Atomikello ammutaan avaruuteen, se menee avaruudessa lujaa, ja tulee takaisin. Se on "jätättänyt", joo tiedän.
Mutta nopeus on vain määritelty sen paikan mukaan, missä havaitsija mieltää olevansa paikallaan. Avaruudessa matkaavan kellon mukaan Maa menee lujaa, ei se itse.
Mikä siis tekee siitä avaruudessa matkaavasta kellosta nopeasti matkaavan, verrattuna Maassa olevaan?
Mutta nopeus on vain määritelty sen paikan mukaan, missä havaitsija mieltää olevansa paikallaan. Avaruudessa matkaavan kellon mukaan Maa menee lujaa, ei se itse.
Mikä siis tekee siitä avaruudessa matkaavasta kellosta nopeasti matkaavan, verrattuna Maassa olevaan?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Kiihtyvyys. Se kello ei voi vaihtaa nopeuttaan ilman, että se kiihtyy.
Kysymys onkin siitä, kuka sitä kelloa tarkkailee.
https://www.youtube.com/watch?v=TgH9KXEQ0YU
Kello ei kyllä varmasti jätätä vaikka se kulkisi valonnopeudella tai kiihtyisi kuinka kovasti tahansa. (Toki se saattaa jätättää mutta se johtuu kellon epätarkkuudesta). Aika ja paikka eivät liity mitenkään toisiinsa, ja jos muuta väitätte, perustelkaa se.
Ajan tarkoituskinhan on toimia "puolueettomana ilmiöiden nopeusmittarina" ja eihän olisi mitään järkeä siinä että ajan kulkunopeus muuttuisi jonkun nopeuden tai kiihtyvyyden mukaan. Muutenhan koko ajan käsite menettäisi merkityksensä.
Oikeastaanhan aikaa ei edes ole olemassa. Se on vain ihmisen nerokas keksintö.
Aikadilaation olemassaolo on kokeellisesti ja käytännön sovelluksissa todettu ja todistettu jo aikoja sitten ja monissa yhteyksissä.
Esimerkiksi navigointisatelliitin lukema heittäisi, ellei aikadilaatiota otettaisi sijaintilaskuissa huomioon.
https://en.wikipedia.org/wiki/Time_dilation
"Ajan tarkoituskinhan on toimia "puolueettomana ilmiöiden nopeusmittarina" "
Tuolle väittämälle ei ole mitään tieteellistä perustaa, filosofista jorinaa.
Mitä suhteellisuusteorian ennustamaan aikadilataatioon tulee, se ei ole mitään filosofointia vaan tieteellisesti todistettu fakta jota on hyödynnetty useissa käytännön sovelluksissa (mm. GPS) jo iät ja ajat. Koita pysyä nykytieteen kehityksestä perillä niin saat uskottavampia ja järkevämpiä kommentteja aikaan.
Koita jo ymmärtää että aikaa ei konkreettisesti ole olemassa. Se on vain ihmisen keksintöä. Sekunti on aina saman pituinen ja näin on tottakai oltava, eihän koko ajassa ja sen mittauksessa olisi miiten mitään järkeä.
Saahan ne teoreetikot teorioitaan jorista kun ei ne käytännöstä mitään ymmärrä...
Aika-avaruudet sun muut kaareutumiset on pelkkää teoreettista pohdintaa jolla ei ole mitään perusteita
Ei navigointisatelliitti ole mitään "teoreettista pohdintaa", vaan kylmää insinööritekniikkaa, jossa aikadilaatio _on_ otettava huomioon, muutoin laitteesta tulee epätarkka.
Aikadilaatio on täysin todistettu tosiasia, osoitettu käytännön mittauksilla todeksi.
niin mutta kun sitä aikaa ei käytännössä ole edelleenkään olemassa.
Jos muuta väität, niin todista se. Perustele tieteellisesti.
Perustelepa tieteellisesti, että jotakin muuta "on olemassa". Katsotaan sitten.
Perustele tieteellisesti toisin tavoin, aikaa käyttämättä esimerkiksi Suomessa valitettavan yleisen säteilyturvallisuusriskin, radonin (²²²Ra) puoliintuminen.
Luultavasti kiihtyvyys viime kädessä suhteutuu maailmankaikkeuden tai, jos gravitaatio etenee valonnopeudella, sen näkyvän osan massaan. Kun atomikello ampaisee kiihtyvällä vauhdilla, se rupeaa käymään hitaammin. Sama palatessa hidastuvassa liikkeessä.
Maa taas on tasaisessa liikkeessä maailmankaikkeuteen verrattuna. Se siis kulkee tasaisella nopeudella hitauden eli jatkavuuden lain mukaisesti.
tuossa lukemista aiheesta:
http://www.protsv.fi/lfs/verkko/Talvio40402.htm
Aha, siis taas uusi pseudofyysikko Toebin, Savorisen, Kärnän jamitäniitäonkaan jatkoksi. Emmekö ole jo palstan vakiohihhuleista saaneet osaksemme jo tarpeeksi "keksijäneroja", että pitää sietää vielä tällainenkin toope?
Et sitten keksinyt mitään tarkempaa moitittavaa linkin tekstistä. Päädyit tuollaiseen yleisherjaan.
