Sarkala elokuvateatterina

Meistä monet muistavat Sarkalan, punaruskean hirsirakennuksen yläkylän ja alakylän puolivälissä. Sarkala oli vastapäätä Kären leipomoa, Pielisenkadun toisella puolella. Sarkala oli rakennettu vuonna 1904 ja se purettiin kauppaliikkeen, Osuusliike Pielisen tieltä vuonna 1972 – valitettavasti.

Nimi Sarkala lienee tullut suoraan kantatilan nimestä, joka oli rek.nro 78 Sarkala. Tosin ennen nimen valintaa julistettiin nimikilpailu ja loppumittelöissä oli kolme ehdotusta, joista yksi oli Sarkala ja se voitti kilpailun.

Talossa oli hyvin paljon erilaista toimintaa ja ne ansaitsevat oman tarinansa kukin. Elokuvateatterina useimmat kuitenkin Sarkalan muistavat parhaiten. Elokuvateatterin toiminta alkoi vuonna 1934 talonmies-vahtimestari Nikolai Saivolan käyttäessä projektoria. Joskus elokuvan pyöriessä projektorin kaarilampun valo himmeni ja melkein sammui. Kun Saivola nojaili usein kaiteeseen projektorihuoneen ulkopuolella olevalla ”parvekkeella”, jalkoja tömistelemällä hänet saatiin kirkastamaan lamppua.

Projektorihuone oli betoninen bunkkeri ja sen katto oli parvella hyvä jalkojen pitopaikka. Silloin istuimme ”muurin takana”.

Sarkalan ”kalustoon” kuuluivat kiinteäsi myös lipunmyyjä Hilkka pienessä lippukopissaan ja joskus lippujen repijänäkin toiminut arpa-Arvo.

Sekä Sarkalassa että Kulmalla käytiin ahkerasti elokuvissa. Ensimmäisen elokuvan katsoin Kulmalla vuonna 1952.

72

217

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • rotestimökinpoika

      Tultiin isäukon kanssa -60 luvulla Pankakoskelta linja-autolla katsomaan Pekka ja Pätkä elokuvaa. Liput loppuunmyyty, kyllä viisivuotiasta harmitti.

    • Historiakirja kertoo edelleen, että vuonna 1935 asennettiin Sarkalan katolle neonvalokirjaimet SARKALA. Olisiko peräti Lieksan ensimmäinen "valomainos"? Vanhoissa valokuvissa teksti näkyy olevan katolla, mutta uudemmissa ei ole enää ja niissä nimi on pääoven yläpuolella.

      https://museot.finna.fi/Search/Results?lookfor="Sarkala"&type=Subject

    • Tämä on hyvä aloitus.

      Kävin Sarkalassa monesti elokuvissa.
      Siellä järjestettiin myös koululaisille elokuvaesityksiä.
      Siellä järjestettiin myös tansseja ja kaikenlaisia pessotoita.

      Sarkalan takana oli nuorilla miehillä "voimainkoetuspaikka", jossa moni sai selkäänsä ja moni antoi.

      Kapina aikaan sillä oli myös historiaa valkoisten käytössä.
      Se on vähemmän tunnettua, mutta on kuitenkin tapahtunutta.

      Mielestäni Sarkala olisi pitänyt julistaa suojelukohteeksi.

      • Sarkalassa järjestettiin myös paini- ja nyrkkeilyotteluita. Sarkalan takapihalla harjoiteltiin edellä mainittuja lajeja ihan oma-aloitteisesti. Niihin ei ollut ilmoittautumisvelvoitteita ja osallistuminen oli vapaaehtoista. Koska Sarkalassa toimi myös käräjäsali, viimeksi mainittujen otteluiden tuloksia ratkottiin usein siellä.


    • Toivottavasti eivät kaikkea hävitä.
      Toivottavasti Kulma säilyy kirkon tapuli.

      • Olen.kamuttaja

        Lisää toivomuksia.
        Toivottavasti Kuakilan rakennukset säilyttävät.
        Toivottavasti Sorsalan vanha lastenkoti säilyy.
        Toivottavasti Mätäsvaaran erikoiset rakennukset.
        Toivottavasti Rajavartioston rakennukset säilyy.

        Eiköhän siinnä ollut toivomuksia aluksi.


