Ajattelepa omalle kohdallesi: voisit ostaa auton, jolla pääsee edestakaisin Turusta Helsinkiin, mutta ostatkin tuplahintaisen auton, jota pitää tankata kahdesti välillä Turusta Helsinkiin. Eikö tuota voisi sanoa oudoksi käyttäytymiseksi?
Tästä kertoo HeSa:
http://www.hs.fi/autot/a1438916043287
Samalla artikkeli kertoo, ettei Suomessa ole kovin monia noin oudosti käyttäytyviä eikä valtio tue tuota mitenkään erityisesti täällä, kuten tukee mm. Norjassa.
Väittäisin, että tuo outo ja ihmiselle itselleen haitallinen käyttäytyminen on lähtöisin ilmastopolitiikasta ja ilmastopelottelusta. Onko jollain esittää parempaa syytä sille?
Tästä kertoo HeSa:
http://www.hs.fi/autot/a1438916043287
Samalla artikkeli kertoo, ettei Suomessa ole kovin monia noin oudosti käyttäytyviä eikä valtio tue tuota mitenkään erityisesti täällä, kuten tukee mm. Norjassa.
Väittäisin, että tuo outo ja ihmiselle itselleen haitallinen käyttäytyminen on lähtöisin ilmastopolitiikasta ja ilmastopelottelusta. Onko jollain esittää parempaa syytä sille?
Vastaukset 27
Vanhimmat
Teslassa on isommat akut, muistaakseni Sarasvuo pääsi Teslallaan Turkuun yhdellä latauksella.
Olisi se hupaisaa jos koko autokanta toimisi sähköllä. Olisi hyytyneitä autoja siellä ja täällä.
Joutuuko akuista maksamaan autoveron.
Ainakin käyttövimaveron (vanha dieselvero) joutuu plug-in sähköautosta käsittääkseni maksamaan.
http://www.motiva.fi/liikenne/henkiloautoilu/valitse_auto_viisaasti/autotyyppi/tayssahkoauto
Joskus noin 50-60 vuotta sitten joku varmaankin ihmetteli, että miksi kukaan haluaisi hankkia huoneen kokoisen tietokoneen, kun samat laskutoimitukset pystyi tekemään pienellä kätevällä laskutikulla.
Nyt vuonna 2015 samanlaiseen kehityksen vastustamiseen syyllistyy "tuttumies".
Ja tekee sen vieläpä väärällä palstalla. Tietääkseni sähköautokeskustelulle löytyy ihan omakin palstansa.
Ostetaan se sähköautokin sitte kun se tuotteena on valmis.
Sähköauto on jo ihan valmis tuote ihmisille, jotka ajavat lyhyitä matkoja ja haluavat tehdä sen mukavasti ja helposti, eivät halua kuunnella moottorin melua eivätkä halua haistella bensahuuruja jne., ja joilla on varaa sekä halukkuutta maksaa hieman ekstraa kaikesta tuosta.
Sen ansiosta sähköautot kehittyvät ajan kanssa myös kaiken kansan tuotteeksi, ihan lähitulevaisuudessa. Näin se kehitys kehittyy ja on aina kehittynyt, vaikka joillekin se on aina vastenmielistä.
Heh, sähköauton ongelmat oli samat jo yli 100 vuotta sitten kun nykyäänkin: akkujen suuri paino ja lyhyt toimintasäde. Akkuinsinöörien mukaan tähän ei ole tulossa mitään muutoksia.
Melkoisen lapsellista on tuo valehtelusi.
Akkutekniikassa on teho-/koko-/painosuhde noin nelinkertaistunut pelkästään viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Tämä on mahdollistanut esimerkiksi nykyiset älypuhelimet ja akkukäyttöiset työkalut jne.
Ja kehitys jatkuu kiihtyvällä vauhdilla.
Edelleenkin pelkästään lapsellista tuo lässytyksesi ja solvauksesi. Tule ihmeessä nykyaikaan sieltä kalkkeutuneesta menneisyydestäsi.
Huutelen vieraisiin pöytiin enkä puutu enempää väittelyynne mutta kehoitan sinua jtyujrtyjty kirjoittamaan googleen auto. Kallistun väittelyssänne olethyödyllinenidiootti puolelle.
