Ainakin maasta katsoen kiertää. Onko asiaa tutkittu?
Kiertääkö Aurinko Maata?
onkotutkittu
28413
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Millä tavalla tuollaista voisi tutkia, ja onko asialla väliä?
Niin nythän on asetettu kyseen alaiseksi maa pallon pyöreys viime aikaisissa tutkimuksissa. Saattaa mennä uusiksi tuokin teoria että maa pallo kiertää auringoa.
Jaa...ihan hyvä kysymys. En tiedä muuta kuin että aamulla se nousee idästä ja illalla laskee länteen. Missä lienee sitten yön aikana?
Muinainen roomalainen Tacitus kertoi kirjassaan Germania, että fennien maassa aurinko käy kääntymässä laskematta ollenkaan. Hän vielä lisäsi, että tieto on varma. Itsekin kävin toteamassa, että aurinko ei laske pohjois-Suomessa. Tästä täytynee päätellä, että jo muinaiset roomalaiset.
Ongelma on kuitenkin se, että jos maa olisi pannukakku, auringon kääntyminen näkyisi muuallakin eikä olisi yötä. On siis ilmeistä, että maa onkin käyrä pannukakku ja kääntyminen näkyy vain reuna-alueilla. Tämä päätelmä on varmasti tosi.
Terveisiä muuten stiignafuuliasta! Sieltä tämä selityskin on kotoisin.
Herrat Terry Pratchett (tiedekirjailija) , Ian Stewart (matemaatikko) ja Jack Cohen (biologi) ovat kirjoittaneet kaksikin kirjaa kiekkomaailman tieteestä: The Science of Discworld I ja II. En siis lähtisi lyttäämään kiekkomaailmaa suoralta kädeltä. Olen itse lukenut lukuisia T. Partchettin kiekkomaailmaa käsitteleviä tiedekirjoja ja tullut vakuuttuneeksi niiden tasosta omalla alallaan. Valitettavasti tämä suuri näkijä on poistunut jo keskuudestamme.
Pitänee tyytyä seuraamaan Doctor Who:n tiedeokumentteja.
Nimimerkki "onkotutkittu" kirjoittaa: "Ainakin maasta katsoen kiertää. Onko asiaa tutkittu?"
Vaan kun ei edes maasta katsoen kierrä - ja on tutkittu.
Muutama juttu:
1) Coriolisvoima 2)Foucaultin heiluri 3)Lähitähtien havaittu parallaksi 4)Maan ratasossa sijaitsevien tähtien punasiirtymät vaihtuvat sinisiirtymiksi 6 kk:n jaksolla (Herrick 1935)
Kaikista noista (ja paljosta muusta) löytyy runsaasti tietoa esim. netistä, jos haluaa vilkaista. En laita linkkejä, koska a) Ei niitä viitsi avata Palstan parannettua palveluaan. b) Ei ollut linkkejä avauksessakaan c) Kivampi kirjoittaa skeidaa, kun ei mitään tiedä. :)
Painovirhe edellä, anteeksi, "ratasossa" po: ratatasossa.
Pyöriikö aurinko vai paistaako maata kohden aina sama puoli auringosta?
"entäpyöriminen" kirjoitti: "Pyöriikö aurinko vai paistaako maata kohden aina sama puoli auringosta?"
Pyörii tuokin. Ks. esim: http://tieku.fi/maailmankaikkeus/aurinkokunta/aurinko/aurinko-pyorii-osissa
Laitoin linkin, koska arvelin asiaa kysytyn ihan "oikeasti".
Tuota linkkiä vilkaistessa minulle(kin) valkeni, kuinka paljon enemmän lähitähdestämme tiedetään tänään, kuin v. 2008. Taisi olla jo viime vuoden puolella, kun suomalaiset tutkijat mallinsivat auringonpilkkujen käyttäytymisen tietokoneohjelmalla ensimmäistä kertaa - ja paljon muuta mielenkiintoista on ilmennyt aivan "viime aikoina". Käytin useamman minuutin asiasta kertovan artikkelin löytämiseen, mutten oikein onnistunut. Joku asiasta tietävämpi (ja/tai osaavampi tiedonhankkija!) voisi kenties kertoa jotain mielenkiintoista Auringosta.
Oikeilla jäljillä. Tutkijat väittävät, että aurinko tosiaan kiersi maapalloa vielä 1800-luvulla. Sen jälkeen kehitys on kehittynyt ja nykyään asiasta ei olla tiedepiireissä ihan varmoja. Vasta vuoden 2008 paikkeilla joku joensuulainen tutkija akadeemikko oli havainnut, että jotkut osat kuitenkin kiertävät maata vastapäivään. Silloin ne näkyvät maasta katsoen ikään kuin myötä päivään.
linkki tuolla jossain ylhäällä asiasta.
Jos joku pyörii akselinsa ympäri niin silloinhan se aina pyörii joko oikealle tai vasemmalle riippuen siitä kummasta pyörimisnavasta asiaa tarkastellaan. Tämän hämmästyttävän havainnon kyseinen tutkija todisti kuulijoilleen.
Kehityskin kehittyy jatkuvasti ja saamme kuulla uusia ennen näkemättömiä ihmeitä vielä useinkin.
Pannarit on muuten herkullisii ja varsinkin jädeen ja hillon kera, mutmei voida syölä niit kovin niiku runsaasti, kun meiteioo olemassa ja niist tulee muuteski mahanpuruja.
