Halpa akku on aurinkopaneelisähkön hyödyntämisen edellytys. Onko näköpiirissä jotain uutta teknologiaa, joka romahduttaa akkujen hinnan.
Nythän Li-akku maksaa vähintään 500 e yhden kWh varauskapasiteettia kohti. Akku saattaa kestää 1000 lataussyksiä. Varastoinnin hinnaksi tulee 500 e/MWh, kun sähkön pörssihinta on luokkaa 30 e/MWh.
Nythän Li-akku maksaa vähintään 500 e yhden kWh varauskapasiteettia kohti. Akku saattaa kestää 1000 lataussyksiä. Varastoinnin hinnaksi tulee 500 e/MWh, kun sähkön pörssihinta on luokkaa 30 e/MWh.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Vanha kunnon lyijyakku on pitänyt hyvin pintansa autoissa. Se ei kuitenkaan sovellu esim. sähköautojen voimanlähteeksi.
Li-akku on ollut käytössä jo pitkään ja erilaisia versioita elektrodi- ja elektrolyyttimateriaalien suhteen on kokeiltu ja kokeillaan kaiken aikaa. Hinta vain pysyttelee korkealla.
Kerrohan, miten arvelet ilmastolle käyvän, kun muutama miljardi ihmistä säntää kauppoihin ostamaan kiinalaisella hiilivoimalla valmistettuja aurinkopaneeleja ja akkuja, jotka kestävät muutaman vuoden ja sitten taas ostamaan uusia kiinalaisella hiilivoimalla valmistettuja aurinkopaneeleja ja akkuja, jotka kestävät muutaman vuoden ja sitten taas ostamaan uusia kiinalaisella hiilivoimalla valmistettuja aurinkopaneeleja ja akkuja, jotka kestävät muutaman vuoden ja sitten taas ostamaan uusia kiinalaisella hiilivoimalla valmistettuja aurinkopaneeleja ja akkuja, jotka kestävät muutaman vuoden ja sitten taas ostamaan uusia kiinalaisella hiilivoimalla valmistettuja aurinkopaneeleja ja akkuja, jotka kestävät muutaman vuoden ja sitten taas ostamaan uusia kiinalaisella hiilivoimalla valmistettuja aurinkopaneeleja ja akkuja, jotka kestävät muutaman vuoden ja sitten taas ostamaan uusia...
Eihän maapallon ekologia sitä kestäkkään, mutta luuletko, että viherhihhuli kykenee koskaan ymmärtämään tuota.
Ihmetelee vain, kun päästöt maailmassa lisääntyy ja vaatii lisää aurinkovoimaa.
Täällä on useat omillaan ajettelevat koittaneet sivistää näitä elämässään saamapuolelle jääneitä, mutta kuten huomaat, turhaa on ollut yritys.
Näin Kiinassa.
http://www.reuters.com/article/2015/10/08/us-china-solar-idUSKCN0S21FG20151008
Nythä on siltappaa et aloittajan akut täytyy olla Teslan käyttämää tyyppiä,
jotka tosin nekin kestävät hieman pitempään käyttöä.
Näiden käyttö on syytä rajoittaa ajoneuvoihin tai muuhun käyttöön josta
keveydestä on hyötyä.
Jos halutaan varastoida sähköä myöhempään käyttöön niin LiFePO tyyppinen
Li -ion akku on kustannustehokkain.
Se kestää kovassa käytössä jossa täyden akun varaus puretaan kolmessa tunnissa 2000 lataus-purkaus jaksoa.
Tämä ei tarkoita että akku olisi loppuun käytetty, vaan siinä on vielä 80 %
alkuperäisestä kapasiteetista jäljellä.
Akun saa kestämään yli 10 000 latausjaksoa jos akkua ei ladata aivan täyteen,
eikä pureta alle 3 voltin kennojännitteeseen.
Akun nimelliskapasiteetista käytetään tällöin noin 80 % osuutta ja tämä
tietenkin pitää ottaa huomioon kun lasketaan kustannusta akun läpi
kulkevaa kilowattia kohti.