      • Olen.kamuttaja kirjoitti:

        Lisää toivomuksia.
        Toivottavasti Kuakilan rakennukset säilyttävät.
        Toivottavasti Sorsalan vanha lastenkoti säilyy.
        Toivottavasti Mätäsvaaran erikoiset rakennukset.
        Toivottavasti Rajavartioston rakennukset säilyy.

        Eiköhän siinnä ollut toivomuksia aluksi.

        Kumma kun ei hyväksynyt minun nimimerkkiä vaan ilmoitti etten ole kirjautunut, vaikka yläkulmassa luki kamuttaja.
        Siksi jouduin laittamaan tuon väliaikaisen nimimerkin.

        Nyt menen syömään ja nukkumaan.
        Huomenna pitäisi olla vapaata.
        Tänään oli pitkä päivä, vaikka olen ollut jo kauan eläkkeellä, mutta neuvontaa ja opastusta riittää aloilla joita tunnen.


      • Olen.kamuttaja kirjoitti:

        Lisää toivomuksia.
        Toivottavasti Kuakilan rakennukset säilyttävät.
        Toivottavasti Sorsalan vanha lastenkoti säilyy.
        Toivottavasti Mätäsvaaran erikoiset rakennukset.
        Toivottavasti Rajavartioston rakennukset säilyy.

        Eiköhän siinnä ollut toivomuksia aluksi.

        Valitettavasti Sorsalan vanha lastenkoti tuhoutui tulipalossa vajaa 10 vuotta sitten. Lieneekö ollut tuhopoltto? Mainitsemiesi rakennusten toivon minäkin säilyvän.


      • wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Valitettavasti Sorsalan vanha lastenkoti tuhoutui tulipalossa vajaa 10 vuotta sitten. Lieneekö ollut tuhopoltto? Mainitsemiesi rakennusten toivon minäkin säilyvän.

        Oliko se sama rakennus jossa oli jonkinlainen yksityinen museo jota piti J.U.
        Kuulin sellaisen palaneen joskus Sorsalassa.


      • kamuttaja kirjoitti:

        Oliko se sama rakennus jossa oli jonkinlainen yksityinen museo jota piti J.U.
        Kuulin sellaisen palaneen joskus Sorsalassa.

        En muista mainintaa museosta, mutta silloin uutisissa manittiin vanhan, muinoin lastenkotina toimineen rakennuksen palaneen Sorsalassa.


      • wanha_lieksalainen kirjoitti:

        En muista mainintaa museosta, mutta silloin uutisissa manittiin vanhan, muinoin lastenkotina toimineen rakennuksen palaneen Sorsalassa.

        Selvittelin vähän.
        Se "museo" oli sellainen yksityinen kokoelma jota mainitsemani henkilö oli koonnut jo hyvin kauan.
        Tulipalon aiheutti osittain luvaton yöpyjä ilmeisesti tupakalla.
        Museon omistaja sai sytärin ja joutui sairaalaan, mutta käsittääkseni elää ja vaikuttaa Lieksassa.


    • sidufo

      Ruottalainen leffa kuninkaan miekkamies on maailman surkeimpia tekelyksiä.

    • rotestimökinpoika

      Olikohan Nikolai Saivolan poikia ne jotka läksivät Kanadaan joskus -60 luvun lopulla.
      Toinen asui naapurissa.

      • Olivat hyvinkin. Muistelen, että Eero oli sähköasentaja. Toisen nimi ei juuri nyt tule mieleeni.


      • rotestimökinpoika

        Raimo. Eero on jo edesmennyt. Tulivat Kanadasta käymään ja Eeron pojat puhuivat kyläkaupassa kurillaan englantia. Olipa myyjät ihmeissään.


      • rotestimökinpoika kirjoitti:

        Raimo. Eero on jo edesmennyt. Tulivat Kanadasta käymään ja Eeron pojat puhuivat kyläkaupassa kurillaan englantia. Olipa myyjät ihmeissään.

        Hyvä, että tämäkin asia selvisi.


    • pienipellavapää

      Saivolan Hilkka oli äitini ystäviä. Hilkkahan oli laihan sorttinen ja kun hänelle sanoi, että oletpas sinä laiha, sai vastauksen:" En minä ole laiha vaan siroluinen vain."

      • Oikaisen hieman. Hilkka ei ollut Saivolan vaimo. Vaimon nimi oli Aili ja hän työskenteli Sarkalan huoltotehtävien lisäksi myös siivoojana yhteislyseolla. Hilkka oli Saivoloiden tuttavia ja hän oli todella hintelä nainen.


