismin (ja siinä mukana samalla atomismin, joka tosin on osoitettu monilla muillakin tavoin pätemättömäksi).
"Tuo "fysiikkaviikari" on kyllä osuva kuvaus monella tapaa ja sama kritiikki pätee hyvin tämän palstan enqvist-opetuslapsiin."
Kyllä näin on. Aivan kuin se, mitä joku Enqvistin kaltainen reduktionistinen luonnontieteilijä sanoo, olisi kaikista filosofisista tulkinnoista vapaata puhdasta totuutta - "hän sanoo vain sen miten asiat ovat ilman filosofointia". Mitä roskaa. Materialistinen realismi ja reduktionismi ovat raskaita filosofisia teesejä. Hanakka pitäytyminen niihin ei ole oletuksista vapaana olemista. Päinvastoin, sitä fundamentalistisemmaksi ja dogmaattisemmaksi sellainen ajattelutapa käy, mitä enemmän niistä oletuksista pidetään kiinni kaikista vastakkaisista todisteista huolimatta. Eipä näyttänyt Enqvistkään lotkauttaneen korvaansa kvanttimekaniikan antirealistisuudelle, vaan jatkoi ”tieteellisten” realististen kirjojensa kirjoittelemista tieteestä huolimatta.
Hyviä kysymyksiä. Mitä on filosofia?, "tiedonrakastaja". Nyky filosofia tuntuukin olevan monenkohdalla egoilua. Jos näin ei olisi ihmiset pystyisivät myöntämään virheensä ja heille ei tuottaisi vaikeutta sanoa "en tiedä", tuo lause tuntuu olevan ylivoimainen ihmisen lausuttavaksi. Aina ei tarvitse tietää ja aina ei voikkaan. Toisien kanssa rakentavasti keskustellen löytää enemmän kuin väitellen. Väitellen löydätte virheet rakentaen löydätte uusia palikoita.
Kaikilla meillä on vahvuutemme ja heikkoutemme ne ei häviä kieltämällä vaan myöntämällä ja mietimällä kuinka tekisin heikkouksistani vahvuuksia joskus ne muutuu kun vain myönnämme ne itsellemme. Ihminen valehtelee eniten itselleen.
"Toisien kanssa rakentavasti keskustellen löytää enemmän kuin väitellen. Väitellen löydätte virheet rakentaen löydätte uusia palikoita."
Ei toimi tuo käytännössä. Väärät filosofiset kuvitelmat pitää ensin selkeästi osoittaa vääriksi ja sisäisesti ristiriitaisiksi muuten ei synny hyvää lopputulosta. Ketjun ajoittajalla ei ole muuta esittää kuin vahvaa asian vierestä olevaa mutua eli uskomusta jota voimakkaasti värittävät hänen omat asenteensa ja ennakkoluulonsa.
Filosofia on nimenomaan ajattelun ja käsitteiden käyttämisen tutkimista ja mikään tiede ei pärjää ilman ajattelua eikä käsitteitä. Filosofiaa ja empiirisiä tieteitä ei selkeästi pysty erottamaan toisistaan koska kaikessa tieteessä on aina mukana myös käsitteellinen komponentti nimenomaan havaintojen tulkinnassa ja teorianmuodostuksessa.
Tiede ilman filosofiaa on sekä huonoa tiedettä että huonoa filosofiaa.
Taidat tulkita teksiäni väärin, mutta ne ovat vain sanoja, jokainen tulkitsee tavallaan. Ei mitään voi rakentaa jos ei tiedä mitä rakentaa. Tarkemmin ajatellen rakentava ajattelu on sekä kritiikkiä sekä uuden tuomista esiin.
Kirjoitat oikeasti itsestäsi. Huomaat sen kun alat tarkastella ajatuksiasi uudesta näkövinkkelistä.