Tässä pitää vielä huomauttaa että tämä akkutyyppi tulee erittäin
paljon edullisemmaksi käyttää kuin mitä lyijyakku on.
Lyijyakku sopii taloutensa puolesta enää käyttöön jossa sitä ei käytetä, eli
varavirtakäyttöön kännyköiden tukiasemilla.
Lyijyakun käyttö haaskaa lisäksi energiaa lähes 40 % erilaisiin purkaus ja lataushävlöhin.
Litiumakun vastaava häviö jää alle 10 % ja alemmaksikin pääsee jos haluaa.
--
Onkos 10 000 latauskertaa jonkun mielestä vähän ?
On varmaan mutta ottakaapas huomioon että sehän tekee 27 vuotta jos
kerran vuorokaudessa ladataan ja puretaan.
Näin pitkää käyttöikää ei oikein tohdita vielä ennustaa, ja epäillään että
elektrolyytti vanhenee tai peräti haihtuu kuoren läpi liian jäykäksi.
Käytännössä ongelma ei ole lainkaan akun latauskertojen vähyys, - vaan
ongelma on löytää tarpeeksi latauskertoja akulle.
Linkissä esimerkki litiumakun kennosta joita 12 voltin akkuun tarvitaan neljä.
Näitä on itsellä sähkömopoauton akustossa ja ominaisuudet riittää vallan hyvin.
Energiakustannus on hieman eri, sitä kun pitää verrata dieselin hintaan, eli
75 eurosenttiä sataselle vastaan 4-5 litraa dieseliä, - no mitäs se nyt
maksoikaan, ompi päässyt käytön puutteessa vallan unohtumaan.
http://www.ev-power.eu/CALB-40Ah-400Ah/SE180AHA-Lithium-Cell-LiFePO4-3-2V-180Ah.html?cur=1
--
Kuka saa sähköä pörssihintaan ? - eipä niin kukaan.
Nimittäin puolet sähkön hinnasta kuluttajalle on siirtomaksua, jolla
rahoitetaan sähköverkon kulut.
Sähkön pörssihinnan mukaan tehdyt laskelmat kuuluvat satumaailmaan
puutarhatonttujen joukkoon.
--
Aloittajan kysymys oli että onko tulossa akkuja jotka ovat halvempia.
Kyllä on mutta asia vähän riippuu miltä kantilta asiaa katsoo.
Akkujen hinnat putoavat latauskapasiteetin kilowattia kohti alle puoleen
nykyisestä muutamassa vuodessa, mutta näiden akkujen latauskerrat jäävät
ensialkuun 2000 tuntumaan.
Nämä akut tulevat olemaan kapasiteettiinsä nähden painoltaan noin kolmasosa nykyisistä, ja pitkä käyttöikä ei ole edes ollut varsinaisena tavoitteena.
Potentiaalia siihenkin on erittäin paljon.
Yhden kW aurinkopaneelin saa noin 1000 e hintaan. Sen vuosituotto on noin 1 MWh. Sähkön pörssihinnalla se tekee 30 e. Koroton takaisinmaksuaika on 33 vuotta eli enemmän kuin paneelin käyttöikä.
No sitten sadepäivien varalle pitää olla ainakin 10 kWh akusto. Siitä saa pulittaa jonkun 5000 e.
Ja kaiken lisäksi tuota omavaraista sähköä saa vain vuoden valoisaan aikaan.
Mutta kesämökkikäyttöön tiettöman taipaleen taakse toki ihan ok tuokin.
Taas on Metsäveli-selisetys-timisto ollut vauhdissa. Minkähän akku-firman myyntimies se oikein on?
No jokatapauksessa, kunnollista akkua ei olla vielä nähty missään normaalin kuluttajan laitteessa. Akun myyntipakkauksessa luvataan 2000 latauskertaa, mutta kun tarvitaan 4-8 kennoa per laite, niin käytännössä max 500 kertaa voi ladata ja sitten se laite onkin jo käyttö-kelvoton.