Kirjoitapas sinä "Maariti" sinne googleen vaikkapa "lyijy" ja "litium". Sitten vertaat niiden ominaispainoja, ja sitten vielä selvität itsellesi, kumpaa niistä käytettiin enemmän akuissa sata vuotta sitten ja kumpaa nykyään.
Ja sitten lopetat tuon typerän lässytyksesi ja multinkkihörhöilysi ja kalkkeutuneen vanhakantaisen menneisyyden ihannointisi ja tulet tänne nykyaikaan.
Aivan käsittämätöntä on tuo jääräpäinen ja kalkkeutunut tekniikan kehittymisen ja kaiken uuden vastustamisesi. Täyssähköautoilla päästään jo nykyään useiden satojen kilometrien toimintasäteeseen (siis reilusti enemmän kuin Hki-Tku), ja kehitys etenee koko ajan huimaa vauhtia. Akkurintamalla on päällä parhaillaan melkoinen kehityspöhinä, ihan tuosta typerästä lässyttämisestäsi riippumatta.
Ja lopuksi, palstan aiheeseen kuulumaton inttämisesi ei muuta kuitenkaan millään tavalla niitä tieteellisiä faktoja, että ilmasto lämpenee ihmiskunnan tupruttelujen takia, jäätiköt sulavat, merenpinta nousee jne.
http://climate.nasa.gov/vital-signs/global-temperature/
http://climate.nasa.gov/vital-signs/land-ice/
http://climate.nasa.gov/vital-signs/sea-level/
http://climate.nasa.gov/causes/
Toistaiseksi en ole nähnyt esitetyn parempaa selitystä oudosti käyttäytyville autonostajille kuin aloituksessa esittämäni oletus.
Keskusteluun on sitten eksynyt kaikenmaailman tietämättömyyttä. Esimerkiksi suora vertailu lyijyn ja litiumin välillä ei anna oikeaa kuvaa lyijy- ja litium-ioni-akkujen teho-paino-suhteista. Litiumhan ei ole kuin varauksen siirtäjä tuossa jälkimmäisessä akkutyypissä, kun lyijy taas on redox-reaktion aktiivinen osapuoli. Edelleen lyijyn varaus muuttuu enemmän kuin yhden yksikön verran ko. reaktiossa. Toki lyijyakku on painavampi, vaan esimerkiksi sähköenergian varastointitarkoitukseen mikään muu akkutyyppi ei ole hinnaltaan kovin paljon parempi. Painollahan ei tuossa sovelluksessa ole merkitystäkään.
Mitään kiihtyvää akkuteknologian kehitystä ei ole oikeasti näköpiirissäkään, mutta sellaista toiveajattelua tarvitaan, jotta ihmisiä voidaan harhauttaa.
Ei sähköautossa ole tapahtunut kehitystä yli sataan vuoteen.
Vanha tekniikka on vain kääritty koreaan silkkipaperiin, kulkee 100
kilometriä yhdellä latauksella ja lämmityslaitettakaan joka toimisi
omalla voimanlähteellä eli sähköllä ei ole, tai jos onkin kinneri ei kulje kuin palan matkaa.
https://www.google.fi/search?q=electric car 1800s&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=0CCEQsARqFQoTCJPM6cvcoMcCFUeWLAodDhgFbQ&biw=1024&bih=639
Ainahan teitä vanhoja jääriä on ollut jotka vastusti sitä laskutikun muuttamista laskimeksi, ym ym. Jossain vaiheessa sähköllä on vaan pakko siirtyä paikasta toiseen. Tekniikkaa on kehitettävä siis koko ajan!
Kuten ym. kuvista näkee myös yli sata vuotta sitten piti päästä paikasta toiseen ja silloin sähköautojen suhteellinen osuus olikin suurempi kuin nykyään.
Polttomoottori syrjäytti sen kun ei tarvinnut kuljettaa vajaan tonnin painoista akkua mukana eikä raamatunpaksuista kalenteria suunnitellakseen matkaa paikasta a paikkaan b säädyllisessä ajassa.
Saksalaisen tutkimuksen mukaan sähköautolla CO2-päästöt ovat pientä bensiiniautoa suuremmat, jos sähkö tuotetaan hiililauhdevoimalla.
