Ollaan mieheni kanssa nyt pitkään keskusteltu lasten hankinnasta ja molemmat kovasti haluttaisiin lasta... ainut että en uskalla hankkiutua raskaaksi. Pelkään sitä synnytystä niin kovasti ja nimenomaan sitä kipua ja sitä etten pysty sitä tilannetta täysin hallitsemaan. Ehkäisynä on kierukka joka sekin jouduttiin laittamaan esilääkityksessä koska yllätys yllätys pelkään myös gynekologilla käyntiä. kärsin myös erittäin kovasta hammaslääkäripelosta ja hammaslääkärissäkin joudun käymään esilääkityksessä. Minulle on n. 10 vuotta sitten tehty raskauden keskeytys josta ei kyllä jäänyt mitään erityisiä traumoja enkä ollut mitenkään kipeä tms. Muuten en pelkää neuloja, verta tms.
Onko siis mitään toivoa päästä tästä yli? yhtään ei myöskään auta mieheni jankkaus siitä että "ei se nyt niin paljoa satu". Onkohan paljonkin ihmisiä, joilla on jäänyt lapset hankkimatta koska pelkää synnytystä?
En uskalla hankia lasta synnytyspelon takia
14
65
Vastaukset
- Googleta
Pelkosektio
- vanhaäiti
Kerrot pelkääväsi synnytystä, gynekologilla käyntiä ja hammaslääkäriä. Toteat kuitenkin: "Muuten en pelkää neuloja, verta tms." Siis mitä itseesi kohdistuvia toimenpiteitä et pelkää?
Lohdutukseksi voin kertoa, että Suomessa syntyy vuosittain lähes 60 000 lasta, eikä kenenkään äiti ole kuollut kipuun. - Kohtaäiti
Mulla oli samanlainen tilanne kun sulla pari vuotta sitten. Pitkän harkinnan 4 vuoden jahkaamisen) jälkeen, itseni tsemppauksen ja lukemisen jälkeen vihdoin uskaltauduin jättämään pillerit pois ajatuksella että saan sektion niin halutessani. Nyt olen viimesilläni raskaana ja alateitse tarkoitus synnyttää ja täysin omasta tahdosta! Hormonit tainneet tehdä tehtävänsä sillä pelko pysynyt melko hyvin hallinnassa koko raskauden ja odotan tulevaa koitosta jopa mielenkiinnolla
- Trina
Niin en pelkää esim. normilääkärissä verikoetta, rokotuksia, puudutuksia yms. toimenpiteitä... Multa löytyy lävistyksiä ja tatuointeja eli näissä tilanteissa se kipu ei pelota ja kestänkin sen kyllä hyvin. Lieneekö siinä joku juttu sitten tuon tilanteen hallinnan kanssa? hammaslääkärissä menetän täysin kontrollin jo odotusaulassa, gynellä siinä vaiheessa kun pitäisi jalat levittää. Hammaslääkäriä olen pelännyt aina/lapsesta asti, mutta tuo gynehomma on itseasiassa aika uus ja tullut oikeestaan vasta ton kierukan laiton jälkeen. Ja en nyt tosiaankaan puhu mistään "hieman jännittää" vaan täysin hysteerisestä itkusta/huudosta/potkimisesta/raivoamisesta. Ja tilannetta ei helpota se häpeä, mikä tulee kun lähes kolmekymppinen nainen räkä poskella itkee ja huutaa että "eihän se vaan satu".
Sektiota olen miettinyt mutta olen ymmärtänyt että sitä ei ihan hirveen helposti suostuta tekemään? Lisäksi mietin sitä stressin ja paniikkikohtausten määrää kun joutuu siellä gynellä sitten ramppaamaan sen raskauden aikana kun se nyt ei varmaan esilääkityksessä enää onnistu? Todella haluaisin ainakin yhden lapsen mutta tällä hetkellä pelkkä ajatus siitä että joutuisin synnyttämään (alateitse) estää edes yrittämästä hankkiutua raskaaksi.- kipale
Ketään EI VOI pakottaa synnyttämään alateitse. Sektion saa kun sen haluaa. Joutuu ensin käydä pelkopolilla puhumassa, itselläni on aika ensi viikolla. Voin tulla sitten kertomaan kuinka siellä meni. Itselläni on pelkoa -ei ehkä niinkään sitä kipua, vaan- ihan koko sitä tilannetta kohtaan. Ja olen aika varma että menisin paniikkiin jos joutuisin synnyttämään "normaalisti". Olen pystynyt olemaan ihan rauhallisin mielin raskauden ajan (6kk) kun olen alusta asti sanonut itselleni että saan kyllä sen sektion. Ja kertonut pelosta heti alkuraskaudessa neuvolaan ja sairaalakäynnillä.
