Päätteiden synnystä kai edelleenkin paras lähdeteos on Hakulisen ”Suomen kielen rakenne ja kehitys”, joka löytyy yleensä hyvinvarustetuista kirjastoista. Se on kyllä aika vanha jo.
Muistinvaraisesti sanoisin, että Hakulisen mukaan -inen-pääte on syntynyt päätteiden -i ja -nen yhdistymisestä, ja -nen taas on taivutukseltaan suppletivistinen eli yksikön nominatiivin -nen ja muiden muotojen -se- (eräissä tapauksissa lyhentyneenä -s-) ovat eri alkuperää. Äänteenmuutoksia n → s tai s → n ei tunneta suomen kielen tai sen edeltäjien historiasta.
0Äänestä
nimienasetus
- ennenmuinoin nimismies jokoli verovouti tai sellanen määritteli kullekki nimet esim. asumapaikan adjektiivisten faktorien mukaan ,että verokalenterissa oli kaikille tunnistettava eroavaisuus
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kävit sitten kurssilla ja opit...
- Se tarkottaa adjektiivia ,siis että esim. koivunen ,mäntynen kuusinen on se paikka missä joku asuu. ?
Päätteiden synnystä kai edelleenkin paras lähdeteos on Hakulisen ”Suomen kielen rakenne ja kehitys”, joka löytyy yleensä hyvinvarustetuista kirjastoista. Se on kyllä aika vanha jo.
Muistinvaraisesti sanoisin, että Hakulisen mukaan -inen-pääte on syntynyt päätteiden -i ja -nen yhdistymisestä, ja -nen taas on taivutukseltaan suppletivistinen eli yksikön nominatiivin -nen ja muiden muotojen -se- (eräissä tapauksissa lyhentyneenä -s-) ovat eri alkuperää. Äänteenmuutoksia n → s tai s → n ei tunneta suomen kielen tai sen edeltäjien historiasta.
- ennenmuinoin nimismies jokoli verovouti tai sellanen määritteli kullekki nimet esim. asumapaikan adjektiivisten faktorien mukaan ,että verokalenterissa oli kaikille tunnistettava eroavaisuus