Olemmeko me kaikki turisteja?
Viimeaikoina on keskustelu eräästä suomenkielen sanasta. On esitetty ajatuksia, että aiemmin sana oli neutraali, mutta nyt se olisi paha ja siksi sitä ei voi käyttää.
Mistä sitten johtuu, että jotkin sanat saavat kielteisiä merkityksiä.
Otetaanpa esimerkiksi henkilö, joka tulee vieraasta maasta ja menee ravintolaan. Kielitaidottomana hän katsoo sanakirjasta sanat, joiden arvelee merkitsevän mieliherkkuaan, joka olkoon nyt vaikkapa "hillolla täytetty kalkkuna".
Onnetttomuudekseen turisti tulkitsee sanakirjaa niin, että valitsee suomenkielen sanat "ruskea iso paska" kuvaamaan herkkua. Koska "paska" sana on hänelle neutraali, hän ei epäile mitään.
Niinpä turisti sitten sanoo tarjoilijalle haluavansa "ruskea iso paska". Tarjoilija on hieman haluton tarjomaan tuota ruokalajia, mutta antaa periksi, koska ei halua leimautua suvaitsemattomaksi.
Hetken kuluttua turisti pyydetään kohteliaasti kabinettiin ja siellä on hänen tilaamansa herkku jo odottamassa punaviinin kera.
Ensimmäinen suupala riittää turistille. Hän ymmärtää nyt "paska" -sanan kielteiseksi.
Mitä tästä opimme. Sanojen kohde määrittää sanojen arvolatauksen. Jos suomenkielessä on jokin sana, joka aikaisemmin on ollut neutraali, mutta sitten muuttunut kielteiseksi, koska sanojen kohteesta on saatu kokemuksia, niin syy ei ole suomalaisissa vaan sanojen kohteessa.
Kysymys. Saako paskaa sanoa paskaksi. Pitääkö meidän keksiä uusia sanoja korvaamaan sana "paska".
Jos korvaamme sanan "paska" sanalla "erityisherkku" niin uudenkin sanan kuvaama asia pysyy samana. Olisiko parempi, että kutsumme jatkossakin paskaa paskaksi.
---
Copyrigt: nimimerkki "Kyselijä". Kirjoitusta saa vapaasti levittää ja julkaista edellytyksellä, että sitä ei muuteta ja että tämä tekijänoikeusilmoitus julkaistaan samassa yhteydessä. Kirjoituksen tarkoituksena on herättää keskustelua sanojen sisällöstä ja syistä, miksi jotkut sanat saavat erilaisia merkityksiä ja miksi merkitykset voivat muuttua.
Viimeaikoina on keskustelu eräästä suomenkielen sanasta. On esitetty ajatuksia, että aiemmin sana oli neutraali, mutta nyt se olisi paha ja siksi sitä ei voi käyttää.
Mistä sitten johtuu, että jotkin sanat saavat kielteisiä merkityksiä.
Otetaanpa esimerkiksi henkilö, joka tulee vieraasta maasta ja menee ravintolaan. Kielitaidottomana hän katsoo sanakirjasta sanat, joiden arvelee merkitsevän mieliherkkuaan, joka olkoon nyt vaikkapa "hillolla täytetty kalkkuna".
Onnetttomuudekseen turisti tulkitsee sanakirjaa niin, että valitsee suomenkielen sanat "ruskea iso paska" kuvaamaan herkkua. Koska "paska" sana on hänelle neutraali, hän ei epäile mitään.
Niinpä turisti sitten sanoo tarjoilijalle haluavansa "ruskea iso paska". Tarjoilija on hieman haluton tarjomaan tuota ruokalajia, mutta antaa periksi, koska ei halua leimautua suvaitsemattomaksi.
Hetken kuluttua turisti pyydetään kohteliaasti kabinettiin ja siellä on hänen tilaamansa herkku jo odottamassa punaviinin kera.
Ensimmäinen suupala riittää turistille. Hän ymmärtää nyt "paska" -sanan kielteiseksi.
Mitä tästä opimme. Sanojen kohde määrittää sanojen arvolatauksen. Jos suomenkielessä on jokin sana, joka aikaisemmin on ollut neutraali, mutta sitten muuttunut kielteiseksi, koska sanojen kohteesta on saatu kokemuksia, niin syy ei ole suomalaisissa vaan sanojen kohteessa.
Kysymys. Saako paskaa sanoa paskaksi. Pitääkö meidän keksiä uusia sanoja korvaamaan sana "paska".
Jos korvaamme sanan "paska" sanalla "erityisherkku" niin uudenkin sanan kuvaama asia pysyy samana. Olisiko parempi, että kutsumme jatkossakin paskaa paskaksi.
---
Copyrigt: nimimerkki "Kyselijä". Kirjoitusta saa vapaasti levittää ja julkaista edellytyksellä, että sitä ei muuteta ja että tämä tekijänoikeusilmoitus julkaistaan samassa yhteydessä. Kirjoituksen tarkoituksena on herättää keskustelua sanojen sisällöstä ja syistä, miksi jotkut sanat saavat erilaisia merkityksiä ja miksi merkitykset voivat muuttua.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tuota tuota. En ihan allekirjoita ko. asiaa, vaikkakin monessa tapauksessa se on ihan soveltuva malli.
"Jos suomenkielessä on jokin sana, joka aikaisemmin on ollut neutraali, mutta sitten muuttunut kielteiseksi, koska sanojen kohteesta on saatu kokemuksia, niin syy ei ole suomalaisissa vaan sanojen kohteessa."
Tietenkin tartun tuohon lauseeseen. Miksei syy olisi juuri suomalaisissa, hehän tätä kieltä kehittävät. Kieli kehittyy kuitenkin jo pelkästään eri murteiden välityksellä. Suomihan on kaksikielinen maa joten toinen kotimainen kielikin tuo omia sanojaan Suomen kieleen. Voisitko sanoa jonkun sellaisen esimerkin jossa olisi jotain todellisuus pohjaa?
Toisaalta taas ruokakulttuuri on mahdollisimman huono esimerkki, sillä eihän turisti voi todellakaan tietää onko tämä "paska" todellakin "erityisherkku". Eikä tämä muuta sen sanan arvoa. Esim. mämmi on sellainen ruoka jota monetkaan ulkomaalaiset eivät syö sen negatiivisen ulkomuotonsa takia, eikä mämmin nimeä ole jouduttu muuttamaan.