      • keskipäivä1143

        Muistoja Sarkalasta..Vasta 1965 luvulta alkaen on jotain "hämäriä" muistikuvia. Talohan oli aika raihnaisen oloinen, ja mieleeni on jäänyt sen rakennuksen ulkomaali..Sehän oli ankean harmaa. Lienee ollut jotain valkoiseksi maalattuja ikkuna- ja ovipuitteita..Mutta niin oli aikakin silloin "väritön". Joskus lienen käynyt elokuvaa katsomassa siellä...Mutta olihan myös Sarkala Lieksassa kaupallisen koulutuksen aloituspaikka. Siellä niitä merkatteja ja merkonomeja leivottiin jokunen vuosi, kunnes tuli ajanmukaiset tilat Lieksan Kauppaoppilaitokselle os. Kuhmonkatu 30..


      • pienipellavapää
        wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Oikaisen hieman. Hilkka ei ollut Saivolan vaimo. Vaimon nimi oli Aili ja hän työskenteli Sarkalan huoltotehtävien lisäksi myös siivoojana yhteislyseolla. Hilkka oli Saivoloiden tuttavia ja hän oli todella hintelä nainen.

        Häntä kuitenkin sanottiin Saivolan Hilkaksi yleisesti , vaikka ei ollut vaimo.


      • pienipellavapää kirjoitti:

        Häntä kuitenkin sanottiin Saivolan Hilkaksi yleisesti , vaikka ei ollut vaimo.

        Siinä olet varmaankin oikeassa. Hilkka kuului kiinteästi "kalustoon" kuten kerroin. Hän oli lähes vaimo!


    • Sarkala oli väritykseltään punaruskea, vaikka silloin vielä elettiin mustavalkoista aikakautta.

      file:///E:/KUVAT/Ilmakuvat/Hakutulokset - 'Lieksa' - Finna 2.html

      Ilmakuvassa Sarkala on ylhäällä vasemmassa laidassa oleva punaruskea rakennus. Parhaiten kuvassa näkyy rakennuksen takasiipi ikkunoineen. Siipiosassa oli luokkahuoneita lyseon kahdelle lisäluokalle vuosina 1960 – 1963. Pielisjärven yhteislyseo aloitti toimintansa vuonna 1963, jolloin Sarkalan luokkahuoneet vapautuivat muuhun käyttöön.

      Kauppaopiston perustamislupa oli saanut lainvoiman 28.7.1966 ja merkonomien koulutus alkoi Sarkalassa 1.9.1967 ja sitä jatkui 31.5.1970 saakka. Syksyllä 1970 opetus jatkui uudessa kauppaoppilaitoksessa Kuhmonkadulla. Silloin alkoi myös kauppakoulun toiminta kauppaopiston lisäksi.

      • Linkin osoite meni väärin. Koetan saada mukaan oikean osoitteen.



      • pienipellavapää

        Työväenopisto toimi Sarkalassa. Kävin konekirjoituskurssin Sarkalan yläkerrassa 1968. Sarkalassa hajoitteli myös Työväenopiston näytemäpiiri 1950l loppupuolella.


      • pienipellavapää kirjoitti:

        Työväenopisto toimi Sarkalassa. Kävin konekirjoituskurssin Sarkalan yläkerrassa 1968. Sarkalassa hajoitteli myös Työväenopiston näytemäpiiri 1950l loppupuolella.

        Työväenopisto oli aloittanut Sarkalassa jo vuonna 1946, joten hyvin monelle lieksalaiselle talo tuli monella tavalla tutuksi.

        Sarkalassa toimi myös neuvola. Muistan neuvolasta sellaisen erikoisuuden kuin alppiaurinkolampun ihan 50-luvun alusta. Se oli halkaisijaltaan suuri, katosta roikkuva pyöreän muotoinen valaisin, jonka alla maattiin alasti suojalasit silmillä. Mielestäni alppiaurinkovaloa annettiin lapsille muutama minuutti kerrallaan. Tuskin sillä rusketusta kuitenkaan tavoiteltiin!


      • wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Kokeillaanpas tätä:

        https://www.finna.fi/Record/pielinen.M011-120032

        Varmaan huomasittekin, että linkin esittämän kauppalan ilmakuvan saa suuremmaksi klikkaamalla kuvaa.

