Tuossa tuli vain mieleen, että ihminen tarvitsee työtä ollakseen tervejärkinen. Nykyään tuntuu olevan todella ongelmaa ihmisten mielenterveyden kanssa, korreleloiko se töiden vähyyteen? Ennen oli asiat "paremmin" kun oli töitä ja kaikki saivat suurin piirtein paikkansa/palkkansa. Poislukien tietysti vaikeimmat tapaukset.
En osaa tarkemmin selittää mitä tarkoitan mutta idea on siinä, että kun tekee jotain niin kuuluu kuuluvansa johonkin ja kokee että on tarpeellinen.
En osaa tarkemmin selittää mitä tarkoitan mutta idea on siinä, että kun tekee jotain niin kuuluu kuuluvansa johonkin ja kokee että on tarpeellinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
"Tuossa tuli vain mieleen, että ihminen tarvitsee työtä ollakseen tervejärkinen. "
Terve ihminen kaipaa kyllä varmasti itselleen mielekästä tekemistä pysyäkseen terveenä.
"Nykyään tuntuu olevan todella ongelmaa ihmisten mielenterveyden kanssa, korreleloiko se töiden vähyyteen? "
Pikemminkin päinvastoin varsinkin jos töitä on niin paljon että se lamaannuttaa ja sairastuttaa ja jos lisäksi on ansiotyön menettämisen jatkuva uhka päällä niin nykyään monella nykyään on. Nykyinen työ on psyykkisesti kuormittavampaa kuin entisaikojen fyysinen työ ja siihen ihmislaji ei ole vielä mukautunut.
"Ennen oli asiat "paremmin" kun oli töitä ja kaikki saivat suurin piirtein paikkansa/palkkansa. "
Näin oli vielä esim. 1980-luvulla jolloin käytännössä vallitsi täystyöllisyys ja sosiaaliturvakin oli samaan aikaan suhteellisen hyvä.
"En osaa tarkemmin selittää mitä tarkoitan mutta idea on siinä, että kun tekee jotain niin kuuluu kuuluvansa johonkin ja kokee että on tarpeellinen."
Tuskin nykyään paljon harrastettu melko suppealla sosiaaliturvalla työllistäminen ainakaan lisää yhteenkuuluvuuden ja tarpeellisuuden tunnetta. Nykyisessä mallissa enemmistö työvoimasta on ylityöllistettyä ja sitten loput joko velvoitetyöllistettyjä tai kokonaan työvoiman ulkopuolella. Kukaan ei voi kovin hyvin nykyisessä mallissa.
Ihmistyövoiman tarve on vöhentynyt tuntuvasti ja vähenee kiihtyvää vauhtia edelleen. Mitkään arbeit-macht-frei eli työleirien idean uudelleenlämmitykset tuskin auttavat asiaa kenenkään kannalta.
Suomessa on paha työvoimapula etenkin joillakin matalapalkkaisilla aloilla (esim. lähihoitajat, kaupan kassat, jne) työvoimaa pitää tuoda ulkomailta kun eivät suomalaiset halua töitä tehdä. Mielenterveysongelmaiset tosin harvemmin soveltuvat työelämään edes kaupan kassalle kun eivät jaksa aamuisin herätä, joten epäilemättä korrelaatiota on myös havaittavissa m.t.ongelmien ja työttömyyden välillä.
Eläkeiän nostaminen sen sijaan ei paranna henkistä hyvinvointia. Jos täysin terve ihminen pääsee eläkkeelle tai joutuu työttömäksi, siitä ei seuraa henkisen hyvinvoinnin vähentymistä. Vaan henkilö on ansiosidonnaisella, nauttii elämästä ja matkustelee paljon, ja ennen pitkää etsii uuden työpaikan.
Ihan hyvin osasit selittää. Tietenkin töitä voi olla myös liikaa, mutta se on taas toinen juttu. Jotakin tekemistä täytyy olla jotta voisi kokea elämän mielekkääksi.
Eikä sekään helpota eloa, jos ei ole rahaa.