Älkää kuitenkaan litteää maatamme syökö pannarina. En oikein tiedä teidän kokoanne tai kykyjänne. Jos suuruusluokat menevät pahasti sekaisin, voi maalätyn sotkea pannariin.
Sen suuntaisesta tapauksesta on raportoitu kirjassa Linnunradan käsikirja liftareille. Kaikkien aikojen monilukuisin universumissa koottu hyökkäyslaivasto joutui kohteessaan kulkukoiran nielaisemaksi, kun hyökkääjiltä oli kokoluokat menneet pahasti sekaisin.
Hyvä vinkki... mut josson laktoosijuttuu toi mahanpuru, ni hyla-maidost saa tehtyy hylättyjä ja pannareikii.
Mollaan niiku tieteellisii, eikä uskota pannarinmuotoiseen maahan vaan pallukkaan. Jos moltas niiku olemassa, moltas suunnilleen ihmisen kokosii. Ei oo siis vaaraa, et myrittettäs syölä maata. Meitei kylläkään vaivaa laktoosiniikuintoleranssi, vaan koska mei olla olemassa, tulee helposti mahanpuruja. Mollaan siks kohtuullisii pannarin lounastamisessa.
Jotkut toopet eivät vieläkään ymmärrä mihin vatupassia käytetään. Ihmisen tapahtumahorisontti eli se lähihorisontti todellakin on litteää.
Tämän vuoksi me näemme tuon keltaisen möllikän jota myös auringoksi sanotaan nousevan aamulla tuolta ja laskevan illalla tuonne. Näin se geometria toimii ihmisen näköhorisontissa.
Kyse on siis auringon näennäisestä liikkeestä litteässä taphtumahorisontissa.
Ajatus litteästä maasta ja pallomaisesta maasta EIVÄT ole keskenään ristiriidassa, tässä on vain ymmärrettävä mittakaavojen eroavuudet. Ihmisen lähihorisontti on todellakin litteää lyhyen välin mittakaavassa.
Toisaalta kaikki rakentajat eivät tajua, että pitkä suora linja ei aina ole paras, koska se ei näytä suoralta.
Itse asiassa maan pyöreys on havaittavissa jo sillä matkalla, mikä meillä on tasaisessa maastossa horisonttiin. Jo tyynellä järven selällä pyöreyden huomaa katsomalla horisontissa olevaa kohdetta rantaviivalla seisten ja sen jälkeen silmät lähellä vedenpintaa. Seisovan ihmisen silmien korkeudelta katsoen horisonttiin on vain n. 5 km matkaa. Horisontin etäisyys kilometreinä (normaaliilmakehässä) on n. 3,9 x korkeuden neliö, jossa etäisyys on kilometreinä ja korkeus metreinä. Se on vähän radiohorisonttia pienempi, jossa kerroin on 4,2.
Sillä ei ole mitään maan pyöreyden kanssa tekemistä. Se on vain niin miten perspektiivi toimii, että esineet näyttävät pienemmiltä kun ne ovat kaukana. Ei laivat merellä häviä minkään kaarevuuden taakse, katso tämä video:
https://www.youtube.com/watch?v=awCx5ob04ZY
Ja tässä vielä video maasta avaruudesta, niin näet että maa ei ole pyöreä avaruudessakaan:
https://www.youtube.com/watch?v=WQITXbcz2hg
Kun katsoo Suomesta Tallinnan teeveetornia, vain alaosa katoaa, mutta yläosa näkyy. Mistä ilmiö johtuu?
Kyllä ne mastonhuiput tulivat ensin esiin jo purjelaivojen kaudella.
Eikä sillä näennäisellä pienenemisellä selitä sitä, että yhtä kaukaa, mutta eri korkeudelta katsottaessa horisontissa oleva kappale joko näkyy tai ei näy.
Jos juttusi on tarkoitettu huumoriksi, älä viitsi tarjota puolivillaisia hupivideoita. Jos taas olet tosissasi, kirjoitat aivan väärällä palstalla.
Vai johtuuko korkeataajuisen lähetteen radiohorisonttikin siitä, että esineet näyttävät pienemmiltä?
Syy miksi laivojen alaosa voi näyttää häviävän ensin on vain koska se on pienin osa laivasta. Kun esineet pienenevät etäisyydellä, se on luonnollista että suurin osa häviää viimeisesti. Kaukoputkilla voi monesti saada koko laivan tai sen alaosan esille vaikka se näyttää että se olisi hävinnyt.
Jo pitkää riipusiltaa rakennettaessa tulee maan kaarevuus esille. Pylonit ovat yläpäästään muutaman sentin kauempana toisistaan kuin alapäästä.
Jos pilvenpiirtäjänkin rakentaa katsomalla seinien suoruuden pelkästään vatupassista, niin rakennuksesta tulee sivuprofiililtaan kärki upoksissa oleva ylösalainen pyramidi.
Maa voi olla hieman kaareva mutta pallo se ei ole.
Sehän riippuu siitä mihin kulmaan ne on esitaivutettu.
Näinhän juuri edellä kerroin, mitä Stiignafuuliassa sanottiin: maa on kupera pannukakku. Tieto on ehdottoman varma ja sille on saatu vielä varmistus erittäin varmalta taholta, Niuvanniemestä.
Riippuu aivan koordinaatiston asetuksesta. Jos koordinaatiston kiinnittää maapalloon, niin muut taivaankappaleet kiertävät silloin Maan ympäri. Tosin niiden radat menevät joskus varsin merkillisiksi.