"Ilmainen" tuulivoimahan soveltuisi hyvin piiperöiden autojen lataamiseen. Nehän joutavat seisomaan silloin kun ei tuule.
Tosin tuulisähkö on oikeasti niin kallista, että yhdessä akkukustannuksen kanssa ollaan kutakuinkin verotetun bensiinin kustannuksessa.
Hiilisähköllä ajavan sähköauton CO2-päästö on noin 140 g/km. Sakujen tutkimus näyttää pitävän paikkansa.
Jos saksassakin sähkön kulutus kovasti lisääntyisi autoilun vuoksi, niin lisää hiilivoimalaoita varmaan rakennetaan.
Hiilisähköllä ajeleva on siis yhtä suuri syntinen kuin bensa-autolla ajeleva.
Hiiltä riittää nykykulutuksella noin 100 vuotta, öljyä ja kaasua noin 50 vuotta.
Voi olla, että vuosisadan kuluttua Suomessakin yleisin kulkuneuvo on kameeli.
No metsäveli- riepu voi selittää omituista käytöstä.
Nimittäin metsäveli on ollut jo pitkään aurinkomatkalla sähkömopoautolla.
On se vaan juhlallista ajella sähkömopoautolla johon sähköt syntetisoi aurinkopaneelilla itse vaikka Lapin peräkorvessa .
Sähköä tulee näin kesällä turhankin paljon, ja onkin pitänyt ajella ihan joutavia
huviajoja, mikä ei kyllä tullut mieleenkään vanhalla latukalla ajellessa.
Sehän ryyppäsi sadalla jotain 8 litraa mikä tekee euroissa... öö...öö... no empä
tuota edes tiedä kun en ole tarvinnut moista ostaa.
Eli kaikin puolin vapauttava kokemus on ajella sähköautolla joka vie 75 sentin
edestä verkkosähköä satasella.
Suunnitteluvaiheessa on vanhan petroolivalmetin eli piikkilangankiristäjän muuttaminen sähkökäyttöiseksi.
no mites veli ne akkukustannukset
Nykyhinnoilla linkin tyyppisillä LiFEPO4 tyyppisillä litium-akuilla tulisi nykyinen akkupaketti kustantamaan noin 3000 euroa.
Tätä tyyppiä on akuistani puolet eli 8 kappaletta, - ihan hyviä ovat kunhan on
akkutilan lämmitys alle plus 10 asteen kylmillä säillä.
Nykyisen akuston koko on 180 ampeerituntia ja 52 volttia joten energiaa on saatavana
noin 9 kwt.
Näillä akuilla pääsen kertalatauksella ja kesäkelillä 120 kilometriä.
Talveksi lisään rinnalle 40 ampeeritunnin litiumakut, ne kun joutaa sähkömoposta.
http://www.ev-power.eu/CALB-40Ah-400Ah/SE180AHA-Lithium-Cell-LiFePO4-3-2V-180Ah.html?cur=1
Nämä akut kestää kovaa käyttöä vähintään 2000 lataussykliä jonka jälkeen on vielä
80 % kapasiteetista jäljellä.
En saa akkuja loppuun autokäytössä, ja tarkoitus on jakaa nykyinen noin 100 kilon
paketti neljään osaan niin että siitä tulee helposti siirrettävä.
Eli tarvittaessa ajelen samoilla akuilla metsä-ajoja sähkötraktorilla.
--
Nyt sitten herää kysymys että kannattaako.
Ladan kustannuksiin verraten sähkömopoauto säästää vakuutus sun muissa pakollisissa
maksuissa noin 500 euroa vuodessa.
Lisäksi säästyy polttoainekuluissa ajoja vastaavasti.
Itsellä ei paljon säästy kun kahden vuoden kilometrit jää noin 3000, eli jotain
240 litraa vasta on säästynyt bensiiniä.
No akkupaketin hinnasta jotain puolet on jo tullut auton kulujen säästöinä takaisin.
Tästähän säästötahti vaan paranee ja saan säästöinä kyllä "omat pois" akuista ja koko autostakin.
Kukapa olisi uskonut vielä pari vuotta sitten ?