Filosofisten ongelmien pohdiskelu on ollut työssäni varsin hyödyllistä, vaikka olen ollut vuosikymmeniä tutkijana ja keksijänä varsin käytännöllisellä alalla. Jotta työ olisi hedelmällistä, on käytettävä tai keksittävä juuri sellaisia käsitteitä, jotka keksimistyössä sitten todella toimivat. Karkeana esimerkkinä: Kun joku kysyy, miten auton moottori toimii, ei ole järkevää aloittaa luennoimaan kvarkeista. Sen sijaan termodynamiikasta on jo apua samoin mekaniikasta. Loppuun asti viety reduktionismi ei ole niin hedelmällistä, kuin annetaan ymmärtää. Toimivien käsitteiden etsiminen on jotenkin aika filosofista puuhaa. Ehkä nämä mielipiteeni tuntuvat teoreetikoista alkeellisilta, mutta näillä keinoin olen ainakin menestynyt keksintöjen tekemisessä.
Filosofia on ajattelua - ei sen kummempaa. Miksi noin perustavan laatuiselle asialle pitäisi luonnontieteissä väkisin antaa jokin erillismaininta. Havaitsin jotain jonka pohjalta tein johtopäätöksiä, joten käytin filosofiaa myös dörp dörp.
"Filosofia on ajattelua"
"Sana 'filosofia' on lähtöisin kreikan kielen sanoista filia ja sofia, joista ensimmäinen merkitsee rakastamista tai ystävyyttä ja jälkimmäinen viisautta[1][2] – filosofia tarkoittaa näin "viisauden rakastamista".[3]"
"Vaikka mikään filosofian määritelmä ei ole kiistaton ja filosofian ala on muuttunut historian saatossa sen mukaan, millaisia kysymyksiä on käsitelty kunakin aikana, yleensä katsotaan, että filosofia on enemmän tutkimusmenetelmä kuin joukko väittämiä tai oppeja. Filosofinen tutkimus perustuu järkeen ja järkiperäisiin perusteluihin, ja pyrkii välttämään perusteettomia oletuksia. Tutkimuksen tavoitteena on järjestelmällisyys, yleisyys ja asioiden ymmärtäminen."
"Vastaavasti erityisalojen filosofiat, kuten fysiikan filosofia, historianfilosofia ja oikeusfilosofia, eivät pyri niinkään ratkaisemaan fysiikan, historiatieteen tai oikeustieteen ongelmia, kuin tutkimaan niitä käsitteitä, joiden varaan näiden oppialojen tutkimus rakentuu, sekä nostamaan esiin niitä perusteita ja ennakko-oletuksia, joihin oppialat perustuvat. Näin filosofia voidaan nähdä lopputuloksena siitä, että oppiala on tullut tietoiseksi itsestään. Rajanveto ensimmäisen kertaluokan ja toisen kertaluokan (ajattelua koskevan) ajattelun välillä ei ole kuitenkaan aina yksinkertaista. Filosofiset ongelmat muuttuvat usein oppialojen kehittyessä, ja vastaavasti filosofinen toiminta voi vaikuttaa tieteenalojen ottamaan suuntaan.[10]"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Filosofia
Pointtisi oli?
>>"Filosofinen tutkimus perustuu järkeen ja järkiperäisiin perusteluihin, ja pyrkii välttämään perusteettomia oletuksia. (Tutkimuksen) tavoitteena on järjestelmällisyys, yleisyys ja asioiden ymmärtäminen.">>
Mitä tästä et tee jokapäiväisessä elämässä? Tarviiko sinun perustella ja tiedostaa tämä itsellesi päivittäin?
>>Näin filosofia voidaan nähdä lopputuloksena siitä, että oppiala on tullut tietoiseksi itsestään.>>
Alojen osaajien älynlahjojen aliarvioimista tai minulta yliarvioimista.
Suorastaan alentavaa ja ylimielistä tekstiä tuo wikin alin lainaus. Jonkin ulkopuolisen tarvitsee muka tulla kertomaan heille jotain mikä lähemmin tarkasteltuna luulisi paljastuvan jokaiselle itsestäänselvyyksiksi. Tulee firmojen tyhjätpäiväiset konsultit mieleen...
