Kaikkien suomalaisten puulajien tiheys tuoreena on alle 1 kg/dm3, eli ne kelluvat vedessä. Kun ne kuivuvat, niiden tiheys pienenee ja ne muuttuvat huokoisemmiksi.
Kun puu joutuu veteen, sen tiheys kasvaa hiljalleen veden tiheyttä suuremmaksi ja se painuu pohjaan muuttuen uppopuuksi. Tämä koskee niin pieniä risuja kuin suuria tukkeja.
Itse puuaineksen tiheys on selvästi alle 1 kg/dm3, ja vaikka siinä olevat huokoset täyttyisivät vedellä, keskimääräisen massan pitäisi olla edellenkin alle 1 kg/dm3. Miten uppopuun tiheys voi olla yli 1 kg/dm3?
Kun puu joutuu veteen, sen tiheys kasvaa hiljalleen veden tiheyttä suuremmaksi ja se painuu pohjaan muuttuen uppopuuksi. Tämä koskee niin pieniä risuja kuin suuria tukkeja.
Itse puuaineksen tiheys on selvästi alle 1 kg/dm3, ja vaikka siinä olevat huokoset täyttyisivät vedellä, keskimääräisen massan pitäisi olla edellenkin alle 1 kg/dm3. Miten uppopuun tiheys voi olla yli 1 kg/dm3?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Mitä tarkoittaa "puuaineksen tiheys"? Soluseinämien tiheys on noin 1,5 kg/dm3. Eli jos vesi täyttää muut tilat niin tulee vettä painavammaksi.
Puhtaan selluloosan tiheys on peräti 1500 kg/m³, eikä ligniinikään ihan kevyttä lie.
Paperi, joka on puhdasta selluloosaa, kelluu veden pinnalla...
Paperikin on hyvin huokoista. Eikä kellu kauaa.
Siinäpä taas näyte järjestä!
Olisit pistänyt samantien 10,5 tonnin vertailun niin olisit ollut 10 kertaa vakuuttavampi.
Varsin järkevää käyttää standardeja yksiköitä esim. tiheyden ilmaisemisessa.
Eipä minulla muuta.
Aivan sama, mitä faktoja tällä palstalla esittää. Suurimmalle osalle kyseiset luvut ovat täyttä hepreaa ja loput eivät asiasta tajua höykäsen pöläystä.
Sellua nyt tavataan mitata tonneissa eikä kilogrammoissa. Laivoillekin ilmoitetaan DWT, ei DWkg ihan käytännön syistä.
Isoaivoiset osaavat jakaa tai kertoa lukuarvoja tuhannella varsin shelposti.
"Selluloosan tiheys on noin 1580 kg/m3, ligniinin noin 1410kg/m3 ja hemiselluloosan havupuilla 1660 kg/m3. Soluseinämien tiheys havupuilla on noin 1520 kg/m3 ja lehtipuilla noin 1510 kg/m3.
Paperi ei ole puhdasta selluloosaa. Paperilajit voivat sisältää runsaasti lisäaineita. Jotkin paperilajit voivat sisältää savea (kaoliinia) jopa n. 20-25 %:a massapainosta.
Paperin "runkona" on toki selluloosa, mutta se sisältää paljon muutakin.
Jotkin puupitoiset paperit (mekaaniset hioke ja hierrelaadut) sisältää puun muitakin aineksia.
Tarkoitin päällystämätöntä ja kiillotettua (kalanteroitua) paperia.
Paperi ei ole puhdasta selluloosaa.
Tämä selittää sen. Mutta toisaalta tuore, tiheäsyinen, pihkainen mänty voi painaa 0,9 kg/dm3. Se on silloin puun omien nesteiden kyllästämä mutta ei kuitenkaan paina sen enempää. Sitten kun omat nesteet haihtuvat ja ne korvautuvat vedellä, siitä tuleekin tiheämpää...
Kyllä ne puun omat nesteet ovat ihan samaa vettä eli tiheys on 1000 kg/m^3. Lukuisten metsäalan tutkijoiden tekemien mittausten mukaan männyn niin sanottu kuivatuoretiheys on noin 400 kg/kiintom^3. Tuoreen just kaadetun männyn kosteus on jopa X = 55-57%, joten tuoreen männyn tiheys on 400/(1-X) = 890 - 930 kg/m^3.
Tervaroson vaivaaman männyn tiheys on selvästi yli 1000 kg/m³. On nimttäin kokeiltu, ei kellu vedessä.
>Miten uppopuun tiheys voi olla yli 1 kg/dm3?
Koska puun rakenteissa olevat kaasut ovat osittain korvautuneet vedellä. Puun ominaispainoa mitattaessa sen sisältämä ilma kuuluu sen tilavuuteen, minkä johdosta ominaispaino useimmilla puulajeilla jää vettä pienemmäksi.