Jonkinlasella kaikkiaaltotutkalle ne näkyvät. Ne näkynevät hyvin myöös doplertutkallla ja ns. enkelinkuvina tavallisissa tutkissa. Kaikkia aaltoja synnyttänevät jonkilaisella kipinäpurkauksella.
Tutkalle näkymättömiä lentokoneia ei olekkaan!
tieteilijä
667
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei olekaan, mutta hyvin huonosti tutkassa näkyviä on. On aivan eri asia jos ilmapuolustus havaitsee tunkeutujan vasta 50 km:n etäisyydeltä tavallisen havaintoetäisyyden ollessa >200 km.
Käytännössä puolustajalle ei jää lainkaan aikaa reagoida.
Olen kuullut, että (olikohan se Persianlahden sodassa vai jom kippur) Israelin pommikoneet lensivät pommittamaan sen verran matalalla korkeudella, että koneita ei voinut havaita tutkassa. En kyllä tiedä mikä tutkatyyppi oli kyseessä.
"lensivät pommittamaan sen verran matalalla korkeudella, että koneita ei voinut havaita tutkassa. "
Jos vastapuolen tutkien toimintaparametrit ja paikat tunnetaan riittävän hyvin, saattaa katveita löytyä. Tutkahorisontti on lähelle maan pintaankin mäellä olevilla antenneilla suuruusluokkaa 30 km, joten kohteen lähellä olevia tutkia ei voi väistää tutkakatveen turvin.
Tutkahorisontin tai radiohorisontin karkea etäisyys on 3,1 x neliöjuuri lähetinantennin korkeudesta metreinä neliöjuuri maalinkorkeus metreinä. Radiohorisontti saadaan tällöin kilometreinä.
Eli jos antenni on 25 m maasta ja kone lentää korkeudella 25 m, on radiohorisontin säde n. 30 km. Mäkien taakse toki pääsee piiloon.
Kannattaako edes yrittää aloittaa aiheesta, josta ei tiedä yhtään mitään?
Kyse on siitä, että muotoilulla ja pinnan absorbtioaineilla koneen efektiivinen maalipinta-ala saadaan jopa pariin prosenttiin normaalista. Tutkaenkelit ovat aivan eri asia. Ne saattavat olla ilmakehän häiriöitä tai jotain vastaavia.
Dopplertutka ei havaitse stelth koneita yhtään sen paremmin kuin pulssitutkakaan, eikä jatkuvakantoaaltoisia dopplertutkia käytetä ilmavalvontaan tai tulenjohtoon. Ne ovat lähinnä poliisien nopeusmittaustutkia.
Mitään "kaikkiaaltotutkia" ei ole olemassakaan. Eräät koneissa käytettävät tekniikat ovat optimoituja aallonpituuteen, mutta vain osa stelth vaikutuksesta perustuu siihen.
Nykyään on kehitelty tai kehitellään MIL järjestelmiin passiivisia tutkia, jotka käyttävät jo olemassaolevia radiotaajuisia lähetteitä, kuten Radio- TV- ja kännykkäverkon signaaleja. En tunne kyseistä tekniikkaa, mutta se vaatinee monipaikkavastaanottoa, erittäin herkkiä vastaanottimia ja rutosti prosessointitehoa oikean signaalin esiin saamiseksi. Se kai olisi lähinnä "kaikkiaaltotutkaa" :D
Mutka-tulkku on oikeassa. tavallisissa tutkissa, lähetetään pulssi ja sitten kuunnellaan kaikuuko mitään takaisin. Dopler tutkassa vastaanotin arottaa muuttuuko palaavan singnaalin taajuus joka kertoo onko kohde liikkeessä lähettimeen tai poispäin lähettimestä. tätä lähetys ja kuuntelu toimintoa tapahtuu kokoajan. joten signaalia lähtee kokoajan kiitos pulssin suuren nopeuden tauko kuuntelu varten on niin pieni ettei tutka ehdi pyörähtää juurikaan, jos on pyöriva tutka ensinkään. On myös tutkia jossa lähetetään kysely singnaalia ja se vaatii vastaanottajalta transponderin joka on tietysti päällä.
Koska signaali joka lähtee antennista on suhteellisen heikko, ja palaava signaali vain promillen tuhannesosia lähteneestä pulssista, laitteen herkkyys tekee vasta tutkasta tutkan.
Nyt nämä stelth koneet muotoillaan ja pinnoitetaan materiaaleilla ettei signaalia heijastu juurikaan oletettuihin "hyökkäys" suuntiin. tasopinnoista johtuen heijastus voi olla hetkittäin suurikin mutta seuraavalla pyyhkäisyllä koneen asento on jo muutunut niin ette plippia näy enää.
Katsoessa esin kiiltävä laakerinkuulaa auringon valossa heijastaa se koko ajan jostakin kohtaa valoa katsojan silmään.. särmikäs kuutio ei heijasta kuin tietyssä asennoissa mutta sitten heijastus on iso. Sen koko ajan heijastusvaikutuksen takia takia pyöreitä pintoja vältetään. Pinnoite materiaaleilla vielä vähennetään tasopinta heijastusta jos sellainen sattuisi tulemaan.
Doppler tutka on peitteisessä maastossa hyvä kun se hakee taas taajuuspoikkeamia joita liikkuva kohde tekee ja voi suodattaa maastoesteiden tekemät muuttumattomat signaalit pois.
Kvanttitutkasta oli juttua jossakin aivan äskettäin, että siltä ei voisi suojautua millään.
Selvyydenvuoksi vielä dopplertutkasta se ei havaitse liikettä jos liike suunta on poikittain lähettimeen tai vastaanottimeen. vain kohti tai perääntyvä like paljastuu. Monesti doppler ominaisuus on yhdistetty tavalliseen tutkaan joten kohde kyllä näkyy vaikka signaali ei muutuisi riittää kun heijastusta tapahtuu.
Taustan näkyminen aikaan saa tutkaenkelinä näkymisen, kun tuälllaiset kohteet peittävät taustaa, jolloin se näkyy jonkinlaisena liikuvana täplänä taustaa vastaen. Voinee jopa lisätä maiseaan tuollaisia heijastavia kohteita, jolloin välistä lentävät kohteet näkyisivät paremmin.
Doplerilla poittainen liike näkynee myös, kun signaalit muuttuvat myös
edellisestä pyyhkäisystä.