Meritokratia, hyvä vai huono?

Platon ihaili älykkäiden ja oppineiden diktatuuria, siis meritokratiaa. USA:n kongressissa (535 jäsentä) on tyypillisesti jatkuvasti n. 1-3 tiedemiestä ja/tai insinööriä, kun taas lakimiehiä on n. 200. Toisaalta nousevassa Kiinassa insinöörejä ja/tai tiedemiehiä on n. 90 %. Kiina on siis melko meritokraattinen yhteiskunta, ja USA jotain muuta. En tässä väheksy lakimiehiä, mutta kuitenkin tilanne askarruttaa. USA:ssa tulee kiinnostavia lakisarjoja, joissa lakimiehet ja -naiset ovat huippuälykkäitä sankareita. Peruskysymykseni on: onko meritokratia hyvä vai huono valtiomuoto?
6248
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Nykyisellä merikotkien määrällä tuo tuskin nousee ongelmaksi.

Äänestä

Parempi olisi jos ei tarvittaisi valtiota ollenkaan eikä sitten siis myöskään hallintoa. Valtioilla samoin kuin yrityksillä on taipumus kilpailla keskenään ja tuhlata sillä tavalla maaplaneetan rajoitettuja resursseja päällekkäiseen toimintaan.

Meritokratia on kyllä ehkä vähän parempi idea kuin näennäisdemokratia mutta toisaaalta liian yksipuolinen tiedon korostaminen eettisten arvojen kustannuksella voi helposti johtaa suurin ongelmiin. Tieteilijät ja insinöörit eivät ole niin fiksuja kuin usein kuvittelevat olevansa koska heidän näkökulmansa suhteessa todellisuuteen on usein varsin kapea ja siksi usein myös lyhytnäköinen.

Äänestä

Lakimiehet ovat oppineita.

Äänestä

Lakimiesten suhteellisen suuressa osuudessa on todellisena ongelmana se, etteivät lakimiehet ole lukeneet oikeutta, vaan lakia.

Äänestä
  • Siksipä he osaavat tehdä verolakeihin itselleen mieluiset porsaanreiät ja välttyvät maksamasta veroja. Tyhmälle kansalle näistä ei ole mitään hyötyä.

    Äänestä

Platooni kai eli yhteiskunnassa jossa samanveroiset ajatteli oman ryhmänsä toimivuutta, eihän muista orjaluokista tarvinnut välittää. Ikävä kyllä niin nykyisinkin käy, tiedon ja asiantuntijuuden haltijat eriytyvät eivätkä välttämättä pyri koko yhteiskunnan parhaaseen. Demokratialla on sentään ollut pelotusarvoa. Jonka kaupalliset arvot ovat kampittaneet.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


vnfdifscnftidnd kirjoitti:

Platon ihaili älykkäiden ja oppineiden diktatuuria, siis meritokratiaa. USA:n kongressissa (535 jäsentä) on tyypillisesti jatkuvasti n. 1-3 tiedemiestä ja/tai insinööriä, kun taas lakimiehiä on n. 200. Toisaalta nousevassa Kiinassa insinöörejä ja/tai tiedemiehiä on n. 90 %. Kiina on siis melko meritokraattinen yhteiskunta, ja USA jotain muuta. En tässä väheksy lakimiehiä, mutta kuitenkin tilanne askarruttaa. USA:ssa tulee kiinnostavia lakisarjoja, joissa lakimiehet ja -naiset ovat huippuälykkäitä sankareita. Peruskysymykseni on: onko meritokratia hyvä vai huono valtiomuoto?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu