Jotenkin olen alkanut huomaamaan että mun elämässä loppu kulissit kesken. Jos menen vaikkapa Helsinkiin, näen aina samat ihmiset kuin kotikaupungissani. Aina jos ollaan suunnittelemassa matkaa jonnekkin sinne ei syystä tai toisesta mennä. Aivan niinkuin ihan uusien paikkojen lavastaminen veisi liikaa resursseja. Itse asiassa tämä alkoi kun katsoin The truman show elokuvan jossa päähenkilön elämä lavastettiin syntymästä saakka. Sitten yhteensattumia tuntuu olevan aivan liikaa. Jos olen katsonut jotain elokuvaa ja menen sen jälkeen vaikka kuuntelemaan musiikkia YouTubesta, ensimmäinen profiliikuva onkin elokuvan päähenkilön naaman kuva. Tuon tapaisia yhteensattumia tapahtuu kokoajan päivittäin. En tiedä onko tämä oikea paikka kirjoittaa tälläistä mutta kyllä tämä ainakin liittyy filosofiaan. Olen siis 13 vuotias poika. Tuntuu kuin olisi joku mielenterveydellinen sairaus.
Miksi tuntuu että elämäni on lavastettua?
PelottavaaAjatellaLiikaa
2<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Olen siis 13 vuotias poika."
Se selvittikin monta asiaa palstakirjoituksistasi.
Todennäköisesti et ole lainkaan sairas. Juuri tällaisia tuntemuksia tuntevat monet muutkin sinun iässäsi. Murrosikään kuuluu irtautuminen entisistä kuvioista, ennenkuin on kiinnittynyt uusiin kuvioihin. Kaikki tuntuu kummalliselta. Filosofiset ajatukset, joita lapsena ei juuri ajatellut, suorastaan tulvivat mieleen. Näyttelemiseen ja ohjailuun kuuluvat ajatukset saavat ensisijan. Samoin seksiin.
Tila on väistämätön, toisilla voimakkaampi, toisilla heikompi, mutta se menee ohi, kun taas kiinnityt aikuisten maailmaan. Se tapahtuu vähitellen. Muutaman vuoden päästä olet toinen ihminen, jolle murrosiän muistot ovat hassuja kokemuksia. Yleensä suurin osa ihmisista jopa unohtaa murrosikäisen maailman. Sen näkee siitä, että vanhemmat eivät enää ollenkaan muista, millaista on olla nuori.
Murrosikä on luonnossa yleinen muillakin lajeilla, jotka hoitavat poikasiaan. Sen biologinen funktio on itsenäistyminen. Juuri tässä on ristiriita. Olet itsenäistymisiässä, mutta vanhempasi yrittävät estää itsenäistymisesi, koska nykykulttuuri vaatii enemmän uuden oppimista kuin aikana, jolloin aivojamme muodostavat geenimuunnelmat valikoituivat. Ohi menee. Kaikki joutuvat aikuisten maailmaan sinun ikäsi kautta. Hyvää jatkoa!