- vanhaäiti
Jos tosiaan menetät noissa tilanteissa täysin kontrollin, kuten kerrot, niin ymmärtänet, ettei se ole normaalia ja että olet hoidon tarpeessa. Hoidata itsesi ensin parempaan kuntoon ja ala vasta sitten haaveilla raskaudesta.
- Kohtaäiti
Ehdottasin et soitat neuvolaan nyt jo, he osaavat ohjata sinut keskustelemaan pelostasi. Uskon tämän auttavan. Itselläni kesti yli vuoden kerätä rohkeutta lopettaa pillerien käyttö ja tästä meni vuosi ennenkun olin raskaana ja pelko oli tänä aikana laskenut jo todell paljon. Raskausaikana se on vähentynyt koko ajan lisää. Olen käynyt pelkopolilla juttelemassa ja tosiaan aivan itse päädyin alatiesynnytykseen lopulta. Sektioon sinulla on oikeus. Joissakin paikoissa voit joutua siitä hieman taistelemaan, mutta kun pidät pääsi niin varmasti kovan pelon vuoksi sen saat. Ja mitä tuohon gynepelkoon tulee niin neuvolakäyntejä on viime aikoina vähennetty suuresti ja yleensä raskausaikaan kuului vain kaksi neuvolalääkäriä jos kaikki hyvin. Paikkakunnan tavoista riippuen siis on usein maks. 2 sisätutkimusta. Itselläni on nyt viikon päästä laskettu aika ja kertaakaan ei sisätutkimusta ole tehty, ultralla seurailt yhteensä 6 kertaa
- eimeneainanoin
Kohtaäiti kirjoitti:
Ehdottasin et soitat neuvolaan nyt jo, he osaavat ohjata sinut keskustelemaan pelostasi. Uskon tämän auttavan. Itselläni kesti yli vuoden kerätä rohkeutta lopettaa pillerien käyttö ja tästä meni vuosi ennenkun olin raskaana ja pelko oli tänä aikana laskenut jo todell paljon. Raskausaikana se on vähentynyt koko ajan lisää. Olen käynyt pelkopolilla juttelemassa ja tosiaan aivan itse päädyin alatiesynnytykseen lopulta. Sektioon sinulla on oikeus. Joissakin paikoissa voit joutua siitä hieman taistelemaan, mutta kun pidät pääsi niin varmasti kovan pelon vuoksi sen saat. Ja mitä tuohon gynepelkoon tulee niin neuvolakäyntejä on viime aikoina vähennetty suuresti ja yleensä raskausaikaan kuului vain kaksi neuvolalääkäriä jos kaikki hyvin. Paikkakunnan tavoista riippuen siis on usein maks. 2 sisätutkimusta. Itselläni on nyt viikon päästä laskettu aika ja kertaakaan ei sisätutkimusta ole tehty, ultralla seurailt yhteensä 6 kertaa
mutta voi niitä sisätutkimuksia tulla enemmänkin, jos on esim. ongelmia raskaudessa. itselläni oli lapsi perätilassa ja sisätutkimuksia tehtiin loppuraskaudessa viikoittain, kun kytättiin synnytyksen lähenemistä ja kohdunkaulan tilannetta. lopuksi olin vielä synnytyksen käynnistyksessä 6 pv ja joka pv katottiin kohdunsuu. ja kun synnytys ei käynnistynyt, tehtiin sektio. jälkivuotoa ei tullut ja tuli kohtutulehdus, ja silloin vasta alapäätä sörkittiinkin monta, monta kertaa viikon aikana. kaikki ei mene aina putkeen ja jos gyne ja sisätutkimus pelottaa, niin pitää varautua siihen, että alapäätä voidaan sorkkia ihan hirveän paljon. tosin siihen turtuu...
- kohtaäiti
eimeneainanoin kirjoitti:
mutta voi niitä sisätutkimuksia tulla enemmänkin, jos on esim. ongelmia raskaudessa. itselläni oli lapsi perätilassa ja sisätutkimuksia tehtiin loppuraskaudessa viikoittain, kun kytättiin synnytyksen lähenemistä ja kohdunkaulan tilannetta. lopuksi olin vielä synnytyksen käynnistyksessä 6 pv ja joka pv katottiin kohdunsuu. ja kun synnytys ei käynnistynyt, tehtiin sektio. jälkivuotoa ei tullut ja tuli kohtutulehdus, ja silloin vasta alapäätä sörkittiinkin monta, monta kertaa viikon aikana. kaikki ei mene aina putkeen ja jos gyne ja sisätutkimus pelottaa, niin pitää varautua siihen, että alapäätä voidaan sorkkia ihan hirveän paljon. tosin siihen turtuu...
Tottakai pitää varautua, mutta niinhän tuossa sanoinkin :) Jos kaikki on hyvin, niin silloin tutkimuksia ei aivan älyttömästi ole...Raskausaikana pitää varautua moneenkin eri asiaan, epämiellyttäviin ja pelkoa herättäviinkin...