        Vaikka kuvatekstissä kerrotaan Sarkalan olleen väritykseltään punainen, todellisuudessa se oli ennemminkin ruosteenruskea.


      • pienipellavapää kirjoitti:

        Työväenopisto toimi Sarkalassa. Kävin konekirjoituskurssin Sarkalan yläkerrassa 1968. Sarkalassa hajoitteli myös Työväenopiston näytemäpiiri 1950l loppupuolella.

        Minäkin kävin aikoinaan konekirjoituskurssin Lieksan Työväenopistossa, mutta paljon ennen tuota vuotta.
        Siitä on ollut suurta hyötyä myöhemmin.
        Sitä en yhtään muista missä se oli, mutta muistelen ettei kuitenkaan Sarkalassa.


      • kamuttaja kirjoitti:

        Minäkin kävin aikoinaan konekirjoituskurssin Lieksan Työväenopistossa, mutta paljon ennen tuota vuotta.
        Siitä on ollut suurta hyötyä myöhemmin.
        Sitä en yhtään muista missä se oli, mutta muistelen ettei kuitenkaan Sarkalassa.

        Työväenopiston sivupisteet olivat Pankakoskella ja Mätäsvaarassa, mutta konekirjoituskursseja järjestettiin tarpeen mukaan muuallakin. Minäkin olen sellaisen käynyt, mutta en enää muista missä se pidettiin. Todistuksessa lukee LIEKSAN - PIELISJÄRVEN TYÖVÄENOPISTO. Kurssin kesto oli 50 tuntia.


      • wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Työväenopiston sivupisteet olivat Pankakoskella ja Mätäsvaarassa, mutta konekirjoituskursseja järjestettiin tarpeen mukaan muuallakin. Minäkin olen sellaisen käynyt, mutta en enää muista missä se pidettiin. Todistuksessa lukee LIEKSAN - PIELISJÄRVEN TYÖVÄENOPISTO. Kurssin kesto oli 50 tuntia.

        Minulta on todistuskin jo kadonnut, mutta muistan loppukokeen nopeuteni, se oli 3600 virheetöntä lyöntiä puolessa tunnissa.


      • kamuttaja kirjoitti:

        Minulta on todistuskin jo kadonnut, mutta muistan loppukokeen nopeuteni, se oli 3600 virheetöntä lyöntiä puolessa tunnissa.

        Piti vielä ihan tarkastaa oma todistus. Nettolyöntien määrä on 3426. Olin hieman tahmeasormisempi kuin sinä.


    • Silloin kun kävin Lieksan keskuskansakoulua, kirjasto oli Sarkalan toisessa kerroksessa. Se oli muuttanut sinne silloiselta kauppalan talolta, joka on edelleenkin pystyssä Lieksanjoen varrella vanhan paloaseman pihapiirissä.

      Vuonna 1957 keskuskoulun uuden osan valmistuttua kirjasto siirrettiin sen päätyyn. Uuden rakennuksen uusi kirjasto oli avara ja viihtyisä verrattuna entisiin ”kopperoihin”.

      Nyt ollaan remontin myötä pienentämässä kirjaston tiloja, kun osa kaupungin virkailijoista valtaa kylällä liikkuvien sitkeiden huhujen mukaan niistä osan. Virkamiehet löytävä sitten työaikalukemista ajankulukseen ihan seinän takaa!

      • Minä oli kova lainaamaan, mutta en muista missä kirjasto oli.
        Muutenkaan minä en muista aina täsmällisesti rakennuksia, mutta ihmiset muistan paremmin, jopa useimpien heidän äänensä.

        Luin varmaan lähes kaikki kirjaston tietokirjat, seikkailukirjoja en juuri yhtään ellei se ollut todellisista tapahtumista kertova.
        Siinnä meni biologia, historia, matematiikka, kemia, psykologia ja kaikki mahdolliset mitä löysin.


      • pienipellavapää

        Aloitin koulun 1957 ja kävin paljon kirjastossa. Kirjastoa hoiti johonkin aikaan opettaja Mattilan sisko, jo iäkkäämpi nainen. Piti kovaa karsintaa mitä lapsi sai lainata. Kun olin lukenut kaikki itseäni kiinnostavat lastenosaston kirjat, äitini kirjoitti lupalapun, jonka esittämällä sain valita lukemista aikuisten puolelta. Kirjastonhoitaja sitten hyväksyi tai hylkäsi valintani.


