Tämä vuosi viimeistään kertoo se, että puiden vuosilustojen paksuudella ei ole mitään tekemistä kasvuvuoden lämpötilan kanssa.
http://www.metla.fi/metinfo/kasvu/paivittainen/img/Kasvupuko.gif
http://www.metla.fi/metinfo/kasvu/paivittainen/img/Kasvupuko.gif
Vastaukset 19
Vanhimmat
Eihän tuo dendrokronologiaa tuhoa, ainoastaan sen jo tiedetyn tosiasian, että vuosittaisen puunkasvun määristä ei voi suoraan tehdä johtopäätöksiä vallinneista lämpötiloista.
Siis: Ainoastaan vahvistaa sen jo tiedetyn tosiasian...
Puiden kasvu vaihtelee huomattavasti sekä kasvupaikasta että puulajista riippuen.
http://www.metla.fi/metinfo/kasvu/paivittainen/
Tämä aiheuttaa kylmähörhössä voimakasta ravistusta ja punaruskean tursuamista sieltä jostakin....
Vaikutat huojentuneelta, Jöns.
Kerro ihmeessä, mikä on ollut pahin pelkosi sen suhteen, mitä dendrokronologia voisi osoittaa.
No eihän se osoita mitään ja nyt se on todistettukin. Todisteitahan te aina kaipaatte. Onhan tämä tietenkin karmaisevaa lustohörhöille.....
Kysymykseni oli osoitettu Jönsille, joten tähän väliin emme kaipaa Eeliksen häiriköintejä.
Jöns harrasti taas kirsikanpoimintaa valitsemalla vain yhden puun.
" Näytepuidemme läpimitat eivät touko-kesäkuun vaihteessa osoittaneet merkkejä paksuuskasvun käynnistymisestä kolmella kohteella viidestä. Hyytiälän kuusen ja Punkaharjun koivun läpimitat olivat sen sijaan lähteneet selvään nousuun. Kesäkuun alussa myös kahden muun Etelä-Suomen näytepuunkin läpimitat alkoivat kasvaa. "
"Varsin viileästä kesäkuusta huolimatta Hyytilän ja Punkaharjun kuusemme ovat saavuttamassa kesän 2014 tason. Ja koivu Punkaharjulla on juhannuksen tienoilla ohittanut viime vuoden kasvun. On kuitenkin syytä muistaa, että myös kesäkuu 2014 oli viileä. Muista poiketen Länsi-Suomessa Tammelassa sijaitsevan näytekuusen läpimitan kasvu on ollut heinäkuulle saakka selvästi edellisvuotta verkkaisempaa. "
"Kasvupannalla mitattavat puun rungon läpimitan muutokset eivät aiheudu pelkästään uusien solujen muodostumisesta. Rungot myös turpoilevat ja kutistuvat niiden sisältämän vesimäärän vaihdellessa."
Jöns siis poimii kirsikoita ja tekee alarmistityyliin siitä hätäisiä johtopäätöksiä.
Anaalieeliksen kommentit voi jättää omaan arvoonsa.
Valitsin kyllä selvimmän esimerkin, mutta muut tutkimuskohteet todistivat saman asian: lämpötilalla ei näillä vaihteluväleillä ole juurikaan merkitystä puun kasvulle.
Yleensäkin olen tänä kylmänä kesänä huomannut luonnosta, että kasvu on ollut voimakasta. Esim sieniä ja marjoja on runsaasti.
"Varsin viileästä kesäkuusta huolimatta Hyytilän ja Punkaharjun kuusemme ovat saavuttamassa kesän 2014 tason. Ja koivu Punkaharjulla on juhannuksen tienoilla ohittanut viime vuoden kasvun. On kuitenkin syytä muistaa, että myös kesäkuu 2014 oli viileä."
Väität: "Tämä vuosi viimeistään kertoo se, että puiden vuosilustojen paksuudella ei ole mitään tekemistä kasvuvuoden lämpötilan kanssa."
Jos tuo on totta niin tuohan pilkkoo Mannin lätkämailan ja yksipuu Briffan lämpötilakäyrät.
Olet kyllä täydellisen pihalla tämän palstan aiheesta. Miksi silti asut tällä palstalla hörhöilemässä 24/7/365?
Tuohon tuskin göran pystyy vastaamaan.
Miksi sinulla reppana ei ole mitään muuta elämää kuin tuo lapsellinen hörhöilysi?
Voi voi.
http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/mwp240_2_2.1.pdf
Tuskin Jöns tuota lukee. Jos lukeekin niin ei ymmärrä lukemaansa.
No voi voi kun niillä lustoilla ei ole juurikaan merkitystä yhtään minkään osoittajina. Tänä kesänä on kasvu ollut hyvää, sen näkee vaikka kuusentaimien vuosikasvusta. Ja on ollut kesäkuukaudet normaalia viileämpiä.
Et näköjään sinäkään osaa lukea tai et ymmärrä lukemaasi.
http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/mwp240_2_2.1.pdf
Tässä vielä pari pientä otetta tekstistä jos et jaksa sitä kokonaan lukea:
"Lapin metsänrajamännyn kasvu ja puuaineen tiheys (Kuva 2.1.1) riippuvat pääosin kesän lämpöoloista. Voimakkaimmat ilmastosignaalit löytyvät vuosilustojen leveydestä ja puuaineen maksimitiheydestä (Vaganov ym. 2006), joista ensimmäinen kertoo pääasiassa kesä-heinäkuun (Mikola
1950) ja jälkimmäinen huhti-syyskuun lämpöoloista. Puulustot voivat selittää jopa 80 % tutkittavan ilmastomuuttujan vaihtelusta (Briffa ym. 2001). Kasvuprosessissa lustojen solurakenteisiin tallentuu hiilen, hapen ja vedyn isotooppeja, jotka yhdessä merten pohjasedimenteistä mitattavan tiedon kanssa laajentavat ilmastonmuutosten tarkastelun kasvukausien lämpötiloista ja sademääristä meri- ja ilmavirtojen sekä aurinkoisuuden ja pilvisyyden ilmastovaikutusten arviointiin"
"Yhden puun yksittäinen vuosilusto tai vuosilustoindeksi ei vielä kerro paljoakaan kyseisen vuoden säätekijöistä, sillä kasvussa on myös geneettisten ja muiden tekijöiden aiheuttamaa puiden välistä satunnaisvaihtelua. Vaihtelua vähennetään laskemalla useisiin kymmeniin havaintoihin perustuvia keskiarvoja. Jos vuotuisen indeksiestimaatin tarkkuusvaatimukseksi asetetaan esimerkiksi ± 10 %, tarvitaan männyn metsänrajalla yli 50 lustohavaintoa kalenterivuotta kohden. Vuotuisia indeksejä laskettaessa on otettava huomioon myös aiempien kesien sääolosuhteiden vaikutus (autokorrelaatio) puun kasvuun."
No mutta aloituksessahan jo todettiin asia, ettei juuri vaikutusta MOT tämä kesä.