Olen kansantaloustieteen toka vuoden opiskelija ja sivuaineina luin eka vuonna matematiikkaa ja aloittelen nyt tilastotiedettä. Ihan yksinkertaisista jutuista näytetään käytettävän varsin erilaisia merkintöjä, kun olen silmäillyt opetusmateriaaleja vähän eteenpäin. Esim. keski- tai odotusarvosta näkee x-viiva, m, myy , Ex ja E(x). Varianssin merkintöjä on ainakin s^2, (pikku)sigma^2, D^2(x) ja V(x).
Onko noilla jotain eroa vai ovatko ne ihan kunkin kirjoittajan mieltymyksiä?
Onko noilla jotain eroa vai ovatko ne ihan kunkin kirjoittajan mieltymyksiä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Osin on mieltymyksiä osin ei, selviää kun pääset opinnoissa vähän pidemmälle.
Ex ja E(x) sekä D^2( ja V(x) ovat vaihtoehtoisia mieltymyksiä. Niitä käytetään teoreettisen jakauman (eräänlainen tutkittavan ilmiön malli) odotusarvosta ja varianssista.
Tilastotieteellisessä analyysissa on useimmiten tutkittava perusjoukko ja otos, jonka perusteella tehdään perusjoukkoa koskevia päätelmiä. μ ja σ^2 ovat perusjoukon tunnuslukuja, x-viiva tai m, ja s^2 otoksen tunnuslukuja.
Matemaattisessa tilastotieteessä sanotaan myös, että x-viiva tai m ja s^2 ovat E(x):n ja D^2(x):n estimaattoreita otostasolla.
Turhaan opiskelet kansantaloustiedettä ja matematiikkaa, ei niillä mitään tee käytännön politiikassa.
Et siis vieläkään ole oppinut sitä, että politiikan moottorina toimii VALLAN halu.
Kun valtaa ollaan haluttu ja siten sitä ollaan saatu niin kaikkeen riittää "digiloikka" pakottavien lakien ja lakeijoiden avustuksella diktatuuriin.
Kunnon poliitinen johtaja (esim. valtakunnan johtaja) ei tarvitse mitään muuta kuin VALTAA yli muiden.
Kansantaloustieteellä tai matematiikalla ei perustella vallan sisintä olemusta. (sitä on tai ei ole)
Missä voisi opiskella vallanhalua? Mikä olisi hyvä sivuaine?
Mistä päättelet, että tuo opiskelija haluaisi politiikkaan?