- kipale
kipale kirjoitti:
Ketään EI VOI pakottaa synnyttämään alateitse. Sektion saa kun sen haluaa. Joutuu ensin käydä pelkopolilla puhumassa, itselläni on aika ensi viikolla. Voin tulla sitten kertomaan kuinka siellä meni. Itselläni on pelkoa -ei ehkä niinkään sitä kipua, vaan- ihan koko sitä tilannetta kohtaan. Ja olen aika varma että menisin paniikkiin jos joutuisin synnyttämään "normaalisti". Olen pystynyt olemaan ihan rauhallisin mielin raskauden ajan (6kk) kun olen alusta asti sanonut itselleni että saan kyllä sen sektion. Ja kertonut pelosta heti alkuraskaudessa neuvolaan ja sairaalakäynnillä.
No nyt on pelkopolikäynti takana. Ei ollut yhtään huono kokemus. Juttelin hoitajan kanssa pienessä huoneessa kahdestaan, kerroin ensin itse mikä synnytyksessä mietityttää tai pelottaa, jonka jälkeen hoitaja kertoi sektion ja alatiesynnytyksen hyvät ja huonot puolet (sain myös kotiin laput missä näistä kerrotaan). Sitten hoitaja kertoi miten kumpikin synnytystapa etenee ja mitä niissä tapahtuu. Tämän jälkeen sain itse kysellä jos kysyttävää oli. Hoitaja oli todella mukava ja kertoi ettei ketään pakoteta alatiesynnytykseen ja että se on oma valinta. Sitten oli tarkoitus varata seuraava käynti raskausviikolle 36, mutta minulla onkin jo aika äitiyspolille viikolla 32, joten sektioaika varataan jo tuolloin tai sitten varataan uusi pelkopoliaika jos sellaisen haluaa/tarvitsee. Paikka oli TAYS.
- Äitiminäkin
Minä synnytin aikoinani kaksi lasta ilman mitään kivunlievityksä. Kolmannen lapsen kohdalla synnytyspelko oli jo melkoinen. Siitä huolimatta en saanut sairaalassa 80- luvun puolessa valissä mitään lääkitystä. Synnytin vielä yhden lapsen samoilla peloilla ja kivuilla. Samaan aikaa tuttavani synnytti myös. Hän sanoi, että eihän tuo tehnyt yhtään kipeää. Hän oli saanut epiduraalipuudutuksen. Kyllä minua vähän otti päähän, mutta sain kuitenkin ihania lapsia. Sehän se pääasia on. Nykyisin synnytys on onneksi helpompaa. Vauvat ovat ihania, kyllä heidän vuoksi pienen hetken kestää kipua. Minäkin muuten pelkään vieläkin hammaslääkäriä. Sinne, kun uskaltaisi taas mennä(:
- kummitus
Esikoisen synnytys kesti 13h. Sain epiduraalin josta supistukset loppuivat. Tuosta on nyt yli kaksi vuotta ja kaksi kuukautta sitten synnytin luomusti alateitse koska en ehtinyt saada mitään. Kaikki kokevat kipua synnytyksessä mutta täytyy muistaa että kun supistaa ja kipuilee niin synnytys etenee. Ja sinä hetkenä kun lapsi lasketaan rinnalle Se kaikki unohtuu. Pieni hetki elämästä, mutta niin kallisarvoista. Onnea tulevaan koitokseen.
- hsxoaixrpm
Kaikki kipu kannattaa ajatella että se on hetkellistä. Ja se menee ohi kunhan sen kerran nyt kestää. Auttaa ainakin minua niin synnytystä ajatellassa ja monessa muussakin tilanteessa, kuten silloin kun tipuin katolta ja jalkani venähti pahasti.
- Kohtaäiti
Synnytin sunnuntaina tyttäreni ja pakko sanoa että monen vuoden pelot ihmetyttävät itseäni, mitä niin suuresti pelksäsin että lietsoin usein itseni aivan paniikkiin ennenkuin olin edes raskaana. Synnytykseni alkoi vesien menolla perjantai iltana ja supistukset alkoivat yöllä kolmen maissa. Supistukset olivat kipeitä, mutta ne sieti hyvin kun hengitteli niiden "läpi". Myönnän että pari tuntia sattui aivan hemmetisti, kun supistustaukoa ei meinannut tulla ollenkaan, mutta sain kivun taas hallintaan kunhan tajusin pyytää apua. Sain lääkettä pakaraan ja johan helpotti. Pian tästä pääsin synnytyssaliin ja sain epiduraalin, jonka laittoa pelkäsin paljon. Eipä se tuntunut juuri miltään, etenkin kun hönkäilin ilokaasua samalla
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap162188Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi842138- 1011407
Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen101336Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663841227Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1461188Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.249896Omalääkäri hallituksen utopia?
Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha173874- 78869
- 63854