Vertauksesi firmojen tyhjänpäiväisiin konsultteihin sattui nappiin. Filosofit ovat samaa porukkaa.
"Pointtisi oli?"
Sinun pointtisi on näköjään riidan haastaminen filosofiaa vastaan pelkällä mutu-pohjalla. Ketjun aloittaja väittää että filosofit ovat aggressiivisia mutta kyllä se pikemminkin taitaa olla niin että filosofiaa vastaan hyökätään Envistin esimerkin mukaan hyvinkin aggressiivisesti. Ei se toisaalta haittaa kun siitä sivutuotteena voi syntyä mielenkiintoista keskustelua.
"Mitä tästä et tee jokapäiväisessä elämässä?
Epäilen vahvasti että et itse toimi noin.
Useimmille jokapäiväinen elämä koostuu rutiineista - hyvin harvoin ne kyseenalaistetaan ja ryhdytään miettimään asioita filosofisesti ja yleensä vain silloin kun kaikki ei sujukaan niin kuin on odotettu.
"Tarviiko sinun perustella ja tiedostaa tämä itsellesi päivittäin?"
Ei päivittäin varmaan mutta varmasti välillä on aihettakin.
Suurin osa ihmisistä ei tiedosta omia oletuksiaan eikä tulkintojaan todellisuudesta vaan pitää niitä itsestään selvinä.
"Alojen osaajien älynlahjojen aliarvioimista tai minulta yliarvioimista."
Filosofit koetaan usein eri tieteenalojen piirissä lähinnä kuokkavieraina ja häiriköinä koska he kyseenalaistavat usein tieteilijöiden näkemyksiä ja vakiintuneita metodeita. Toisaalta mikään määrä älyä ei riitä jos ne tieteen oletukset ja tulkinnat ovat virheellisiä tai puutteellisia. Koulutuksen ja muun ehdollistamisen seurauksena syntyy helposti sokeita pisteitä erikoisalojen asiantuntijoillekin.
Sinun siirtosi....
Filosofian asema on ansaittu - on se mikä on nyt ja tulevaisuudessa. Keskustelu siitä sinänsä turhaa.
>>Useimmille jokapäiväinen elämä koostuu rutiineista - hyvin harvoin ne kyseenalaistetaan ja ryhdytään miettimään asioita filosofisesti ja yleensä vain silloin kun kaikki ei sujukaan niin kuin on odotettu.>>
Rutiinit on jo kerran mietitty. Perustelu luulisi löytyvän jokaisen rutiinin takaa. Kyseenalaistaminen on tietenkin tärkeää, mutta jokaisen lukemattoman asian uudelleen miettiminen on mahdotonta mielekkään elämän kannalta.
>>Suurin osa ihmisistä ei tiedosta omia oletuksiaan eikä tulkintojaan todellisuudesta vaan pitää niitä itsestään selvinä.>>
Jos joku kantansa ääneen sanoo, ei tarkoita hänen välttämättä lopettaneen etsimistä. Luulisin monen jo lausumansa jälkeen pohtivan sanomaansa - jokatapauksessa asia on taas mielessä ja ihminen itsessään jo on hieman eri kuin viime kerralla asian ollessa mielessä - prosessointia tapahtuu... Kaikki me olemme tällä hetkellä jotain mieltä, mutta ei tarkoita meidän olevan sitä huomenna - tietoisesti etsien tai ei.
>>Filosofit koetaan usein eri tieteenalojen piirissä lähinnä kuokkavieraina ja häiriköinä koska he kyseenalaistavat usein tieteilijöiden näkemyksiä ja vakiintuneita metodeita. Toisaalta mikään määrä älyä ei riitä jos ne tieteen oletukset ja tulkinnat ovat virheellisiä tai puutteellisia. Koulutuksen ja muun ehdollistamisen seurauksena syntyy helposti sokeita pisteitä erikoisalojen asiantuntijoillekin.>>
Toisen näkökulman antamiselle ei tarvitse titteliä.