Eipä kaikki usko vieläkään kun eivät halua laskea ja eivät ymmärrä tekniikkaa.
Siis latauskpapasiteetin hinta vain 333 e/kWh. Se on jo uskomattoman alhainen hinta.
Sanovat, että li-akut vanhenee vaikka niitä ei käyttäisikään. Puhutaan, että kapasiteetista hupenee 30 % kolmessa vuodessa. Ainakin pienten työkoneiden kohdalla tällaisia merkkejä on, samoin läppäreissä.
Tämä kapasiteetin aleneminen noin nopeasti liittyy litiumakkuihin joiden
katodeissa käytetään erilaisia metallioksideja.
Näillä saadaan aikaan korkea kennojännite joka voi olla jopa 4,2 volttia ja
ladattaessa lähellä viittä.
Tämä aiheuttaa käytetyn elektrolyytin hajoamista anodin ja katodin pinnoille
siten että muodostuu eräänlainen kuonapeite mikä sitten estää purkausta ja
latausta.
Ensimmäiset litiumakut vanhenivat kaupan hyllyssäkin, mutta asia on nyt
aika tavalla toinen erilaisten elektrolyytin lisäaineiden ansiosta, mutta eniten
parantuneen valmistustekniikan ansiosta jossa estetään eräiden haitallisten
aineiden syntymistä elektrolyyttiä pilaamaan.
Alussahan ei tajuttu miten haitallista oli äärimmäisen vähäisetkin vesijäämät elektrolyytissä.
Esimerkiksi Teslan käyttämät akut ovat tuota tyyppiä, mutta ne kestävät autossa
koska akkupaketti on erittäin iso.
Harva pystyy auton käyttöiän aikana tuota akkua tuhoamaan koska kestäähän
sekin jotain päälle tuhat täyslatausta ennenkuin käyttäjä havaitsee mitään
haittaa.
--
Omat akut ovat tyyppiä jossa katodin metallioksidi on korvattu rautafosfaatilla.
Kennojännite on purkauksen aikana hiukkan yli 3 volttia ja latauskin pysäytetään
3,65 voltissa.
Elektrolyytti kestää päälle 20 vuotta on nykyinen arvio, ja käyttökelpoinen
akku on vielä päälle 10 000 purkauksen jälkeenkin, joskaan ei enää kovin hyvin
autokäytössä.
Haittana voi pitää akun painoa, eli jos käyttäisin Teslan käyttämää tyyppiä,
niin nykyinen 100 kilon akku painaisi vain 50 kiloa ja autolla pääsisi 120 kilometrin
sijasta jotain 130 kilsaa yhdellä latauksella.
Taikka saman painoisella akulla 240 kilsaa.
Itselle riittää hyvin nykyisetkin akut jotka painaa 200 kiloa vähemmän kuin
auton alkuperäiset lyijyakut, ja pääsen silti yli kaksinkertaisen matkan latausta
kohti.
Painonsäästö vaikuttaa itse asiassa vähemmän kuin litiumakun parempi purkauskyky, - lyijyakusta kun saa rankassa autokäyttössä ulos vähemmän kuin puolet siitä ampeerimäärästä mitä akun kyljessä luvataan.
Se että sähköauto oli päälle sata vuotta jäähyllä johtuu ei niinkään lyijyakun
painosta vaan sen huonosta purkausominaisuudesta ja nopeasta kapasiteetin
vähenemisestä.
Litiumakussa tämä on voitettu kanta, ja moni ei tämän merkitystä tiedosta
lainkaan.
Kokonaan uusi aikakausi on tässä ja nyt vaikka mitään uutta ei akkurintamalla
enää kehitettäisikään.
Mutta sitähän tapahtuu koko ajan ja ette kyllä usko jos kerron mitä on tulossa.
No ei se ekokinneri kulje hiililauhdesähköllä jollei sillä ole
mekanismia joka tekee lauhdevedestä sähköä ja pirun isoa
tankkia täynnänsä lauhdelämpöä hinauksessa.
Sitäpaitsi Suomessakin ollaan lopettamassa lauhdevoimaa
kannattamattomana, koska lauhdelämmön laskeminen mereen
ja sen korvaaminen puuta polttamalla on kannattavampaa suuren tukiaismäärän vuoksi.