Eli Metsäveljen lupaukset ovat samaa tasoa AGW-ennusteiden kanssa. Eivät ikinä toteudu...
Ja usein puhutaan, että 80 % varauskapasiteetista on raja, jolloin akku jo katsotaan kelvottomaksi.
Ja kelvotonhan se onkin, koska tehoja ei irtoa enää kuin puolet uuden tehosta. Jonkin ledlampun varavirtalähteeksi se toki vielä kelpaa, mutta ei esim. työkoneen voimanlähteeksi.
No voihan rähmä miten pihalla hemmot ja valtet ovat akkujen
kestävyydestä !
Ihan perusasiat ensin:
Litium-ioni akkuja on ensinnäkin markkinoilla ainakin viisi päätyyppiä
jotka eroavat ominaisuuksiltaan suuresti erilaisesta kemiastaan johtuen.
--
Numper van, eli vanhin on kehittynyt tyypistä jossa käytettiin kobolttioksidia
katodissa ja grafiittia anodissa.
Tyyppiä luonnehtii se että katodissa on jokin metallioksidi tai niiden
yhdistelmä, ja näitä on käytössä ainakin kymmentä eri versiota, - tämän kun muistaa niin paljon jo tietää.
Tämän akkutyypin huippuunsa kehitetty perillinen on käytössä Teslan sähköautossa, ja vähän vaatimattomammilla arvoilla kuluttajien laitteissa
kuten kännyköissä läppäreissä, sekä metsäveli-rievun akkumoottorisahassa.
Tässä pitää vielä mainita että tämä akkutyyppi jakaantuu vielä muutamaan alatyyppiin joissa eroa on elektrolyytin suhteen, joka voi olla vaikkapa kiinteä
muovipolymeeri, joka eristää sähköä mutta johtaa plus varauksen omaavia
litium- ioneja.
Ensimmäiset markkinoille saadut akut kestivät vain jotain 2 - 300 latauskertaa,
olivat herkkiä kärähtämään ja kestivät käyttämättömänäkin vain jotain kolme
vuotta.
Huonoon kestävyyteen liittyvien syiden jäljitys ja korjaaminen on pitkä ja mielenkiintoinen juttu, mutta jääköön nyt selittämättä.
Joka tapauksessa kestävyys on noin 5-10 kertaistunut latauskertojen suhteen, ja
vielä riittää potentiaalia parempaan , kuin myös ns. kalenteri-iän parantamiseen.
Tämä hyllyikä olisi jo nyt päälle 10 vuotta, mutta kun alkulataus ei varmuudella
säily noin pitkään niin asiaa ei pidetä edes esillä.
Alkuaan ollut huono kestävyys on valitettavasti saanut aikaan luutuneen
asenteen jota saa myötäänsä yrittää hälventää.
Heittäkää jo hatelikkoon vanha hapatus !
--
Toinen päätyyppi on Li Fe PO4 katodilla varustettu jota on metsäveljellä
käytössä sähkömopoautossa.
Kolme vuotta tulee kohta täyteen ja mitään vikaa ei ole ilmennyt.
Näitä käytetään myös joissain kuluttajien laitteissa, - De Walt porakoneiden
valmistaja oli eräs ensimmäisistä käyttäjistä ja käyttää niitä vieläkin.
Näiden akkujen käyttöikänä pidettin ensin noin viittä vuotta, mutta paljastui
pian että valmistuksessa oli pikku vika, jonka poistuessa ikä poksahti siksi
pitkäksi että sitä ei oikein tohdita edes mainostaa.
Akkutyyppi on ollut euroopankin markkinoilla jo noin 5 vuotta, ja ensimmäiset
akut voivat vielä pääasiassa vallan hyvin.
Alussa käyttäjät tuhosivat akkuja väärällä käytöllä, ja tämähän on vieläkin
uhkaamassa.
Mitäpä akku oikein käytettäessä kestää ?
Sitäpä ei vaan vielä tiedetä, koska kokeet joita on tehty on päättyneet
kärsivällisyyden loputtua jossain 10 000 lataus-purkaus jakson jälkeen.