"Toisen näkökulman antamiselle ei tarvitse titteliä."
Ei tarvitsekaan. Itse en edes haluaisi lokeroida itseäni "filosofiksi".
Lyhin mahdollinen määritelmä filosofialle lienee:
"Filosofia on ajattelun ajattelua"
eli ts. sitä ajattelua iteroidaan siten että lopputulos syötetään aina takaisin ajattelun prosessiin kunnes ainakin hetkellisesti päädytään johonkin itseä ja ehkä muitakin tyydyttävään lopputulokseen.
On tosiaan aika keinotekoista erottaa tiede ja filosofia toisistaan.
Filosofi (esim. tieteen filosofi) on myös tavallaan jonkinlainen konsultti, psykologi tai psykiatri siinä mielessä että joku ulkopuolinen pystyy paremmin usein huomaamaan ongelmat kuin ne jotka ovat jonkun yhteisön sisällä. Kuten on olemassa huonoja ja kokemattomia psykiatreja, konsuletteja ja psykologeja on myös huonoja filosofeja ja huonoa filosofiaa.
Missä on ne hyvän filosofian tulokset? Parturiunt montes, nascetur ridiculus mus.
"Missä on ne hyvän filosofian tulokset? "
Ajattelu ei ylipäätänsä tuota mitään konkreettisia tuloksia siinä mielessä että se ei esim. tuota uutta tekniikkaa (kuten kännyköitä yms).
Filosofia on metodi eikä mikään staattinen oppi. Hyvän filosofian lopputuloksena syntyy koherenttia tiedettä joka ei sisällä sisäisiä ristiriitaisuuksia.
Materialistinen reduktionistinen maailmankuva on huonoa filosofiaa ja samalla myös huonoa tiedettä koska se jättää tietoisuuden ulkopuolelle ja yrittää selittää pois asian joka on kaiken tieteen ja tietämisen perusta.
Sokrateen "Tunne itsesi" on esimerkki hyvästä filosofiasta. Tuohon itsensä tuntemiseen liittyy nimeomaan omien (ja oman ryhmän) oletusten ja uskomusten kyseenalaistaminen ja tiedostaminen.
Hyvin suurelle osalle ihmisistä filosofia on sekä yhdentekevää että liian vaikeata. Monelle riittää lähinnä raha, terveys, ystävät eli ns. tavallinen elämä eikä siinä ole sinänsä mitään ongelmaa - niinhän biologinen eläin tekee luonnostaan ilman itsereflektion tarvetta.
Mitenhän siihen pitäisi sitten suhtautua, että fyysikot ovat kuitenkin älykkäämpiä kuin filosofit?
"Mitenhän siihen pitäisi sitten suhtautua, että fyysikot ovat kuitenkin älykkäämpiä kuin filosofit?"
Ihanko tuosta olisi jokin tieteellinen tutkimus olemassa? Laitapa linkki tai puhut omiasi. Taidat pitää itseäsi jonkinlaisena älykkyyden mittarina eli ts. ne jotka ovat kanssasi samaa mieltä ovat älykkäitä ja muut sitten tyhmempiä... :-)
Tiedän kyllä aika monta fyysikkoa jotka ovat olleet myös aika innokkaita filosofoimaan. Alunperin kaikki tieteet ovat irrottautuneet filosofiasta ja koska se filosofia sinänsä ei ole mikään oppi vaan metodi niin edelleenkin erityistieteissä (varsinkin teoreettisessa fysiikassa) harrastetaan paljon filosofointia vaikka sitä kutsutaankin teorian & hypoteesin muodostukseksi nykyään.
Sori vaan, en ole jaksanut lukea ihan kaikkea tätä keskusteluketjua, mutta
Mauno Koivisto:
"Älä provosoidu, kun provosoidaan".
