Miksi "vieraalla" on suomen kielessä kaksi erilaista merkitystä? Se voi tarkoittaa esim. täysin tuntematonta henkilöä tai sitten tuttua henkilöä, joka tulee käymään luonasi.
Vieras mikä vieras! Minä lähtisin kahtiajaosta, että vieras ei kuulu kotiväkeen/omaan väkeen. Eli me ollaan me ja kodin ulkopuoliset on vieraita. Ja vieraita on sitten montaa sorttia; voi olla uppo-outoja taikka tuttuja. Ja kotikieli (kotimaan kieli) on omaa kieltä ja muut kielet on vieraita kieliä. Jos joku tulee kylään, niin on vieras (vierailulla) vaikka onkin tuttu, siis käypäläinen joka jossain vaiheessa häipyy omille teilleen. (hupsua myös tuo kylään tulo - voihan se tulla kylään mutta ei juuri meille kyläilemään.) Ja esim peleissä on kotikenttä ja vieraskenttä ja pelaajilla kotipeliasut tai vieraspeliasut.
No ei tästä kirjoitelmasta kukaan sen viisaammaksi tullut. Kielemme kehittyy, ja ehkä joskus saamme sanat, joilla vieras ja vieras saadaan erotettua toisistaan.
0Äänestä
strangers_in_the_village
Kyllä se on aika outoa, että kyläilijää sanotaan vieraaksi, vaikka olisi tuttukin. "Meillä on vieraita kylässä, rakas serkkuni perheineen". Mutta tällainen tämä kieli on.
0Äänestä
Cuscuta_europaea
Sitten on vielä sellainenkin kuin humalanvieras – googlatkaa vaikka, jos ette usko!
Humalallakin on noita merkityksiä ainakin kaksi, eikä kumpikaan ole minulle vieras. Ja vaikka minulla on vain yksi pää kesät talvet, olen tällöin silloin päissäni tallin tillin.
0Äänestä
säheltäjäkin
Varo vierasta ohjausjännitettä! Tällainenkin merkitys "vieraalla" on.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Miksi ei olisi? Miksi "kuusi" on sekä puu että lukusana? Miksi "kappa" on sekä polkupyörän osa että naisten vaate?
Niin, mutta kun kysymässäni tapauksessa merkitykset ovat vastakohtia.
Vieras mikä vieras! Minä lähtisin kahtiajaosta, että vieras ei kuulu kotiväkeen/omaan väkeen. Eli me ollaan me ja kodin ulkopuoliset on vieraita. Ja vieraita on sitten montaa sorttia; voi olla uppo-outoja taikka tuttuja. Ja kotikieli (kotimaan kieli) on omaa kieltä ja muut kielet on vieraita kieliä.
Jos joku tulee kylään, niin on vieras (vierailulla) vaikka onkin tuttu, siis käypäläinen joka jossain vaiheessa häipyy omille teilleen. (hupsua myös tuo kylään tulo - voihan se tulla kylään mutta ei juuri meille kyläilemään.)
Ja esim peleissä on kotikenttä ja vieraskenttä ja pelaajilla kotipeliasut tai vieraspeliasut.
No ei tästä kirjoitelmasta kukaan sen viisaammaksi tullut. Kielemme kehittyy, ja ehkä joskus saamme sanat, joilla vieras ja vieras saadaan erotettua toisistaan.
Kyllä se on aika outoa, että kyläilijää sanotaan vieraaksi, vaikka olisi tuttukin. "Meillä on vieraita kylässä, rakas serkkuni perheineen". Mutta tällainen tämä kieli on.
Sitten on vielä sellainenkin kuin humalanvieras – googlatkaa vaikka, jos ette usko!
Humalallakin on noita merkityksiä ainakin kaksi, eikä kumpikaan ole minulle vieras. Ja vaikka minulla on vain yksi pää kesät talvet, olen tällöin silloin päissäni tallin tillin.
Varo vierasta ohjausjännitettä! Tällainenkin merkitys "vieraalla" on.
http://www.suomen-turvakilvet.fi/tuotekuvat/10-125.gif
Kun saa vierasta, niin se tekee gutaa.
Paremmalta tuntuu sitten ventovieras.
Ja kaikkein parhaimmalta aina tuikituntematon.
Homonyymit ovat jänniä.