Joskus kuulee sanottavan, että salama iskee aina korkeimpaan kohtaan. Miksi se on kuitenkin iskiessään aina syheröllä? Suoraksi venytettynähän salama ylettäisi paljon alemmaksikin.
Epäilisin itse, ettei maaston korkeudella ole juurikaan merkitystä, vaan että salama kulkisi lyhintä reittiä maahan. Reittiin vaikuttaisivat ilman sähköiset ominaisuudet, eli käytännössä varmaankin johtavuus.
Teoriassa kaikki reittipisteetkin olisivat löydettävissä? Ilmahan on "harvaa", joten salama ilmeisesti vaan hyppii ilmamolekyyleiltä toiselle. Mitenköhän kaukana salamasta molekyylin pitää olla, jottei salama päätä kiertää kyseisen molekyylin kautta?
Epäilisin itse, ettei maaston korkeudella ole juurikaan merkitystä, vaan että salama kulkisi lyhintä reittiä maahan. Reittiin vaikuttaisivat ilman sähköiset ominaisuudet, eli käytännössä varmaankin johtavuus.
Teoriassa kaikki reittipisteetkin olisivat löydettävissä? Ilmahan on "harvaa", joten salama ilmeisesti vaan hyppii ilmamolekyyleiltä toiselle. Mitenköhän kaukana salamasta molekyylin pitää olla, jottei salama päätä kiertää kyseisen molekyylin kautta?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Esisalama avaa (ionisoi) pääsalaman purkauskanavan. Esisalama etenee hitaammin ja vaikuttaa ilmaan. Se menee sieltä, missä "aita on matalin" eli johtavuus paras. Tähän vaikuttavat myös ilman epäpuhtaudet, kosteus yms. seikat.
Esisalama hakee ja hakee ja vasta sitten kun kohde kiinni pääsalama välähtää.
https://www.youtube.com/watch?v=dukkO7c2eUE
Olipa hieno video! Eli pääsalama "heittää" ensin useamman siiman ja kulkee sitten sitä pitkin mikä "nappaa". Mahtaakohan käydä koskaan niin, että yksikään esisalamista ei pääse maahan ja varsinainen pääsalama jää sillä kertaa iskemättä?