Ihminen tarvitsee haudan.
työtä, missä voi käyttää päätä muuhunkin kuin käskettyyn liikkumiseen.
Ihminen tarvitsee virikkeitä aivan kuten hamsteri häkissään.
Mutta kukaan ei käske hamsteria tekemään mitään. Sille vain tarjotaan mahdollisuus tehdä jotakin, jota se saa halutessaan tehdä millon haluaa.
Nykyään ihmisen ei enää tarvitse tehdä työtä?
Sosiaalitoimisto ja kela korvaavat hänen elämänsä Yhteiskunnan
tukien toimin?
Itse olen sitä mieltä että myös ns "työtöttömien"
soaiaalitukeen pitäisi liittää myös työvelvollisuus´?
Yhteiskuntamme rakentuu siten, että se on luonut työtä tekevälle ensisijaisen, kiitettävän ja palkitsevan aseman, mutta samalla luonut työelämän ulkopuolella oleville heikon ja hankalan aseman. Työn puute ei siis vaikuta mielenterveyteen, vaan yhteiskunnan luonteen aiheuttamat seuraukset. Toisaalta työpaikoilla voi olla myös mielenterveyteen vaikuttavat olosuhteet, kuten esim. hoitoalalla, jossa hoitajia on jäänyt sairauslomalle henkisen kuorman vuoksi.
Tarvitsen työn paika ja palka
Joka työn
On orjamentaliteettia selitää, että jokainen ihminen tarvitsisi palkkatyötä. Ei tietenkään tarvitse.
Ihmisen on hyvä olla jouten, sen sanoo jo Teemu Selännekin, joka oli uransa lopettuaan tosi onnellinen, kun ei ollut aikataulua joka päivälle.
Tälle palstalle kirjoittelee useakin joka on tehnyt itselleen työn kirjoittelemisesta muttei se ole heistä mitään täysijärkistä tehnyt.
Lue pois. Ei kai se mitään haittaa kun sairaaloiden huvitus osastot on juuri käynnistymässä. Puhallettavaa lelua ja kaikenmaailman aasinkorvia orkunkuonoihin asti vuokrattavana. Ei muuten koska lakko.
Työ ei ole tervejärkisyyden perustaa, vaan aktiivisuus, toiminta, ympäristö, olosuhteet, harrastukset, tieto, uteliaisuus jne. Kun työelämä jää taakse työttömyyden, eläköitymisen, lottovoiton yms. vuoksi, ei se johda järjen sairastumiseen.
Juuri uutisissa oli puhetta mielenterveysongelmien kovasta lisääntymisestä ja siinä suurimpia vaikuttimia on nykyiset olosuhteet. Nykyelämä on raaistunut ja monimutkaistunut reippaasti siitä, mitä se vielä hetki sitten oli. Integraatio- ja kansainvälistymisbuumi on muuttanut monia asioita elämän eri sektoreilla, ja varsin usein muutoksilla on negatiivisia seurauksia ja jopa kokonainen ketju erilaisia seurauksia.
Työttömyys sinänsä voidaan kokea hlökohtaisesti negatiivisena asiana mm. elintason heikentymisen vuoksi, mutta kun tähän päälle vielä lyödään vlttumaisella asenteella työttömän ja työttömyyden kimppuun hyökkäävät viranomaiset, kansalaiset yms. tahot, niin kyllähän tässä alkaa lihas korvien välissä kiristyä. Pitkäaikaistyöttömillä tämä on todellinen ongelma, joka voi johtaa syrjäytymiseen, alkoholisoitumiseen, päihteiden väärinkäyttöön, rikollisuuteen jne ja taas näillä on omat negatiiviset seurauksensa.
Asiat voi olla hyvinkin monimutkaisten vyyhtien summa, eikä niitä saa vähätellä tai selitellä sillä, että työ pitää ihmisen järjen kunnossa.
Ihminen ei tarvitse työtä vaan rahan pelkästään. Työ tarvitsee ihmisen.