Aloin nyt miettimään noita erilaisten tietokoneen jäähdytyskomponentteja ja niissähän on hyvinkin suuria eroja jäähdytystehossa. Käytännössä likipitäin samankokoisilla ja mallisilla jäähdytysrivoilla sekä yhtä suurella tuulettimella (samat CFM-arvot) varustettuja laitteita on, mutta jäähdytysteho on silti erisuuri näillä laitteilla. Vihjaisi siis siihen, että eroa on pakko olla enimmäkseen lämpöputkissa.
Tässä siis aloin miettimään, eli onko nämä jäähdytysputket siis mitoitettu erillä tavalla. Eli jos oletetaan, että molemmissa on sisällä vettä (tai metanolia, mitä nyt käyttävätkään), mutta painetta taas on erin verran. Eli otetaan esimerkiksi lämpöputki A ja lämpöputki B, joissa A:ssa on alipainetta sen verta, että vesi höyrystyy jo esim. 30 asteen lämpötilassa, kun taas B:ssä painetta on sen verta, että se vesi höyrystyä vasta 60 asteen lämpötilassa. Käytännössähän tämä meinaa sitä, että prosessoria jäähdyttäessä lämpöputki A aloittaa jo tehokkaan höyrystys-lauhdutus -jäähdytyksen jo paljon matalammalla lämpötilalla pitäen CPUn esim. 40 asteen lämpötilassa. B:n tilanteessa taas jäähdytys alkaa vasta, kun CPU on vähintään 60 astetta, eli prosessorin lämmöt olisivat paljon suuremmat kuin A:n tilanteessa.
Kuitenkin, jäi mietityttämään se, että onko A lämpöputki aina parempi vai tuleeko B hyödyllisemmäksi silloin, kun lämmönsiirtoa aletaan lämpölähteeltä nostamaan yhä enemmän. Omaan korvaan kuullostaisi siltä, että matalaan lämpötilaan optimoitu lämpöputki ei kykenisi enää kauaan siirtämään lämpöä tehokkaasti, sillä lämpöputkessa olevien nesteiden luulisi höyrystyvän liki kokonaan ja kaasun tulistuvan, jolloin lauhtumisen ei luulisi tapahtuvan niin helposti. Verrattuna B:ssä lämpötilaero siihen suunniteltuun optimiin on paljon pienempi, jolloin tehokasta höyrystymis-lauhtumis tapahtumaketjua tapahtuu jatkuvasti.
Eli onko omat päätelmäni järkeviä vai onko jollain faktatietoa / kokemuksia näistä lämpöputkien ominaisuuksista?
Tässä siis aloin miettimään, eli onko nämä jäähdytysputket siis mitoitettu erillä tavalla. Eli jos oletetaan, että molemmissa on sisällä vettä (tai metanolia, mitä nyt käyttävätkään), mutta painetta taas on erin verran. Eli otetaan esimerkiksi lämpöputki A ja lämpöputki B, joissa A:ssa on alipainetta sen verta, että vesi höyrystyy jo esim. 30 asteen lämpötilassa, kun taas B:ssä painetta on sen verta, että se vesi höyrystyä vasta 60 asteen lämpötilassa. Käytännössähän tämä meinaa sitä, että prosessoria jäähdyttäessä lämpöputki A aloittaa jo tehokkaan höyrystys-lauhdutus -jäähdytyksen jo paljon matalammalla lämpötilalla pitäen CPUn esim. 40 asteen lämpötilassa. B:n tilanteessa taas jäähdytys alkaa vasta, kun CPU on vähintään 60 astetta, eli prosessorin lämmöt olisivat paljon suuremmat kuin A:n tilanteessa.
Kuitenkin, jäi mietityttämään se, että onko A lämpöputki aina parempi vai tuleeko B hyödyllisemmäksi silloin, kun lämmönsiirtoa aletaan lämpölähteeltä nostamaan yhä enemmän. Omaan korvaan kuullostaisi siltä, että matalaan lämpötilaan optimoitu lämpöputki ei kykenisi enää kauaan siirtämään lämpöä tehokkaasti, sillä lämpöputkessa olevien nesteiden luulisi höyrystyvän liki kokonaan ja kaasun tulistuvan, jolloin lauhtumisen ei luulisi tapahtuvan niin helposti. Verrattuna B:ssä lämpötilaero siihen suunniteltuun optimiin on paljon pienempi, jolloin tehokasta höyrystymis-lauhtumis tapahtumaketjua tapahtuu jatkuvasti.
Eli onko omat päätelmäni järkeviä vai onko jollain faktatietoa / kokemuksia näistä lämpöputkien ominaisuuksista?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ongelmaan yhä haluaisin vastauksia.