Oon aina menestynyt hyvin, mutta oon tehnyt aina enemmän hommia numeroideni eteen kuin muut. Koen oireikseni:
-pitkien sanojen hahmottamisen
-kielissä sanojen järjestys
-ääntäminen vieraissa kielissä
-kuullun ymmärtäminen, jos en nää puhujaa (kirjallisten ohjeiden ymmärtäminen helpompaa)
-kirjoitan opiskelutovereita hitaammin (en osaa aina muodostaa ajatuksestani lausetta ja mietin yhtä lausetta viisikin minuuttia) ja olen kokeissa melkein aina viimeinen (mutta opettajat laittavat senkin menestyksen piikkiin)
-hiljaa lukiessani en lue vaan katson sanat joista muodostan päässäni omat lauseet ja ääneen lukiessa takkuilen sanoissa ja luen ne väärin
Kirjoitan kuitenkin pääosin suomeksi virheetöntä tesktiä ja koen, että ongelmat ovat ns. sisäisiä eikä muut ihmiset huomaa vaikeuttani, koska "menestynhän hyvin" (numerot 8-10 lukion 2., kokeista numeroita 7- ja 10 välillä). En tiedä, onko kukaan opettajistani huomannut vaikeuksiani.
Olen yrittänyt kauan päästä lukitesteihin, mutta en ole päässyt hyvän menestykseni takia. Nyt kuitenkin vanhan yläasteeni erityisopettaja suostuisi testaamaan minut (sillä todistus ylppäreihin tulisi olla huhtikuun puolessa välissä eikä koulupsykologilla ollut enää aikaa "turhiin tapauksiin"). Sain siis mahdollisuuden, mutta pelkään hirveästi, että tämä opettaja joutuu käyttämään turhaa aikaa minuun, jos minulla ei olekaan lukihäiriötä tai tarpeeksi vakavaa. Samalla uskon tietenkin, että minulla on vaikeuksia edellä mainituissa asioissa.
1. Miltä ongelmani kuulostavat ulkopuolisen (mahdollisesti lukihäiriöstä kärsivän) silmin?
-
2. Millainen lukitesti on ja mitä asioita se sisältää? Onko se helppo vai vaikea?
-
3. Jos sinulla on lukihäiriö, onko "oireeni" sinulle tuttuja vaiko ihan vieraita?
-
4. Ideoita, pitäisikö mennä testeihin (ja ottaa riski, että olen "terve") vai kieltäytyä?
-
-pitkien sanojen hahmottamisen
-kielissä sanojen järjestys
-ääntäminen vieraissa kielissä
-kuullun ymmärtäminen, jos en nää puhujaa (kirjallisten ohjeiden ymmärtäminen helpompaa)
-kirjoitan opiskelutovereita hitaammin (en osaa aina muodostaa ajatuksestani lausetta ja mietin yhtä lausetta viisikin minuuttia) ja olen kokeissa melkein aina viimeinen (mutta opettajat laittavat senkin menestyksen piikkiin)
-hiljaa lukiessani en lue vaan katson sanat joista muodostan päässäni omat lauseet ja ääneen lukiessa takkuilen sanoissa ja luen ne väärin
Kirjoitan kuitenkin pääosin suomeksi virheetöntä tesktiä ja koen, että ongelmat ovat ns. sisäisiä eikä muut ihmiset huomaa vaikeuttani, koska "menestynhän hyvin" (numerot 8-10 lukion 2., kokeista numeroita 7- ja 10 välillä). En tiedä, onko kukaan opettajistani huomannut vaikeuksiani.
Olen yrittänyt kauan päästä lukitesteihin, mutta en ole päässyt hyvän menestykseni takia. Nyt kuitenkin vanhan yläasteeni erityisopettaja suostuisi testaamaan minut (sillä todistus ylppäreihin tulisi olla huhtikuun puolessa välissä eikä koulupsykologilla ollut enää aikaa "turhiin tapauksiin"). Sain siis mahdollisuuden, mutta pelkään hirveästi, että tämä opettaja joutuu käyttämään turhaa aikaa minuun, jos minulla ei olekaan lukihäiriötä tai tarpeeksi vakavaa. Samalla uskon tietenkin, että minulla on vaikeuksia edellä mainituissa asioissa.
1. Miltä ongelmani kuulostavat ulkopuolisen (mahdollisesti lukihäiriöstä kärsivän) silmin?
-
2. Millainen lukitesti on ja mitä asioita se sisältää? Onko se helppo vai vaikea?
-
3. Jos sinulla on lukihäiriö, onko "oireeni" sinulle tuttuja vaiko ihan vieraita?
-
4. Ideoita, pitäisikö mennä testeihin (ja ottaa riski, että olen "terve") vai kieltäytyä?
-
Vastaukset 4
Vanhimmat
Upp
Minä olen testattu lukihäiriöinen. Testistä on useampi vuosi aikaa mutta muistelisin sen olleen aika pitkä ja siinä käydään lävitse kaikki osa-alueet kuullun ja luetun ymmärtämisestä. Itselläni tökkii oikein kirjoitus ja numeroiden hahmottaminen visuaalisesti. Miellän tekstin ikäänkuin kuvaksi. Kun luen asiatekstiä joudun usein sen ikääkuin "kääntämään" itselleni. Viralliset asiakirjat pyydän puolisoni aina selostamaan, en usein hahmota oleellista niistä.
Suosittelen testaamaan itsensä jos asia vaivaa. Taustalla voi olla muitakin neurologispohjaisia ominaisuuksi, niiden tiedostaminen auttaa huomioimaan asiaa ja pienentää mahdollista haittaa jota se voi tuoda.
Olen poikkeuksellisen lahjakas sekä koulumenestyksen, älykkyystestin, että yliopistomenestyksen perusteella. Kahdeksisen vuotta sitten sain aivoverenvuodon. Aluksi olin kokonaan halvautunut, mutta osittain kuntouduin.
Saan välillä täydellisiä afasiakohtauksia, mutta muutenkin kielelliset vaikeudet ovat minulle nykyisin erittäin tuttuja, myös luettelossasi mainitut. Harrastuksekseni olin opetellut kahta vierasta kieltä, toista yliopistossa, toista ulkomaan lähetystössä. Niistä jouduin luopumaan.
Sen sijaan älyllinen kapasiteetti ei tunnu häiriytyneen lukuunottamatta hidastumista. Teoreettisen ajattelun muuhun laatuun se ei tunnu vaikuttaneen. En varmaan kuitenkaan menestyisi nykyisin älykkyystesteissä, sillä niissähän kilpaillaan aikaa vastaan.
Ennen olin hyvä puhuja, nykyisin haen sanoja ja korvaan puuttuvia lähimerkityksisillä. Kuulijat eivät sano huomaavansa puheessani mitään outoa, mutta itse havaitsen valtavan eron entiseen.
Oman kokemukseni perusteella näyttää siltä, että korkealla intelligenssillä voi merkittävästi kompensoida kielellistä vajavuutta. Ehkä olet oikeilla jäljillä. Kannattaa testata.
1.Perus.
2.Ei kannata ressata.
3.Tuttuja, mutta lukihäiriöisillä on myös paljon Kognitiivisiä kykyjä.
4.Kannataa mennä niin saat mielenrauhan.