Speden patentoima tuulivoimavene. Miten matka joutuu vastatuuleen.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015041019495641_uu.shtml
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015041019495641_uu.shtml
Tuulivoimavene - kulkeeko vastatuuleen
uunotettu
18170
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ainakin luovimalla matka joutuu vastatuuleenkin, sanoisin.
"Speden patentti" on maailmalla kyllä tunnettu http://www.damsl.com/site_files/enter.html?section_id=10001666
Avauksen kysymys koski siis sitä, että pystyykö tuollainen vene etenemään suoraan vastatuuleen ja millä nopeudella. Tuulihan aiheuttaa mastoon voiman, joka myös pitää kompensoida sillä tuulisähkön pyörittämällä potkurilla.
Meinaatko, että veneessä pitäisi olla myös roottori/roottoreita, jotka estävät veneen kaatumisen, niin kuin helikoptereissakin pyrstöroottori? Linkissähän on katamaraani. Spedehän räjäytti tuon veneensä, mistähän syystä...
Mielestäni voisi kulkea. Koska veden vastus on monin kertainen ja siihen voi potkuri nojata.
on laitteita joista vetämällä laite etääntyy,, miksei toimisi.
Jos maalla laitetaan laite ja siihen tuuliropelli, se kulkee vastatuuleen kun välitys on sopiva. miksei vedessä.
Älkää sotkeko laitteisiin joilla mention mukaa tuulta nopeammin.
Kanootti kulkee hyvin lihasvoimalla. Painoa on yhteensä luokkaa 200 kg ja tehoa luokkaa 100 W hauiksista. Nopeus on luokkaa 10 km/h eli noin 3 m/s.
Noilla luvuilla voima (P/v=F) on 33 N.
Jos sähkömoottori tuottaisi tuon 100 W tehon, niin tuuloropelliin kohdistuva voima pitäisi olla reilusti tuota 33 N pienempi, jotta vastatuuleen pääsee eteenpäin.
Jostain ABB:n esittestä painoin taannoin mieleen, että 5 m/s tuulessa myllystä saadaan 50 W sähköteho ropellin pinta-alan neliämetriä kohti. Eli kanootin kuljettamiseen tarvittaisiin kahden neliön ropelli. About.
Tuollaisessa tuulessa ropelliin vaikuttaa 28 N voima. Eli kanootti pysyisi kutakuinkin pakallaan vastatuulessa. Potkurin hyötysuhteet yms. huomioon ottaen mentäisiin ilmeisesti "pakkia".
Miksei voisi, jos on vaan riittävän tehokas tuulimylly? Minä korvaisin tuon ropelliversion savonius-roottorilla, jonka toiminta on tuulensuunnasta riippumaton. Hyötysuhde siinä on toki huonompi, mutta jälleen kerran oikalla mitoituksella saavutettaneen haluttu lopputulos. Flettner-niminen heppuhan taisi vähän sen tyylisiä aluksia kehitelläkin.
http://en.wikipedia.org/wiki/Rotor_ship
Käytetään näköjään jopa nykyaikaisissa laivoissa: http://www.marinelink.com/images/maritime/NORSEPOWER_LAIVA_3-36872.jpg
Keskelle venettä yksi pystyroottori ja kulmavaihteen kautta veneen sivuille siipirattaat. Ei tuuliveneen tarvitse olla rakenteeltaan tuon kummaisempi.
Kohdeltiin samoin kuin persuja, syrjittiin ja väheksyttiin kaikin keinoin, vaikka oli muita fiksumpi.
Ihmiset eivät suvaitse erilaisuutta. Varsinkaan "suvakit".
Spedellä oli insinöörin sielu.
Spede nautti siitä, kun voi kyseenalaistaa vallitsevia "totuuksia".
Ei tuossa Speden veneessä kyllä mitään ideaa ole - purjevene tekee kaiken paljon paremmin, siinä voi purjeet säätää mihin suuntaan haluaa, purjeiden pinta-ala on on yleensä paljon suurempi kuin propellerin, ja siinä menee transmissiossa energiaa hukkaan myös tuolla propellerivehkeellä.
Purjevene ei kulje suoraan vastatuuleen. Tuo kulkee.
Kyllähän purjeveneellä pääsee siksakkaamalla vastatuuleen, ei suoraan, mutta toimii kuitenkin. Tuulen tehoa saa irti kaavan P = 0.5*rho*A*v^3 mukaisesti, jossa rho=1.2 kg/m^3 ilmalle, ja A roottorin poikkipinta-ala, sekä v tuulen nopeus. Käytännössä tuulen energiasta saa vain noin puolet irti (Betzin raja), joten ehkä pari sataa wattia tehoa saa tavallisilla parametreillä. Ei ole edes 1 hevosvoiman luokkaa.
Tuo kulkee niin heikosti vastatuuleen että purjeveneellä pääsee siksakkia vastatuuleen paljon nopeammin.