      • pienipellavapää kirjoitti:

        Aloitin koulun 1957 ja kävin paljon kirjastossa. Kirjastoa hoiti johonkin aikaan opettaja Mattilan sisko, jo iäkkäämpi nainen. Piti kovaa karsintaa mitä lapsi sai lainata. Kun olin lukenut kaikki itseäni kiinnostavat lastenosaston kirjat, äitini kirjoitti lupalapun, jonka esittämällä sain valita lukemista aikuisten puolelta. Kirjastonhoitaja sitten hyväksyi tai hylkäsi valintani.

        Olen täysin varma, että olet nähnyt minut joskus kirjastossa.
        Minä en ikävä kyllä muista pientä pellavapäätä, vaikka olisi kiva muistaa, mutta johtuisikohan siitä kohtalaisesta ikäerosta.


      • pienipellavapää

        Kyllä minä olin melko vilkas tapaus. Näytelmät ja runot olivat erikoisosaamistani. Ensimmäinen opettajani oli Nina Karpin.


      • pienipellavapää kirjoitti:

        Kyllä minä olin melko vilkas tapaus. Näytelmät ja runot olivat erikoisosaamistani. Ensimmäinen opettajani oli Nina Karpin.

        Oliko Karpin kauppiassukua.


      • kamuttaja kirjoitti:

        Oliko Karpin kauppiassukua.

        Viktor Karpin oli syntynyt Suojärvellä vuonna 1917. Hän toimi urheilu- ja kalastustarvikekauppiaana Lieksassa 40-luvulta alkaen Pielisentien varrella talossa, joka sijaitsi entisen Kekäleen talon kohdalla hieman kauempana tiestä. Kun Viktor lopetti kaupanpidon, kukaan ei jatkanut hänen toimintaansa.


      • wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Viktor Karpin oli syntynyt Suojärvellä vuonna 1917. Hän toimi urheilu- ja kalastustarvikekauppiaana Lieksassa 40-luvulta alkaen Pielisentien varrella talossa, joka sijaitsi entisen Kekäleen talon kohdalla hieman kauempana tiestä. Kun Viktor lopetti kaupanpidon, kukaan ei jatkanut hänen toimintaansa.

        Viktorin kaupassa oli myynnissä myös askartelutarvikkeita. Seurakunnan järjestämälle lennokkikerholle hankittin balsapuuta (ohuita levyjä) ja muita tarvittavia tykötarpeita lennokkien tekemistä varten.


      • rotestimökinpoika

        Viktor myi myös starttipistoolin panoksia irrallaan. Ei ollut aina varaa ostaa
        kerralla koko rasiaa.


    • Muistan Karpinit – Ninan ja Viktorin sekä ”kalastaja” Niken. Nina ei opettanut minua, mutta olen kuullut hänenkin parantaneen 50-luvulla vammaisia lapsia. Heidän vammansa oli vasenkätisyys. Tunnen erään tuolloin koulua käyneen pojan, jota Nina ohjasi. Oikeaa kättä piti käyttää kirjoittaessa ja syödessä. Poika oppi kirjoittamaan oikealla kädellä ja kirjoittaa edelleenkin, mutta kuitenkin hän suorittaa kaikki tarkkuutta vaativat tehtävät vasemmalla kädellä.

      Tuohon aikaan vasenkätisyys oli todella paha vika. Ärrä- ja ässä-vikoihin tai änkytykseen ei puututtu eikä niitä yritettykään korjata millään tavalla. Nyt mainitut puheviat korjataan, mutta vasenkätisyyteen ei puututa. Minun ikäisiä puhevikaisia on paljon, joku heistä on ylennyt jopa presidentiksi saakka aikanaan.

    • Sarkalan elokuvakokemukset olivat 50-luvulla hyvin muistiinpainuvia. Elokuviin pääsy oli silloin iso tapahtuma. Paikalle tultiin odottelemaan lipun myynnin alkamista jo hyvissä ajoin, jotta saatiin mahdollisimman hyvät paikat. Muurin takana ”pervella” olevat paikat olivat suosituimpia. Jännityksellä odoteltiin elokuvan alkua eteisaulassa, jossa tuoksukin oli hyvin sarkalamainen vanhan talon aromeineen. Usein jouduimme kopistelemaan kengillämme Saivolan ”hereille” kun kuva himmeni lähes pimeäksi.