Lisäksi miten akkua käytetään vaikuttaa ikään.
Piuhat punaisina käytettäessä toki akku kuin akku saadaan piloille.
Tälläinen käyttö esimerkiksi sähkömopon yhteydessä on kyseessä silloin
jos akun tekee taskukokoisena.
Ihan hullua koska ajomatka jää pienellä patterilla pieneksi.
--
Kolmas ja pitkäikäisin akkutyyppi on Litiumtitanaatti anodilla varustettu.
Sitäkin on eri versioita joissa jossain käytetään katodissa Lifepo tyyppiä taikka
metallioksideja.
Toshiba scib akku on parhaiten kuluttajien saatavilla.
Akun eräät versiot kestävät päälle 100 000 jaksoa, ja kemialliselta kannalta
katsoen niistä ei löydy varsinaista vanhenevaa komponenttia.
Vanheneminen liittyy akun mekaaniseen puoleen eli miten sen kotelointi on
suoritettu, eli huono kotelointi saattaa ajan mittaan pilata elektrolyytin.
Mitään suurta innostusta ei ole ikuisen akun tuottamiseksi - se tulee
hinnakkaaksi ja kukapa kuolevainen sitä tarvitseekaan.
Tämä akkutyyppi on muita kalliimpi koska se vaatii enemmän litiumia kuin
muut.
Tämä johtuu siitä että anodin litium-titanaatti sisältää litiumia joka ei osallistu
lainkaan lataus-purkaus toimiin.
Pitkä ikä ja varsinkin huonon kohtelun sieto on kuitenkin tekijä joka on
luonut markkinat sotavoimien suunnalla.
Toinen käyttösuunta on siellä missä tarvitaan paljon pikalatauksia päivässä,
sekä suuret purkaustehot.
Bussivalmistaja Proterra on tämän käytön edelläkävijöitä.
--
Muut litiumia käyttävät akkutyypit ovat koevalmistus tai labra-asteella ja
joitain on jo poistunut näyttämöltä.
Nämä uudet akut jakaantuvat moneen luokkaan ja erittäin sekava runsauden
pula vallitsee.
Kuitenkin pisimmällä on tyypit joissa anodin hiili korvataan piillä , ja toisena
akut joiden katodi perustuu rikkiin.
Joitain on markkinoilla mutta varsinaisesti uusimmat pitkäikäiset tyypit
tulevat markkinoille 3-5 vuoden sisällä.
--
Kaikki yllä mainitut akut ovat tyyppiä joista saadaan mahdollisimman suuret tehot ulos ja tämä painoon verrattuna.
Näillä tyypeillä on suurimmat markkinat, ja siksi nämä etenevät.
Näiden tyyppien ulkopuolella on valtava potentiaali painavien mutta
pitkäikäisten akkujen suunnalla, joita muutamia on jo markkinoillakin.
Litiumiakaan ei eräissä tarvita lainkaan, eli natriun tai kalium kelpaa.
Erään akkutyypin aktiivinen osa on suolaliuos, ja hyvin toimii.
Niinhän se on, että ei ponunkeittäjäkään veroja maksa. Eikä mitään siirtomaksuja. Salaa yöllä kuljettaa lastinsa toisten ylläpitämiä tietä pitkin. Ja on niin halpaa.
Lupaavat 50 % pudotusta akkuvarastoinnin hintaan seuraavien viiden vuoden kuluessa.
http://www.bloomberg.com/news/articles/2015-10-16/batterymakers-see-a-big-break-coming-no-seriously-this-time
Pullovalon tulo on mullistanut akkurintaman kun jokaisesta
kehitysmaatunkiosta löytyy kuparia, happoa, johtimia, kolvi, tinaa sekä aurinkopaneeli ja led-lamppu tilpehööreineen valon tuomiseksi pimeään bambamajaan.
Mutta miten saada kolvi käryämään ennenkuin pullosähkö on
valmistettu, onkin toinen juttu.
http://yle.fi/uutiset/ilmastoniksi_muovipullosta_valoa_koyhan_majaan/8379918