Erässä toisessa ketjussa nimim. H-ukko kertoi:
>> Suometar-lehdessä oli kuulemma 1907 kilpailu suomenkielisen vastineen keksimiseksi automobiili-sanalle. Abel Klamin ehdotus ”hyrysysy” sai tiettävästi runsaasti kannatusta. Jostakin syystä sana ei kuitenkaan ole istunut kieleemme pysyvästi. <<
Automobiilin nimenmuodostuksesta on ollut mielenkiintoinen artikkeli Kielikellossa:
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2369
Sen mukaan em. Abel Klamin ensisijainen nimiehdotus oli 'menolainen' ja vasta toisena 'hyrysysy'.
Molemmat sanat ovat löytäneet uuden elämän Tampereen Seudun Mobilistit ry:n lehden nimenä (http://www.tammob.fi/Kuvat/hyrysysy12012.pdf) ja Hyrysysy myös tamperelaisen grillikahvion nimenä.
Monet muutkin uudissanat ovat kuolleet syntysijoilleen:
- Skootterista piti tulla 'huru'. Ei tullut.
- Mopedista piti tulla 'nopso'. Ei tullut, tuli mopo.
- Bakteerista piti tulla 'hitiö'. Ei tullut.
- WC:stä / klosetista piti tulla 'eriö'. Ei tullut, tuli vessa.
- Ostoskeskuksesta piti tulla 'puhos'. Ei tullut, tuli ostari.
Palautuuko mieleen muita onnistuneina pidettyjä nimiehdotuksia, jotka eivät koskaan saaneet kansansuosiota?
Tai miksei yhtä hyvin, tuleeko mieleen uudissanakilpailujen ehdotuksia, jotka ovat jääneet elämään? Itselleni tuli ensimmäiseksi mieleen 'reklaamin' korvannut 'mainos' jota harva enää tunnistaa keinotekoiseksi sanaksi.
>> Suometar-lehdessä oli kuulemma 1907 kilpailu suomenkielisen vastineen keksimiseksi automobiili-sanalle. Abel Klamin ehdotus ”hyrysysy” sai tiettävästi runsaasti kannatusta. Jostakin syystä sana ei kuitenkaan ole istunut kieleemme pysyvästi. <<
Automobiilin nimenmuodostuksesta on ollut mielenkiintoinen artikkeli Kielikellossa:
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2369
Sen mukaan em. Abel Klamin ensisijainen nimiehdotus oli 'menolainen' ja vasta toisena 'hyrysysy'.
Molemmat sanat ovat löytäneet uuden elämän Tampereen Seudun Mobilistit ry:n lehden nimenä (http://www.tammob.fi/Kuvat/hyrysysy12012.pdf) ja Hyrysysy myös tamperelaisen grillikahvion nimenä.
Monet muutkin uudissanat ovat kuolleet syntysijoilleen:
- Skootterista piti tulla 'huru'. Ei tullut.
- Mopedista piti tulla 'nopso'. Ei tullut, tuli mopo.
- Bakteerista piti tulla 'hitiö'. Ei tullut.
- WC:stä / klosetista piti tulla 'eriö'. Ei tullut, tuli vessa.
- Ostoskeskuksesta piti tulla 'puhos'. Ei tullut, tuli ostari.
Palautuuko mieleen muita onnistuneina pidettyjä nimiehdotuksia, jotka eivät koskaan saaneet kansansuosiota?
Tai miksei yhtä hyvin, tuleeko mieleen uudissanakilpailujen ehdotuksia, jotka ovat jääneet elämään? Itselleni tuli ensimmäiseksi mieleen 'reklaamin' korvannut 'mainos' jota harva enää tunnistaa keinotekoiseksi sanaksi.
Vastaukset 23
Vanhimmat
"Eriö" ei ole täysin jäänyt pimentoon, sitä käytetään toisinaan lähinnä tarkoittaen niitä yksittäiskoppeja sellaisissa yleisissä vessoissa, joissa on myös pisuaari.
