Käymisen aiheuttama max paine.

kiinnostaa minuakin kun tislailen
eikun tiskailen

Tuossa käymisprosessissa syntyy hiilidioksidia. Sitähän se on kun käymispullossa ja vesilukossa näkyy kuplimista. Kaikki on kiinni hiivan ja sokerin määräsuhteesta, kun kaikki sokeri on "poltettu" hiivasoluissa niin se käyminen lakkaa itsestään.

Kuinka paljon sitä hiilidioksidia syntyy on kiinni hiivan ja sokerin määrästä. Eli kyseessä on käymisprosessista joka on sidottu "lähtöaineiden" määrään.

Hiilidioksidia voidaan lisätä myls keinotekoisesti. Näin saadaan sitä "kuplivaa herkkujuomaa". Viinien säilyttämiseen voidaan käyttää myös rikkidioksidia jonka takia viinien nauttiminen voi vaatia "ilmastuksen" eli viiniä ei heti juoda pullon avaamisen jälkeen. (yleensä viinejä ei pitäisi koskaan juoda suoraan pullosta)
Huonoissa viineissä hiiva voi maistua jälkimakuna eli se käymisprosessi ei ole mennyt "loppuun asti". (näin käy usein kotiviinien tekijöillä, tämän vuoksi TUORE viini ei aina ole parasta) Hyvät viinit tarvitsevat oman varastointiaikansa.

Valo voi heikentää laatua (eli sitä "jäännöshiivaa" viinissä), siksi oikea säilytyspaikka on viileä pimeä kellari.
Hyvän viinin ja oluen valmistus on TAITOLAJI. Ja sitten se oikea nautinta onkin vasta taitoa vaativaa.

Jos tarkoitus on tehdä nautittavaksi tarkoitettua juomaa, miksi ihmeessä käytät suljettua metallisylinteriä? Marketeista löytyy suuret valikoimat tarkoitukseen suunniteltuja käymisastioita vesilukkoineen.

Osaamattomuus tässäkin tuottaa ongelmia. Otahan ensiksi selvää oluen tai viinin valmistuksen materiaaleista.
- mitä sokeria?
- mitä hiivaa?
Oletko kuullutkaan, että on olemassa erityisiä olut- ja viinihiivojakin? Kyllä se leivontahiivankin jotain saa aikaan, mutta kunnon valmistus vaatii kunnon hiivatkin. Et kai aikonut käyttää jotain metallista hydraulisylinteriä?
Tuossa eräs jo ehdotti menemistä markettiin, siellä myydään sopivia isoja lasipulloja ja muita tarvikkeita. Ja muista myös puhtaus. Käymisastian on syytä olla puhdas.
Jos aiot olla tuottaja niin sitten voisit kyllä valita ruostumattomasta teräksestä tehdyt käymisastiat. Ja muista edelleen sokerin/hiivan määräsuhteet.

Ehkä sittenkin olisi parasta jättää nämä toimet osaaville. Huonoista litkuista ei ole kellekään mitään iloa. (paitsi jos kärsii kovasta ummetuksesta ja haluaa tyhjennysapua. Tähän sopii huono litku joka sekottaa mahan ja suoliston)
Naapuritkin voi kärsiä mäskin hajuhaitoista.

Taitaa nämä edelliset kommentoijat olla niin hiivoissaan etteivät ymmärtäneet mitä kysyttiin.

Vaikea sanoa, mutta on selvää etä jossain vaiheessa hiilidioksidi muuttuu hiivalle haitalliseksi ja käyminen pysähtyy. Painekaan ei ole soluille aina hyväksi.
Hiilidioksi myös happamoittaa nestettä, mikä muuttaa hiivan kasvuoloja.

Kysymyksesi ei siis ole niinkään kemiaan tai fysiikkaan liittyvä, vaan biologia on ratkaiseva tekijä. Biologia on aina melko epämääräinen ja hankalasti selvitettävä alue.

Kova paine ja veteen turhan paljon liennut hiilidioksidi inhiboi reaktiota. Eli vaikka antaisi astian olla kellarissa puolikin vuotta niin ei se päähän nousisi, vaikka litratolkulla joisi, kun ei se sisältäisi juurikaan alkoholia. Mitään varmaa arvoa en kuitenkaan osaa antaa, mutta veikkaisin, että päästäisiin n. 1.3-1.5atm paineeseen.

Kaipa tuo n. 50bar on ehdoton maksimi. Nestemäisellä hiilidioksidilla se on sitä luokkaa huoneen lämmössä.
Varmaa on ainakin, että normi muovi- tai lasipullo ei kestä sitä painetta mikä käymisestä tulee. Joskus kokeilin että mehukatti kesti n. 3-4bar ennenkuin räjähti.

Käyminen pysähtyy noin 7 bar paineessa. Käyminen jatkuu ja alkoholin määrä lisääntyy, kun säiliötä tyhjentää ja paine laskee.