.. Kuuta kiertävällä radalla?
Kuinka lähellä Kuuta satelliitti voi kiertää ..
MissäRajaKulkee
18460
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Alin piste turvamarginaalin verran kuunpinnan yläpuolella.
Heikko kaasu kehä hidastaa vauhtia vuosisadassa niin että kontakti kuuperään tulee.
Jos Kuun pinta olisi täysin tasainen, voisi satelliitti kiertää sitä vaikka 10 cm korkeudella. Mutta kun se ei ole, eli siellä on esimerkiksi vuoria, niin korkeutta kannattaa olla hieman enemmän kuin ne korkeimmat vuoret. Eli noin muutama kilometri.
Tämä johtuu tietenkin kaasukehän puutteesta. Tai kuten edellinen vastaaja jo mainitsi, onhan siellä hyvin ohut kaasukehä, mutta sen vaikutus on siis todella vähäinen .
Onko siihen jotain käytännön syytä, miksi sitten ei ole saatettu ainutta tutkimussatelliittia mahdollisimman lähelle - ottaen huomioon ne pinnan korkeuden vaihtelut ja sen olemattoman kaasukehän - kuvaamaan pintaa lähemmältäkin?
Ehtiikö - esim. kamera mukaan niillä kulmanopeuksilla?
Melko haipakkaa kiertäisi satelliitti matalalla, melkein 2 km/s vauhtia. Saattaisi siinä kuvaajalla tulla kiire.
Ei saavutettaisiin mitään. Jos paikat kuvataan tosi läheltä. on käyty jo paikan päällä. Lisäksi kulmanopeus sotkisi kuvia ja heikentäisi laatua. Tarkkaa kuvaa tulisi niin paljon että siitä olisi ongelmia säilyttää. Silmä jo turtuisi kun katsosi ikäänkuin Saharan autiomaata neliömetri kerrallaan.
Alimmalla turvamarginaalilla tarkoitin juuri niitä huippuja joiden yli pitää mennä turvallisesti. Todellakin rata ei ole ihan vakaa kun Aurinko ja maa suurimassaisina pikkuhiljaa saa rataan muutoksia.
Aurinko ja maa vaikuttavat sen verran rataan, että säännöllinen rata on mahdoton. En osaa vastata kysymykseen.
kuussakin on vetovoima joka pitää voittaa..ja kuten tiedämme satelliitit eivät lennä vaan tippuvat kappaleen ohi..niiden vauti ei riitä murtamaan kappaleen veto voimaa....liian lähellä lentävä satelliitti ei kerkeä kuvaamaan mitään
Nasan Lunar Reconnaissance Orbiter LRO kiersi ainakin alkuun Kuuta vain 50 km:n korkeudessa. Sääli, ettei sen kamera ollut sen kummoisempi. Hienoja kuvia toki.
https://en.wikipedia.org/wiki/Lunar_Reconnaissance_Orbiter#/media/File:Apollo_17_LM_Challenger_LRO.png
Vuoden "luontokuvia" - erinomaisia otoksia.
Hyvä kysymys, tosi lähellä, Käytännössä meidän lentokorkeudella eli noin 6000 metrissä. Kuitenkin vauhtia pitää olla melkoisesti. Joten moisen radan järkevyys kyseenalainen. Järkevä rata 20000 km korkeudella.
Maan vetovoima vaikutaa myös kuukiertolaisiin, joten rata olisi ilman jatkuvaa korjausta ellipsi.
Mitä löytyy suurnopeuskameroista ja servoista joilla ohjata kameraa?
Valitaan kohde vähän 'etunojassa' ja servo loggautuu kohteeeseen ja kamera kuvaa kohteen ylilennon aikana (3D) - jossakin oli esittely elektronisista TODELLA nopeista kameroista .. ja tietokone hoitelee loput.
Kerropa vielä, mitä hyötyä tuhottoman suuresta kuvan resoluutiosta oikein olisi? Pitäisikö jonkun kyetä laskemaan kuun pinnan kaikki hiekanjyvät?
Kohtuullinen resoluutio taas saataisiin korkeammaltakin, ja paljon halvemmalla välineistöllä, kun ei tarvittaisi suurta kuvaus- ja kuvansiirtonopeutta. Tosin kuuhun lähetettävän satelliitin kustannuksissa kameroiden resoluutiolla tai nopeudella taitaa olla vain marginaalinen vaikutus hankkeen kokonaiskustannuksiin.
1. Mitä on "tuhottoman suuresta kuvan resoluutiosta"?
2. Mitä on "Kohtuullinen resoluutio"
3. Miksi "Pitäisikö jonkun kyetä laskemaan kuun pinnan kaikki hiekanjyvät?"
4. Mitä haette "marginaalinen vaikutuksella"?
5. Mitä ymmärrätte "kuvan resoluutiolla", jos se on riippuvainen kuvattavan kohteen etäisyydestä?
Voivat harmaat pahoittaa mielensä kuvantamisesta siellä pimeällä puolella ja eikös se kielletty koko touhu.
Olisihan meillä ollut nykytekniikalla mahd saada hienot ja tarkat kuvat sieltäkin.
Salamyhkäisyyden esirippu pysyy kiinni ja hyvä niin.
Kuun pinnan läheltä ei oikein löydy stabiilia kiertorataa Kuun gravitaatiokentän muhkuraisuuden vuoksi. Mitä lähempänä ollaan pintaa sitä vaikeampi radalla on pysyä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Lunar_orbit
Tietyillä kiertoradan kulmilla (frozen orbits) satelliitti pysyisi pidempään radalla ilman korjauksia. Muutoin matalalla radalla (alle 100 km) satelliitin elinikä ilman korjauksia olisi pikemminkin kuukausia kuin vuosia.
aivan, siellhän on paljon korkeampia paikkoja kuin Maassa ja myös paljon syvempiä ja kukaan ei tiedä sen painovoimasta hittojakaan. Siksi Kuullamme ei ole kuuta, joka ei törmäisi siihen alta aikayksikön. Koska mollukka on ihan mitä sattuu, niin Apolloukkojen seikkailutrkin ovat tehty Maan päällä jossain studiossa.
Tuollaista se on, kun tekniikasta ja tieteestä ei tiedetä paskankaan vertaa.
Se olisi helpompi kiertää kuuta kulkien sen pinnalla. Samalla saa kuvia ihan paikallaa olemalla, niin ei tärähdä.
Torvet!