Sähköautojen akkujen käyttö energiavarastoina on huuhaata.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/huikea-suunnitelma-auto-kulkee-auringon-voimalla-ja-varastoi-valtavan-maaran-energiaa/?shared=293251-55a93d90-500
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/huikea-suunnitelma-auto-kulkee-auringon-voimalla-ja-varastoi-valtavan-maaran-energiaa/?shared=293251-55a93d90-500
Vastaukset 8
Vanhimmat
Yhden kWh varastointikapasiteetti maksaa 500 e. Akku kestää hyvällä tuurilla 1500 latausta. Varastoinnin hinnaksi tulee 330 e/MWh. Sähkön pörssihinta on siitä 1/10-osa.
Pumppuvoimalavarastointi tuplaa sähkön hinnan, kun energiahävikkikin huomioidaan. Tällöin varaston kautta ajettu tuulisähkö maksaisi vain 210 e/MWh.
Kaikki on jo valmiina - vain tuet puuttuu.
Vertailun vuoksi, hiililauhdesähkön polttoainekustannus päästöoikeus mukaan lukien on 20 e/MWh.
Suomessa on paljon tyhjän panttina seisovaa hiililauhdevoimaa.
Mutku metsäveli rievulla on jo tuollainen !
No ei nyt ihan vaan käytettynä ostettu sähkömopoauto johon vaihdoin kiinalaiset LiFePO4 tyyppiä olevat litium-ioni akut.
Auringolla olen lataillut heinäkuun alusta lähtien ja yhtä ristuksen wattia
en ole verkosta ottanut.
Akut kestää metsäveljen hoteissa vähintään 10 000 latausta joskaan ei
rankassa ajoneuvokäytössä kuin jotain 5000 latausta ja siihenkin vaaditaan että
hiukkasen ostan nykyisen noin 9 kw/t kapasiteetin omaavaan akkuun lisäkennoja.
Te ootte hemmot takapajulla siellä kaapunnissa !
Millä hinnalla suostuisit myymään akustossasi varastoitua sähköä. Tuollainen 10 000 latauskertaa on utopiaa. Yksi nolla liikaa vähintään.
Veli, kun tunnet asiaa, niin vanheneeko perinteinen Li-ioni akku jo kaupan hyllyssä (siis ei LiFePO4).
Kyllähän ensimmäiset litium-ioni kennot vanhenivat hyllyssäkin, ja
jotain kolme vuotta laskettiin kalenteri-iäksi.
Syyt oli monet mutta niistä on enimmistä päästy eroon.
Kuitenkin kännyköissä läppäreissä taikka metsäveljen akkumoottorisahassa
käytettävien akkujen katodi on tyypiltään sellainen että se ei kestä kuin
jotain 1500 kertaa latauksia, ja tämä silloin kun 20 % akun kapasiteetistä on
häipynyt.
Niiden katodit perustuvat eri metallien oksideihin, ja antavat käytössä
olevan elektrolyytin kestävyyden kannalta turhan suuren jännitteen, mikä sitten johtaa ajan kanssa elektrolyytin menetykseen, sun muihin lukuisiin
ongelmiin.
Tulossa on kuitenkin lukuisia elektrolyyttijä jotka kestävät paremmin.
Empä suuresti moiti näitäkään akkuja, ne ovat keveitä ja tehoa löytyy
paljon pienestäkin akusta.
Omassa akkusahassa olevan akun täydet latauskerrat ovat juuri nyt
tasolla 234 kappaletta, ja käytössä ei havaitse eroa uudempaan akkuun jota on ladattu 50 kertaa.
Käyttöhän on peräti hirmuista, eli akku tulee sahattua tyhjäksi vajaassa
puolessa tunnissa.
--
Mopoautossa oleva akku ei perustu oksideihin, vaan sen katodi on
fosforihapon rautasuola, jolla on akun olosuhteissa hirmu hinku vetää
sisäänsä litium-ioneita.
Kun akun grafiittiin eli hiileen perustuva anodi pystyy noita ioneita
pidättelemään vain noin 50 millivoltin voimalla, niin katodin ja anodin
erotukseksi tulee noin 3,2 volttia per kenno, minkä elektrolyytti kestää
mainiosti ja pitkään.
Metallioksideihin perustuvassa kennossa jännite on materiaalista riippuen
jotain 3,6 -4,2 volttia ja latauksessa vieläkin suurempi.
Pahimmillaan huonosti kohdeltu akku kärähtää ilmituleen, ja tämä koska
katodi alkaa vapauttaa happea liekkeihin.
Vähän kuin "termiittiseoksen" rautaoksidi.
Li FePO4 katodista ei ole tälläisen ruudin tarpeiksi, ja kkua ei saa tuleen
kuin töhöllä kärventämällä.
Tuossahan jää jo lepakkomobiili ja ritari ässän kit toiseksi
meinaan innovaatiotasolla.
Mitähän ovan nappailleet aamuisen jasmiiniteensä ohessa.
Ja tietysti Lappeenrannan Lutikkayliopisto joka on lapsiministeri Röhm Laasosen erityisessä suojekuksessa koska siellä on hänen sängynlämmittäjänsä Arttu Laasonen innovaattorina, eli eiköhän
Suomalaiset sijoita innovaatioon pari miljaardia €, kuvitellen näkevänsä edessään uuden Nokian.