Ruostelähde liperissä

Tämä saattaa olla hieman kaukaa haettua, mutta luin pari päivää sitten Kalevalaa. Siinä mielestäni esitetään Väinämöiselle haaste kehittää iänmääritys menetelmä, joka perustuisi rautaan tai ruosteeseen. Vielä tänä päivänä ei tuollaista menetelmää kukaan liene kehittänyt. (Googlauksen perusteella....).

Ruosteen muodostumiseen vaikuttaa mm.
and the rate of corrosion differs greatly with differing exposure to water and oxygen, as well as the pH, temperature, and electrolytic activity of the environment.

http://apps.usd.edu/esci/creation/age/content/natural_clocks/rust.html

Onko lähteen vedestä otettu näyte ja tutkitettu? Laboratoriotulokset voivat paljastaa mielenkiintoisia asioita lähteen vedestä, sen ominaisuuksista ajatellen niin kastelua kuin talousvesikäyttöäkin.

Eikö olekin niin, että lähteen vesi saattaa olla kirkasta, jos se on hapetonta, vaikka vedessä olisikin runsaasti rautaa? Tällöin päästyään ilman kanssa kosketuksiin veteen sekoittuu happea ja happi sitten hapettaa raudan, jolloin vesi muuttuu ruosteenpunaiseksi.

Meidänkin pellossa on ihan samanlainen ruostelähde. Pienenä (heinäpellolla) siitä tuli juotua ja vesi oli aina hyvin kylmää keskellä kesääkin. Vesi tosiaankin maistui ruosteelle.

Vesi on hyvä liuotin. Veteen voi olla liueena rautaa ja mangaania, Nämä värjäävät vettä.
Ennen vanhaan Suomessa jopa nostettiin järvien pohjasta "järvimalmia" eli limoniittia josta tehtiin metallista rautaa alkukantaisissa ruukeissa. Jos muistini ei kovin pahasti petä tätä järvimalmin eli limoniitin nostoa tehtiin vielä 1800-luvun alkupuoliskolle asti. (tähän oli ihan oma "ammatikuntansakin") Sen jälkeen nämä nostohommat ovat jääneet lähes unohduksiin joitakin koe nostoja lukuunottamatta.
Veden raudan ja mangaanin pitoisuuksista on annettu ohjeet. (vedessä voi olla muitakin metalleja, kuten uraania. Se radon on kaasu, mutta porakaivojen vesissä voi olla sitäkin).
Vesianalyysi on paikallaan.