Ludwig Wittgenstein suurinpiirtein:
"Filosofiassa on käsitteiden väärinkäyttöä".
Itse olen tekniikan tohtori ja insinööri ja olen joskus aika lailla huvittunut, kun meitä tekniikan ammattilaisia haukutaan tavalla tai toisella. Onneksi olen erittäin vauras ja hyvä itsetunto. Syynä on se, että olen rikastunut käyttäen pääosin kurinalaista deduktiivista ajattelua. Vähän voi vituttaa, jos humanistit jne. vihaavat meitä. Varsinkin kun derridalaiset dekonstruktiotyypit tai hermeneutikot ylentävät itsensä. Mutta en ole ikinä nähnyt millään palstalla tällaista.
"Älä provosoidu, kun provosoidaan".
Joskus se vaan on kutkuttavan hauskaa että en voi vastustaa kiusausta.... :)
"Filosofiassa on käsitteiden väärinkäyttöä".
Kyllä kai sitä käsitteiden väärinkäyttöä varmaan esiintyy ihan joka alalla jossain määrin. Filosofit kai vähiten ymmärtävät toisiaan kun lähes jokainen määrittelee omat käsitteensä omalla tavallaan ja tarkastelee asioita vähän eri näkökulmista. Filosofian lukeminen vaatii usein vähän samalla tavalla eläytymiskykyä kunkin kirjoittajan kokemus & ajattelumaailmaan kuin kaunokirjallisuudenkin lukeminen.
"Itse olen tekniikan tohtori ja insinööri ja olen joskus aika lailla huvittunut, kun meitä tekniikan ammattilaisia haukutaan tavalla tai toisella. "
Minä ainakin arvostan suuresti tekniikkaa. Toimiva tekniikka on usein teoreettisen tieteilyn paras todiste vaikka se ei sinänsä välttämättä osoita oikeaksi sen teoreettisen mallin kaikkia oletuksia ja tulkintoja. Malli voi silti olla väärä tai puutteellinen vaikka sen pohjalta rakennettu tekniikka onkin toimivaa.
"Syynä on se, että olen rikastunut käyttäen pääosin kurinalaista deduktiivista ajattelua. Vähän voi vituttaa, jos humanistit jne. vihaavat meitä. "
Tuo voi olla kyllä sinun omaa kuvitteluasi. Kaikille ei vaan välttämättä samat asiat ole samalla tavalla tärkeitä. Tietysti ajatus että toiset kadehtivat voi nostaa asianomaisen itsetuntoa paljonkin - usein ehkä vähän liikaa...
"Varsinkin kun derridalaiset dekonstruktiotyypit tai hermeneutikot ylentävät itsensä. Mutta en ole ikinä nähnyt millään palstalla tällaista."
Tuo on lokerointia. Periaatteessa filosofiassa voi sanoa melkein mitä tahansa mistä tahansa kunhan perustelee väitteensä edes jotenkin.
Tällä palstalla ei juuri koskaan näy mitään akateemiseen filosofiaan liittyviä ketjuja vaan lähinnä joko löysää mutua mistä tahansa maan ja taivaan väliltä tai sitten kiivasta tunteenomaista filosofiaa vastaan hyökkäämistä ja melko löysää ja ohitse ampuvaa on sekin ainakin perusteiltaan enimmäkseen.
Itse olen vain filosofian harrastaja eli minulla ei ole mitään henkilökohtaisia intressejä puolustaa akateemisten filosofien ammattikuntaa ja itse asiassa pidän aika suurta osaa viimeisen sadan vuoden akateemisesta filosofiasta melko surkeana ja tylsänä esityksenä.
Tylsää se on myös oma filosofiasi, ettenkö sanoisi, että ihan höttöä. Hakukoneella saat murun sieltä, toisen täältä, eivätkä ne sovi yhteen keskenään eikä oikean tiedon kanssa.
"Tylsää se on myös oma filosofiasi, "
Nimerkkisi on kyllä erittäin osuva.... :-)