Vesihöyry dominoi kh-ilmiötä. Vettä on tarjolla yllin kyllin. Noin 70 % maapallon pinnasta on veden peitossa. Miksi kh-ilmiö ei karkaa.
Miksi kasvihuoneilmiö ei karkaa
pilvinen.päivä
18<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Pilvet heijastavat noin 30 % auringon säteilystä takaisin avaruuteen. Se vastaa noin -410 W/m2 maan isoympyrälle tulevasta säteilytehosta. Tyypillinen aurinkosyklien aiheuttama auringon tehovaihtelu on vain luokkaa +- 1 W/m2 kokonaistehosta, joka on 1362 W/m2.
Ilman pilvien aiheuttamaa heijastumista maapallon pintaa lämmittäisi teho 1362 W/m2 / 4 = 340 W/m2. Todellisuudessa teho on vain 238 W/m2.
Hieman pyöristettynä pilvisyyden säteilypakote on -100 W/m2.
Tätä voi verrata esim. ihmisen päästämien kh-kaasujen pakotteeseen, joka on nyt hieman alle 2 W/m2.
Mutta kyse oli siitä, että mikä säätää Telluksen lämpötilaa, jotta pienet häiriöt eivät suista ilmastoa raiteiltaan.
Näyttää siltä, että pilvisyys on avainasemassa. Sitten pitää kysyä, että lisääkö vai vähentääkö CO2 pilvisyyttä.
Tiettävästi ilmakehän CO2-pitoisuus on joskus ollut yli 10-kertainen nykyiseen nähden. Silloinkin on ollut vettä tarjolla kuten nytkin. Silti lämpötila ei ole "karannut".
Täytyy siis olla joku tehokas automaattinen säätömekanismi. Keksiikö joku muita mekanismeja kuin pilvet.
Maapallolla toimii vesitermostaatti eikä siinä ole hiilidioksidilla juuri mitään roolia. Hiilidioksidin olematonta vaikutusta ei pystytä edes mitenkään mittaamaan.
Suurin osa auringon säteilytehosta menee veden höyristämiseen, joka sitoo valtavasti energiaa.
Juu. Veden höyrystyminen vaatii yli 500-kertaisen energiamäärän siihen nähden, mitä veden lämmittäminen yhdellä asteella. Näin ollen pienet, asteen kymmenyksien lämpenemiset eivät tuossa tunnu ja aurinko paahtaa vakioteholla.
Vesisateet estävät kasvihuoneilmiötä karkaamasta. Tai yleisemmin veden kiertokulku.
Tunnettu ilmastotieteilijä Richard Lindzen on ollut sillä kannalla, että pilvet toimivat ikäänkuin termostaattina. Hän on puhunut ns. "iirisilmiöstä", viitaten siihen, miten silmä säätyy valon intensiteetin mukaan.
Alku-aikoina kaikki vesi on ollut höyrynä maapallon ympärillä ja samalla lähes kaikki happi oli sitoutunut hiilidioksidiin. Eli kaasukehämme oli 99,99% pelkkää kasvihuonekaasuja ja kasvihuoneilmiö täydellinen, mutta silti maapallo jäähtyi varsin nopeasti.
Syynä tähän jäähtymiseen on veden kiertokulku, missä höyrystynyt vesi (korkea lämpöenergia) nousee ylös ja tiivistynyt vesi (matala lämpöenergia) sataa alas päin. Näin lämpö on päässyt nousemaan ylös, mistä se on sitten säteillyt kylmään avaruuteen ohi kasvihuoneen.
Maapallolla on hyvä termostaatti eli negatiivinen takaisinkytkentä toisin kuin Hörhöt väittää.
Juuri näin. Eli kasvihuonekaasut toimivat itseasiassa ilmakehää viilentävällä tavalla kuljettamalla lämpöä pois maan pinnalta.
Vesihöyry toimii näinkin, mutta sitähän ei katsota edes kasvihuonekaasuksi. Se on "erikoistapaus".
Vesihöyrynkin nettovaikutus on lämmittävä.
Itse asiassa lämmitysvaikutus on suuri, koska sen täytyy kompensoida myös pilvien aiheuttama auringon säteilyn takaisinheijastuminen niin, että jää vielä hieman nettolämmitystäkin.
Karkeasti voidaan arvioida, että lämmitysvaikutus on noin 28 C ja tästä nettona jää jäljelle vain neljännes eli 7 C, kun pilvien heijastusvaikutus huomioidaan.
Vesihöyry on voimakkain kasvihuonekaasu.
Voit toki esittää korjausta vaikkapa tähän artikkeliin, jos olet oikeassa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Greenhouse_gas
Olet väärässä.
Ilman kasvihuonekaasuja täällä olisi paljon lämpöisempää.
Toki ja se dominoi koko kh-ilmiön, mutta sitä ei käsitellä samalla tavalla kuin muita kasvihuonekaasuja, esim. CO2.
Vesihöyry on erikoistapaus, koska se voi tiivistyä ja esiintyä myös vetenä pilvissa. Tällöin myös vapautuu energiaa. Pelkkä höyryn efekti voitaisiin kuvata samaan tapaan kuin muillakin kh-kaasuilla. Kirkkaan yötaivaan kh-ilmiöstä vesihöyryn vaikutus on noin 70 %.
Kun Telluksen historiaa katsoo, niin CO2 rooli lämpötilan säädössä ei näytä kummoiselta.
CO2-pitoisuus on aina noussut lämpötilan perässä muutaman sadan vuoden viiveellä, mikä sinänsä on ymmärrettävää. Aina lämpötila on kuitenkin ennen pitkää kääntynyt taas laskuun aivan muista syistä.
Ei näytä todennäköiseltä, että CO2 saisi Telluksen "termostaatin" raiteiltaan. Varsinkin, kun otetaan huomioon, että CO2-säteilypakote kyllästymisilmiöstä johtuen on korkeintaan 15 W/m2. Tästä noin 10 W/m2 on toteutunut jo "esiteollisella ajalla" ja nyt ihmisen aiheuttamana 2 W/m2 lisää. Toinen mokoma on vielä tulossa, jos kaikki fossiilipolttoaineet poltetaan.
Maapallo jäähtyy avaruuteen säteilemällä. Lämpösäteilyn teho on verrannollinen lämpötilan neljänteen potenssiin. Tämä pitää huolen siitä, että lämpötila ei "karkaa" pienten häiriövaikutusten seurauksena.
Jotkut ovat sitä mieltä, että paikallisia vesihöyryn aiheuttamia "karkaamisia" tapahtuu. Suuren kosteuspitoisuuden myötä lämpötila saattaa paikallisesti nousta jopa useita kymmeniä asteita "normaalin" yläpuolelle. Ennen pitkää tilanne kuitenkin palautuu.