      Suosittuja elokuvia olivat värilliset länkkärit ja tartsanit sekä mustavalkoiset Pekka ja Pätkä –filmit. Samaistuimme John Wayneen ja Johnny Weismülleriin, mutta lumous haihtui hetkessä astuessamme teatterin hämärästä ulos silmiämme siristellen. Olimme taas yhtä elokuvakokemusta rikkaampia!

    • pienipellavapää

      Sarkalassa pidettiin myös messuja, joita katsomaan opettajamme Nina Karpin meidät vei. Kuvia löytyy Kantapuusta ja siellä se seisoo tämä pienipellavapää selin kameraan. Kuva on keväältä 1958.

      • olin-siellä-minäkin

        Oletko siinä kukkakorin edessä.


    • pienipellavapää

      Ei, olen toisessa kuvassa. Päässäni lierillinen hattu ja takissani ruudullinen huppu. Hattuni alta pilkistävät pellavaiset hiukseni.

      • olin-siellä-minäkin

        Löysin. Viereinen käsilaukkutyttö katsoo kameraan. MInä en päässyt kuvaan.


    • pienipellavapää

      Onkohan me oltu samalla luokalla?

      • Pienipellavapää, tuolla ylempänä kerroit aloittaneesi kansakoulun vuonna 1957. Tästä laskien olet aloittanut oppikoulun vuonna 1961. Silloinhan oppikoulua käytiin myös Sarkalassa. Lukuvuonna 1960 - 1961 Lieksan yhteislyseon oppilasmäärä oli suurimmillaan, eli 827 oppilasta jaettuina 23 luokalle. Ensimmäisiä luokkia oli neljä ja niillä yhteensä 160 oppilasta. Lukuvuonna 1961 -1962 aloittaneet oppilaat mahtuivat kolmeen luokkaan. Oppilaita oli silloin yhteensä 115. Saatoit olla yksi heistä.


    • pienipellavapää

      Aloitin 62. Olimme ns.Vanhan puolen yläkerrassa ensimmäisen luokan. Lukanvalvojana muistaakseni Matti Kutvonen. Myöhemmin Rauha Tuupainen.

      • Lyllillä oli paljon pieniä pellavapäitä ja vähän isompiakin. Olemme olleet lyskassa samaan aikaan, minä olen vaan paljon vanhempi ja aloitin aikaisemmin.


      • kjhgkjhkg
        wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Lyllillä oli paljon pieniä pellavapäitä ja vähän isompiakin. Olemme olleet lyskassa samaan aikaan, minä olen vaan paljon vanhempi ja aloitin aikaisemmin.

        Taidat olla kamuttajan kanssa hynää pataa ja asette naaptna. Sinu kitjoituksiss lukee ensi kamuttava sitte yhtäkkijä vaihtuu nimi vanhaliek saa kaiken miten se noi voi muuttuu


      • ei-saanut-tolkkua
        kjhgkjhkg kirjoitti:

        Taidat olla kamuttajan kanssa hynää pataa ja asette naaptna. Sinu kitjoituksiss lukee ensi kamuttava sitte yhtäkkijä vaihtuu nimi vanhaliek saa kaiken miten se noi voi muuttuu

        Odottelehan vielä jonkin aikaa jotta pääsi velviää ja näppäimet rupeavat näkymään muutenkin kuin kahtena.


      • olet.pelle
        kjhgkjhkg kirjoitti:

        Taidat olla kamuttajan kanssa hynää pataa ja asette naaptna. Sinu kitjoituksiss lukee ensi kamuttava sitte yhtäkkijä vaihtuu nimi vanhaliek saa kaiken miten se noi voi muuttuu

        Mitä sinä oikein sönkkäät ja kenelle tarkoitit juttusi.


    • eqweqwdffg

      ylös, kiinnostavampi aihe kuin mamut

    • entlieksalainen

      Sarkalassa oli ennen talven tukkilaisten kisojen hiittokilpailut tanssit olivat kovasti suositut,
      Kaikki hiittivät samassa sarjassa annettiin sekunteja lisää henkilön ijän mukaan.
      Illalla ei sekunteja laskettu jokainen meni omaa vauhtial Niinpä minäkin olin mukana karkeloissa 1959. olikin sellainen vauhti päällä löytyi tyttönen rakastuttiin mentiin avioon. Kuutamoseranaatti oli tämä ensimmäinen kappele niinpä siinnä ennätti mietiä jo kaikenlaista tulevaisuutta.

