Räjähdysvaara?

Tapoja on n. ziljoona. Yhtään ainoaa ei voi suositella kotona käytettäväksi.
Tässä pari elektrolyysikennoa, joiden rakenteet saattavat löytyä googlaamalla tai sitten ei.
Vorce cell
Hooker cell

https://books.google.fi/books?id=Q6XFfg8IIuAC&pg=PA527&lpg=PA527&dq=vorce cell&source=bl&ots=AbOM99koK5&sig=9BX8b58ztQ67SgX-aCzNwscmTN0&hl=fi&sa=X&ei=DiMiVbbnNYO4aeOFgZgB&ved=0CDoQ6AEwBA#v=onepage&q=vorce cell&f=false

Lisäksi on elohopeaa käyttäviä rakenteita. Niiden käyttö ei todellakaan ole suositeltavaa tiskipöytäkemistille.

Varmaankin tuo erillään pitäminen tarkoittaa sitä, että kloori hapettasi muuten sen hydroksidin hypokloriitiksi. Harva metalli kestää anodina NaCl-liuoksen elektrolyysissä, joten tuo akusta johdot suolaveteen tuottaa enimmäkseen vetyä ja sekaan liuenneesta anodista epämääräistä hydroksidimössöä.

Kyseessä on vanha kloroalkaliprosessi, jossa anodin luona muodostuu kloorikaasua ja katodin luona natriumhydroksidia ja vetyä. Nämä erotellaan toisistaan joko asbestista, elohopeasta tai nykyisin puoliläpäisevällä kalvolla tehdyllä seinämällä. Muuten reaktiossa syntyy lähinnä natriumkloraattia. Kaasut vapautuvat elektrodien pinnalta ja reaktioastia on sitä varten eristetty ja elektrodit eroteltu toisistaan. Kloori ja vety johdetaan teollisuudessa yleensä erillisiä putkia pitkin reaktoriin, jossa on UV-valonlähde, joka hajottaa Cl2-molekyylin eli dikloorin monoklooriksi (2 Cl), joka on erittäin reaktiivinen ja reagoikin heti vedyn kanssa ja nämä aineet palavat keskenään happeakin energeettisemmin muodostaen kloorivetyä eli tutummin suolahappoa. Elektrolyysissä käytetään tasavirtaa 4-6 voltin jännitteellä, eli verkkosähkö ei toimi.

Tällainen laitteisto on hyvin haastava toteuttaa kotioloissa ja vaikka sen saisikin toimimaan, vety aiheuttaa räjähdysvaaran kuten yllä mainittiin, ja sitäkin vaarallisempaa on kloorikaasu, joka tappaa hengitettynä melko pienissäkin pitoisuuksissa. Kemian kokeissa tätä on demonstroitu pienessä skaalassa labralasista tehdyllä laitteistolla ja patteria tai akkulaturia virtalähteenä käyttäen ja membraanina on toiminut tavallinen, lasittamaton savinen kukkaruukku. Kun testasin tätä vuosia sitten, sain aikaan vain hyvin vienon kloorin hajun. Kloorin tekemiseen tätä voisi ehkä vielä joten kuten käyttää vaikkapa johonkin klorinaatioreaktioon, mutta sitä varten sopii paremmin vaikka hypokloriitin ja suolahapon reaktio tiputussuppilon kanssa. Sen sijaan en keksi kotiloissa juuri vaikeampaa tapaa valmistaa natriumhydroksidia, hanki ennemmin toho ja tee pieni ahjo ja polta siellä natriumoksidia ja reagoita se veteen, tai tee natriumkarbonaatin ja kalsiumhydroksidin metateesireaktio vedessä.