Viimeisin epätoivoinen yritys uudissana-alalla taitaa olla Hesarin yritys lanseerata tabletin nimitykseksi "sormitietokone".
Niin, tablettina se pysyi, vaikka sanalla oli jo ennestään kaksi täysin toisistaan poikkeavaa merkitystä.
Ja nyt on kolme. Ei yllä ennätykseen. Oman käsitykseni mukaan "mikro" on aika korkealla monimerkityksisimpien sanojen listalla. Yleisimmät merkitykset ovat tietysti henkilökohtainen tietokone (vaikka tämä merkitys taitaa olla jo jäänyt melko lailla historiaan), mikroaaltouuni ja erityisen vähän peittävä hame tai shortsit. Lisäksi olen törmännyt pariin muuhunkin, vaikken juuri nyt muista hyvää esimerkkiä.
Joo, ja lisäksi mikro tarkoittaa myös mikroautoa, joka harrastus oli suosittua takavuosina.
Useat muutkin mikro-alkuiset, varsinkin ammattitermit, lyhennetään sisäpiirissä vain mikroksi. Esim. mikrobiologia, mikroskooppi jne.
Hammas- tai mätitahnapursoja ei myöskään ole paljon näkynyt.
" Ostoskeskuksesta piti tulla 'puhos'. Ei tullut, tuli ostari."
Pohjoismaiden vanhin ostoskeskus on Puotinharjun ostoskeskus Puhos, joka avattiin 1965.
Nimen alkuperän voi arvata helposti. Tokkopa siitä piti tulla sana, joka tarkoittaisi ostaria yleensä.
Puhos löytyy myös Kiteeltä, lienee löytynyt jo kauan ennen Puotinharjun Puhosta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Puhos_(Kitee)
http://tinyurl.com/m3xuno8
>> Pohjoismaiden vanhin ostoskeskus on Puotinharjun ostoskeskus Puhos, joka avattiin 1965.
Nimen alkuperän voi arvata helposti. Tokkopa siitä piti tulla sana, joka tarkoittaisi ostaria yleensä. <<
Puotinharjun ostoskeskus ei ollut Pohjoismaiden vanhin vaan siihen mennessä (1965) Pohjoismaiden suurin.
Sana puhos tuli voittajaksi jo 1961 Uuden Suomen järjestämässä sanakilpailussa. Suomen Akatemian kielilautakunta ei kuitenkaan puoltanut sitä yleiseen käyttöön otettavaksi.
Puhos-sanan koko historia on luettavissa täältä:
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1178
Tietotekniikan liiton julkaisema ATK-sanakirja vuodelta 1989 on tainnut saada minulta käyttökelvottomuttaan jo roskistuomion, koska en löydä sitä enää kirjahyllystäni. Siinä oli montakin herkkupalaa, mm. skanneria piti kirjan viisaiden mukaan kutsuttaman tutkaimeksi.
Em. sanakirjan 11. painos v:lta 2001 tarjoaa englannin scanner-sanalle suomalaisvastinetta ”kuvanlukija”. Se on selvästikin vastoin yleistä periaatetta, jonka mukaan päätteet -ja, -jä on tietyin perinteisin poikkeuksin varattu inhimillisille suorittajille. Jossakin välissä meille tarjottiinkin termiä ”kuvanluin”, jonka kökköys on jokseenkin ilmiselvä.
Minulle skanneri on aivan riittävän kotoinen termi. En kaipaa pöydälleni kuvanlukijaa enkä halua hienostella millään scannerilla.
Lisäys edelliseen: kun kerran skootteri on hyväksytty kieleemme, pitäisi skannerin kelvata aivan yhtä hyvin. Se on lyhyempi ja yksiselitteisempi kuin kuvanlukija.
Toki skanneri-nimitys esiintyy muuallakin kuin tietotekniikassa, mm. taajuuspyyhkäisyllä tai kanava-askelluksella varustettuja, kuultavissa olevaa lähetettä haeskelevia radiovastaanottimia kutsutaan monesti skannereiksi. Konteksti siis ratkaisee, mitä skanneri milloinkin merkitsee.
