Maajotarakastan

Paras eines ja oikeastaan ainoa, jota syön on Pirkan luomu kasvishernari ilman lihaa siis vain vettä, herneitä ja suolaa.

Ei uskoisi näin simppelin maistuvan niin hyvältä, mutta niin se vain on. Oheen muutama slaissi Ullan Paakarin ruisleipää ja jälleen vain vettä, ruisjauhoja ja suolaa. Muutama slaissi hyvää kotimaista juustoa leipien päälle ja maukas, terveellinen ateria on valmis. Yleensä huuhdon tämän alas Olvin ykkösellä, joka on aivan mainio ruokajuoma.

Tämä siis on vain torstaiden ateria jälkiruokana itsetehty pannari, joka sekin on vain luomumaitoa 2 desiä, luomuvehnäjauhoja 1 desi, yksi luomumuna ja vähän suolaa yhteen tasaiseksi vatkattuina ja jääkaappiin muutamaksi tunniksi tekeytymään. Uuni 225 asteeseen ja uunin kestävä valurautapannu liedelle kuumentumaan, nokare voita pannulle, kun voi on tasaantunut ja saa hieman ruskeaa väriä niin tasaiseksi vispattu pannukakkutaikina pannulle ja uuniin keskitasolle noin 15-20 minuuttia kunnes pinnaltaan kauniin ruskea ja tarjoiluun kotitekoisen hillon ja kermavaahdon/vaniljajäätelön kera.

Yleensä teen ruokani kauden vihanneksista ihan itse kuorien ja pilkkoen, proteiinina aina lihatiskin tuoreinta ilman marinadeja mahdollisimman kokonaisina paloina itse paloittaen ne myöhemmin tarpeen mukaan.

Itsetehtynä ruoka on aina maukkaampaa, halvempaa ja nautinnollisempaa kuin eineksistä tai tyhjiöpakkauksista väsätty annos.

Toki itse tehty ruoka vaatii vaivaa, mutta se vaiva on osa ruoantekemisen nautintoa - voi sanoa, että minä tein tämän eikä joku Saarioisten äitee.

Ja itsetehty ei välillä edes vaadi paljon vaivaa ja aikaa vaan tulee valmiiksi vartissa kuten usein tekemäni pasta-ateria eli suolainen pasta-vesi kiehumaan ja samalla sen kiehumista odottaessa pilkkon sipulin hienoksi, vähän valkosipulia ja chiliä, pannu kuumenemaan, pannun pohjan peittoon öljyä, pilkotut muhimaan miedolla lämmöllä, vähän suolaa ja peppaa sekaan, annan kypsyä kannen alla välillä sekoittaen, valittu pasta kiehuvan veteen, kunnon sekoitus, samalla raastan parmesaania/pecoriinoa sopivan määrän, slaissaan muutaman domskun, vähän valkoista balsamicoa ja oliiviöljyä domskuille, kun pasta on kypsää niin valuttan vedet pois ja lisään pannulla muhineen kastikkeen pastan joukkoon sekoittaen, kaataen pastan lautaselle domskujen viereen ja juustoraaste päälle. Ei niinkuin nopeampaa olekaan paitsi joku mikroateria kaupan pakkasesta ja sekin jää jälkeen maussa ja terveellisyydessä.

Jos tämä oli mielestäsi liian simppeliä niin usko Anthony Bourdainin sanaan yksinkertaisuuden paremmuudesta eli Tony oli Roomassa ja veti nassuunsa mustapippuripastaa, joka kaikessa yksinkertaisuudessaan on vain pastaa, mustapippuria, oliiviöljyä ja pecorino-juustoa raastettuna ja se oli siinä, mutta Tony kusi hunajaa syötyään annoksen.

Jos maailman ykkös-ruokakriitikko hyväksyy näinkin simppelin menyyn niin kovin kaukana kulinaristisesta nautinnosta tuskin voi olla.