      • Jostain syystä minun muistissa ei ole tuollaisia hiihtokilpailuja.
        En kuitenkaan väitä etteikö olisi ollut, mutta minä en vain muista.
        Kesäiset tukkilaiskisat muistan koska oli niissä hyvin monissa ja aina työtehtävissä, ei ne minulle olleet hauskanpitotilaisuuksia.
        Tuskin ehdin katsoa mitään kilpailua, joskus pätkän jotain.


      • kamuttaja kirjoitti:

        Jostain syystä minun muistissa ei ole tuollaisia hiihtokilpailuja.
        En kuitenkaan väitä etteikö olisi ollut, mutta minä en vain muista.
        Kesäiset tukkilaiskisat muistan koska oli niissä hyvin monissa ja aina työtehtävissä, ei ne minulle olleet hauskanpitotilaisuuksia.
        Tuskin ehdin katsoa mitään kilpailua, joskus pätkän jotain.

        Joka talvi pidetyt tukkilaishiihdot huipentuivat Sarkalassa pidettyihin palkintojen jakoon ja sitä seuranneisiin tukkilaistansseihin. Ensimmäiset tukkilaishiihdot pidettiin jo 30-luvulla.

        https://museot.finna.fi/Record/lusto.M011-7841

        Kuva ja teksti kertovat lisää.



      • wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Kokeillaanpas toista linkkiä:

        https://museot.finna.fi/Search/Results?lookfor="tukkilaishiihdot"&type=Subject

        Ahaa vai sellaisista siis oli kyse.
        Minä en varmaan muista koska itse en harrastanut tanssia, eikä työtehtävää ollut kuten oli kesäisissä kisoissa.
        Hiihtokaan ei ollut niitä minun ykköslajeja vaikka olen, kuten kerroin joskus hieman opettanut sitä USA:n armeijan miehille.


    • Sarkalatar

      Kävin Sarkalassa oppikoulua 3 vuotta ja sekään ei vielä riittänyt vaan vielä kauppaopistokin käytiin Sarkalassa. Luulisin olevani henkiklö, joka on kouluttautunut Sarkalan suojissa kaikista oppijoista pisimpään. Olihan se katkeraa, kun jäin toiselle luokalle oppikoulussa , Sarkala kutsui ja kaikki entinen jäi LyL:oon. Ympäristö oli melko ankea. Käytössä oli yksi vaivanen vessa, jota käyttivät myös Saivolan naisväki eli Hilkka -apulainen ja rouva Saivola. Onneksi vessa sentään oli sisällä ettei tarvinnut käyttää kylmää ulkohuussia, joka sekin oli vielä tallella siellä "pihan perällä".

      Luokat olivat talvella vetoisia ja kylmiä, voimistelutunneiksi sentään siirryttiin LyL:n tiloihin. Eniten inhottivat ne Sarkalassa asuvat pulut. Keväisin kuului mahdoton kujerrus räystäitten alta ja seinät olivat pulujen jätösten kirjavoimat. Siinä pihassa ne nokkivat mitä lie nokkineet ja lentää lehahtelivat melkein päin naamaa.

      Opettajat tulivat LyL:ltä ja lähtivät heti tunnin pidettyään takaisin isolle koululle ja me pennut oltiin siellä omissa oloissamme ilman vahteja, eipä taitaisi onnistua enää nykyisin. Jos oli rahaa niin heti ekalla välitunnilla kipaistiin tien yli Kären leipomoon ja valinta oli helppo; herkkusarvi.

      Kauppaopisto kului myös Sarkalan luokisssa. Puitteet eivät olleet yhtään sen paremmat kuin opparin aikana mutta siinä se ammatti tuli hankittua ja kohtalaisesti on pärjätty eli kiitoksia Sarkala.

      • tuhosivat-Sarkalan

        Mukava kertomus sarkalattarelta! Sarkala on hyvin muistojentäyteinen rakennus. Sarkala olisi pitänyt rakentaa ainakin osittain uudelleen vaikkapa Pielisen Museon alueelle näyttelytilaksi.


      • pullukka.pulu

        Ei siihen aikaan vielä Lieksassa puluja ollut, ei varmasti.


      • puluja-oli-paljon
        pullukka.pulu kirjoitti:

        Ei siihen aikaan vielä Lieksassa puluja ollut, ei varmasti.