Avauksessa mainitusta Kielikellon artikkelista:
»Sanaehdotuksen menolainen lähtökohtana on tietysti teonnimi meno, johon on suoraan liitetty johdin -lainen ja saatu merkitys ’sellainen, mikä menee’ ja puoliväkisin myös ’sellainen, mistä on paljon menoja’.»
Mitä sitten tarkoittanee menopaussi? Onko se pitkän automatkan varrella pidettävä tauko vai taloudessa pidettävä tarkan euron kulukurijakso esimerkiksi auton ostamiseen tarvittavan omarahoitusosuuden keräämiseksi?
Milläs menopelillä tulit? Autolla, junalla, mopolla, polkupyörällä, apostolin kyydillä.....
Valmistautukaamme viettämään parin päivän päästä (vappuna) ensimmäisen Suomessa valmistetun hyrysysymenolaisen 102-vuotispäivää!.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Korvensuu
En tiedä pitikö kukaan näitä onnistuneina:
- sähkäle (elektroni)
- jarsi (modeemi)
- sätiö (radio)
- ??? (magneetti)
Nykyäänhän langaton kaukoviestintä on tehokkaiden sätiöjarsien myötä sangen suosittua.
Olen pitänyt sanasta ”sähkäle” siitä asti, kun kuulin siitä. On sääli, ettei sana tullut käyttöön.
Tarmoerkale?
Ainakin tutka vakiintui, vaikka radar tai radari olisi myös sopinut ns. suomalaiseen suuhun.
Radio onneksi korvattu usein virittimellä (viritinvahvistimella), inhoan etenkin lauluissa englanniksikin radio-sanaa. esim Radio-ga ga tjsp.
Se ei vain toimi käytännössä. Vertaa näitä:
Kuulin radiosta kappaleen – –
Kuulin virittimestä kappaleen – –
Kuulin viritinvahvistimesta kappaleen – –
Ei toimi, ei.
Radiosta voit kuulla kappaleen, mutta viritinvahvistimesta yleensä et, vaan tarvitset lisäksi kaiuttimet.
Olen omalla etäisellä tavallani seurannut radioamatööreiksi kutsuttua poppoota yli puoli vuosisataa. Omaa radioamatöörilupaanikaan ei kukaan ole tietääkseni huomannut vielä peruuttaa, joten se lienee yhä voimassa.
Jonnekin 1960-luvulle saakka radioamatööreillä oli yleensä erilliset lähetin (engl. transmitter) ja vastaanotin (engl. receiver). Vähitellen yleistyi vallitsevaksi laitetyyppi, jossa molemmat toiminnot oli ahdettu samoihin kuoriin lähetin-vastaanottimeksi (engl. transceiver). Luontevan suomenkielisen nimikkeen puuttuessa radioamatöörit kutsuvat tuollaista laitetta nykyisin usein lyhyesti radioksi ja ymmärtävät kontekstista oitis, tarkoittaako puhekumppani yleisradiolähetysten vastaanottoon vai radioamatöörien keskinäiseen yhteydenpitoon tarkoitettua laitetta.
Viritinvahvistimia olen rakennellut yleisradiolähetysten ja musiikkitallenteiden kotikuuntelua varten 1970-luvulla parikin. Nykyisin käytössämme oleva laite on tehdastekoinen. Kuuntelijakumppanini ja minä kutsumme sitä radioksi.
viritin mopoani....
viritinvahvistin mopoani......
radiotin mopoani......
vitun idioottimaisimmat ovat nämä #sutut...jota sanotaan hässiitäkkii %%&&/&//vitun teiniurpot ostakaa elämä!!!!!!!!!!
Parhaimmat kuuntelijamme! Bästa åhörare! HUOMIO! Täällä Suomen Yleissätiö, Lahti! Jatkamme sätiömme ohjelmistoa hämäläisillä kansantansseilla.