lukion ja yliopiston matikkakurssien tehtävät vs.

Toisaalta vaikeimmat todistukset yliopistomatematiikassa ovat enemmänkin oivallusta ja taidetta kuin logiikkaa, sillä monet todistukset tuntuvat lähtevän liikkeelle niin kaukaa ja tuntuvat aluksi niin kaukaa haetuilta, että järjestelmällistä loogisuutta niistä ei löydä. Ne ovat yksinkertaisesti "näkemistä" ja älynväläystä. Mutta tämä koskee siis vain niitä vaikeimpia todistuksia. Mikäli haluaa opiskella "helppoa" ja loogista oppiainetta, kannattaa valita mieluummin fysiikka oppiaineekseen. Se perustuu helppoihin loogisiin ja järjenmukaisiin askeliin, jotka eivät ole liian vaikeita.

myös siksi, saattaa yliopistomatikan vaikeat tehtävät olla lukionmatikan tehtäviä helpompia, koska yliopistossa teoriat ja kaavat ja kaikki opettaminen matikkaan liittyen on tosi perusteellista. Lukiossa äskeiset asiat sekä teoretisointi ovat paljon pinnallisempia ja nopeammin käytyjä.

Yliopistossa painotetaan enemmän ehdottomasti tarpeen mukaan esim. perusasioiden oppimista ja varmasti motivoidaan enemmän oppimaan perusasioita ja niitä, jotka ovat myöhempien opintojen perustana. Yliopistossa ei ole oikeastaan jakoa perus- ja syventävien asioiden välillä paljoakaan; ehkä kandi- ja maisteriasioissa.

Näin on mm. koska esim. perusasiat yliopistossa ovat tärkeämpiä yliopistomatematiikan jatkolle kuin lukion perusasiat lukion jatkolle. Kuten lukiossa on suhteellisesti vähemmän perusasiaa: ainoita perusasioita lukiossa on esim. muutamat teoriat prosenttiteoriat prosenttitehtäville, teoria, miten xkertaa x = 2 lasketaan. ja muut

oikeastaan lukiossa ei ole teoriaa, vaan oikeastaan enimmäkseen vain kaavoja, kuten miten lasketaan derivoi funktio y= a kertaa xkertaa x, kun x on muuttuja.

teorian puutteen vuoksi myös on ehkä hankala todistaa, kun on enimmäkseen vain kaavoja. Todistaminen muuttuu paljon paljon vaikeammaksi, jos teorioita opetetaan vähemmän.