        Tohon aikaan ja jo paljon ennemminkin oli Lieksassa todella paljon puluja eli virallisesti kesykyyhkyjä. Vanhojen talojen avoimilla vinteillä ne säilyivät hengissä ja kanta lisääntyi vuodesta toiseen. Niilo Saivola tuhosi pulupesueita Sarkalan vintiltä joskus hyvin arveluttavinkin keinoin. Monet meistä kulki kouluun polkypyörillä ja pulunpaska satulassa ei yhtään ilhduttanut koulun päätyttyä.


      • tuhosivat-Sarkalan kirjoitti:

        Mukava kertomus sarkalattarelta! Sarkala on hyvin muistojentäyteinen rakennus. Sarkala olisi pitänyt rakentaa ainakin osittain uudelleen vaikkapa Pielisen Museon alueelle näyttelytilaksi.

        Ei hassumpi ajatus.


      • hän.teki.rikoksen
        puluja-oli-paljon kirjoitti:

        Tohon aikaan ja jo paljon ennemminkin oli Lieksassa todella paljon puluja eli virallisesti kesykyyhkyjä. Vanhojen talojen avoimilla vinteillä ne säilyivät hengissä ja kanta lisääntyi vuodesta toiseen. Niilo Saivola tuhosi pulupesueita Sarkalan vintiltä joskus hyvin arveluttavinkin keinoin. Monet meistä kulki kouluun polkypyörillä ja pulunpaska satulassa ei yhtään ilhduttanut koulun päätyttyä.

        Pulu on rauhoitettu joten hän syyllistyi rikokseen.


      • ei-ole-rikos
        hän.teki.rikoksen kirjoitti:

        Pulu on rauhoitettu joten hän syyllistyi rikokseen.

        Nykyään keskykyyhkyllä eli pululla on rauhoitusaika Pohjois-Karjalan maakuntien alueella 1.4.—31.7. Puluja on saanut aina metsästää tai vähentää niiden aiheuttamien vahinkojen ja likaamisen takia esimerkiksi sähkölaitoksilla. Nykyään pulujenkin vähentämiseen tarvittaan lupa, jonka voi myöntää esimerkiksi Pohjois-Karjalassa riistapäällikkö.


    • ei-ole-rikos

      Tohon aikaan ja jo paljon ennemminkin oli Lieksassa todella paljon puluja eli virallisesti kesykyyhkyjä. Vanhojen talojen avoimilla vinteillä ne säilyivät hengissä ja kanta lisääntyi vuodesta toiseen. Niilo Saivola tuhosi pulupesueita Sarkalan vintiltä joskus hyvin arveluttavinkin keinoin. Monet meistä kulki kouluun polkypyörillä ja pulunpaska satulassa ei yhtään ilhduttanut koulun päätyttyä.

      Tais sattua omalle kohdalle?

    • Koha443

      Niin mikä omalle kohalle?

      • satula-paskassa

        Jos tarkoitat pulun paskoja, niin ne sattuivat monenkin "kohalle".


    • valkeaa.ja.mureaa

      Pulussa on hyvä liha

    • mukana.elänyt

      Mukavaa Sarkalan historiaa tässä viestiketjussa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tykkään sinusta ikuisesti

      Olet niin mukava ja ihana ihminen rakas. ❤️
      Ikävä
      17
      5610
    2. Jouluinen bonus VB:ltä 250 ilmaiskierrosta 0x kierrätys min 20e talletuksella

      No nyt pätkähti! Ainutlaatuinen tarjous VB:ltä. 250 ilmaiskierrosta peliin Blue Fortune, 0x kierrätys ja minimitalletus
      Kasinopelit
      0
      3841
    3. Kirjoita yhdellä sanalla

      Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin
      Ikävä
      225
      2819
    4. Minä häviän tämän taistelun

      Ikä tekee tehtävänsä. En enää miellytä silmääsi.
      Ikävä
      41
      2515
    5. Onko muita oman polkunsa kulkijoita

      Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella
      Iisalmi
      43
      2211
    6. Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi

      En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon
      Ikävä
      33
      2146
    7. Olet hyvin erilainen

      Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja
      Ikävä
      73
      1727
    8. Sydän karrella

      Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme
      Ihastuminen
      14
      1548
    9. Miksi halusit

      Tällaisen suhteen?
      Ikävä
      38
      1410
    10. Mikä älykkäissä naisissa pelottaa?

      Miksei heitä uskalla lähestyä?
      Ikävä
      168
      1327
    Aihe