Miten mielestäsi tapaisiasi multinikkimulkeroita sitten pitäisi kohdella, kunnioittavasti, vai?
Harhaan johtunut korkeakoulunkin käynyt joutuu esittämään paperinsa alan johtavien tiedemiesten arvioitavaksi. Jos he pitävät sitä julkaisukelvottomana, on hyvin pieni mahdollisuus, että se sisältaisi oikean tiedon asioista.
Muiden onkin sitten jätettävä koko tutkielma, sillä vääriä papereita ilmestyy niin runsaasti, että elämän ikä ei riittäisi niiden arvioimiseen.
Voimme itsekin ymmärtää luonnontieteellisen maailmankuvan perusrakenteen, mutta vain harvat ovat eturivin tutkijoita. Meidän on siis turvauduttava sen yli auktoriteetteihin, vaikka se tuntuisi miten inhottavalta. Emme suinkaan ota auktoriteeteiksemme ketä tahansa ajattelijaa, vaan ainostaan asiaan hyvin perehtyneitä tutkijoita. Tekemällä näin vetoamme parhaaseen ja todennäköisimpään saatavilla olevaan tietoon.
Jo se, että artikkeli on diskattu tiedelehdissä ja esitetty LUONNONFILOSOFISESSA seurassa, pitäisi panna punaisen valon palamaan. Filosofeilla ei ole mitään annettavaa luonnontieteilijöille. Mutta kuten sanoin, kaikkea emme voi itse tutkia.
Tästä olen samaa mieltä. Suomessakin on muutama vaihtoehtoisen maailmanselityksen esittäjä, joista valtaosa on harmittomia "kylähulluja". Tiedän kuitenkin yhden, joka esitettiin teknisen korkeakoulun väitöskirjatyössä, joten taisi olla ainakin matemaattisesti korrekti. Väikkäri on vanha, mutta ei ole saanut osakseen mielenkiintoa.
Nils Bohr on kuulemma aikanaan kommentoinut tällaisia teorioita sanoen: "Kiinnostavaa jos totta". Bohrille se oli kohteliaampi tapa sanoa, että väite on väärä.
Tuo alkuperäinen kysymys, siis se kumpi kahdesta havaitsijasta jää ajassa jälkeen ja kumpi edelle, on kyllä ihan hyvä ja aiheellinen. Sille on selitys, joka on vaikea esittää ilman hieman korkeampaa tietämystä fysiikasta, mutta se löytyy kyllä verkosta kun etsii kaksosparadoksin nimellä. Muistaakseni yksi esitys on peräti Kari Enqvistin kirjoittama.
Vastaus liittyy siihen että toinen havaitsija joutuu tekemään kiihdytyksiä, toinen ei.
Hyvä löytyy myös Jukka Maalammen ja Tapani Perkon kirjasta: "Lyhyt modernin fysiikan johdatus".
Meinaatte että kun toista kelloa on kuljeteltu valon nopeudella, ja se tuotaisiin sitten takaisin ensimmäisen kellon luokse. Ja että tämä reissannut kello olisi nyt jäänyt jälkeen tästä paikoillaan olleesta kellosta?
Jos näin olisi, se johtuisi vain siitä, että se kello on reissussa rähjääntynyt.
Juuri näin meinataan. Tuo aikadilaatio on sekä kokeellisesti todistettu attä jouduttu ottamaan huomioon käytännön teknisissä sovelluksissa. Ei atomikello mitään rähjäänny, etenkään testattaessa useita kertoja.
Millaisista nopeuksista lähtien tuo ilmiö alkaa vaikuttaa? Eikö myös käänteinen vaikutusmekanismi pitäisi olla olemassa?
Se vaikuttaa kaikilla nopeuksilla. Toki mitä lähemmäksi valonnopeutta mennään sitä suurempia alkaa aikaerot olla. Miksi napiset ja jullikoit vastaan kun et ole edes vaivautunut vilkaisemaan jo kauan sitten tieteellisesti hyväksyttyjä alan perusteoksia, jossa asia kävisi selvästi ilmi. Sieltä löydät kaavatkin joilla voit halutessasi laskea mm. aikaeroja eri nopeuksia käyttäen.
Ehkä kapasiteettisi ei riitä tieteilijäksi jos et löydä edes alan perusteoksia. Kaikista ei ole tieteentekijöiksi. Mutta älä huoli, käy peruskoulu loppuun ja mene ammattikouluun. Etsi sieltä hyvin työllistävä ala niin elämä varmasti hymyilee.
Mene töihin. Kyllä se kellokorttisysteemi opettaa tajuamaan aikaa. Minä ainakin tajuan varsin hyvin kun työaika päättyy. Työajan alkamisaika voi hieman vaihdella.
Jos ei leimaa kellokorttiaan ei palkkakaan juokse.
Töissä voi saada jotain aikaan, tai aikaiseksi. Jokin ilmaantuu aikaan tai aamuvarhaiseksi.
Aika vaatii tapahtumia virratakseen. Kun mitään ei tapahtu, käy aika pitkäksi, kuten Einstain suhteellisuusteorillaan väitttää.
Niinhän se on. "Ennen" maailmankaikkeutemme alkua ei ollut mitään, ei avaruutta, energiaa, massaa eikä etenkään aikaa. Aika syntyi, kun rupesi tapahtumaan.