Haluan vain tietää, että mitä kaavoja tai miten pääsee alkuun näiden kanssa ja mistä ne lötyvät en siis mitään muuta! Kysyin jo aikaisemmin täällä näistä mutta ei vastausta. Pitäisi jo päästä ilmoittautumaan seuraaville kurssille mutta tämä on siinä esteenä. En ole laiska tai en mukamas yritä itse vaan haluaisin jos joku minua viisaampi osaisi auttaa.
Etsi haarukoimalla yhtälön e ^ x = x 2 välillä ]1, 2[ oleva juuri kahden desimaalin tarkkuudella. Millä perusteilla valitset kokeiltavat juuriehdokkaat?
Pohjantähden kirkkaus vaihtelee. Sen keskimääräinen kirkkaus voidaan kuitenkin määrittää, ja sen niin sanottu absoluuttinen kirkkaus eli kirkkaus, jollaisena se keskimäärin näkyy 10 parsekin etäisyydeltä, on –3,64 M_v; alaindeksi ”v” tulee sanasta variable. Vastaavalla tavalla mitattu Auringon absoluuttinen kirkkaus on 4,8M. Kuinka moninkertainen on Pohjantähden todellinen kirkkaus verrattuna Auringon todelliseen kirkkauteen, kun tähden yhden suuruusluokan kasvu merkitsee tähden himmenemistä kertoimella 10 ^ 0,4 ≈ 2,512?
Olemme Aurinkosta keskimäärin vain vajaan 150 miljoonan kilometrin eli noin 499 valosekunnin päässä – niin Auringon näennäinen kirkkaus eli se, miltä sen valo meidän taivaallamme näyttää, on –26,8 ^ m.
Jos Lyyran tähdistön Vega sijoitettaisiin Auringon paikalle, Maassa olisi 60 kertaa niin kirkasta kuin nykyisin. Toisin sanoen, Vega valaisee noin 60 kertaa niin kirkkaasti kuin Aurinko. Nykyiseltä etäisyydeltään nähtynä Vegan kirkkaus on vain 1/(52480 746 025 ) kertaa Auringon kirkkaus. Kuinka kaukana Vega on verrattuna Auringon etäisyyteen? Valaistus on kääntäen verrannollinen valonlähteen etäisyyden neliöön.
Etsi haarukoimalla yhtälön e ^ x = x 2 välillä ]1, 2[ oleva juuri kahden desimaalin tarkkuudella. Millä perusteilla valitset kokeiltavat juuriehdokkaat?
Pohjantähden kirkkaus vaihtelee. Sen keskimääräinen kirkkaus voidaan kuitenkin määrittää, ja sen niin sanottu absoluuttinen kirkkaus eli kirkkaus, jollaisena se keskimäärin näkyy 10 parsekin etäisyydeltä, on –3,64 M_v; alaindeksi ”v” tulee sanasta variable. Vastaavalla tavalla mitattu Auringon absoluuttinen kirkkaus on 4,8M. Kuinka moninkertainen on Pohjantähden todellinen kirkkaus verrattuna Auringon todelliseen kirkkauteen, kun tähden yhden suuruusluokan kasvu merkitsee tähden himmenemistä kertoimella 10 ^ 0,4 ≈ 2,512?
Olemme Aurinkosta keskimäärin vain vajaan 150 miljoonan kilometrin eli noin 499 valosekunnin päässä – niin Auringon näennäinen kirkkaus eli se, miltä sen valo meidän taivaallamme näyttää, on –26,8 ^ m.
Jos Lyyran tähdistön Vega sijoitettaisiin Auringon paikalle, Maassa olisi 60 kertaa niin kirkasta kuin nykyisin. Toisin sanoen, Vega valaisee noin 60 kertaa niin kirkkaasti kuin Aurinko. Nykyiseltä etäisyydeltään nähtynä Vegan kirkkaus on vain 1/(52480 746 025 ) kertaa Auringon kirkkaus. Kuinka kaukana Vega on verrattuna Auringon etäisyyteen? Valaistus on kääntäen verrannollinen valonlähteen etäisyyden neliöön.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Haarukointitehtävä olisi jo valmis, jos aidosti haluaisit yrittää tehdä. Ei se niin mene, että täältä odottelet vastaukset muilta ja itse siirryt seuraavalle kurssille. Eikös edellisen kurssin asiat pidä OSATA ennen seuraavaa? Älä turhaan edes haaveile seuraavasta kurssista, jos aikaisemmat eivät suju. Oletko alan vaihdosta keskustellut kenenkään kanssa?
Voiko lukion pitkässä matematiikassa vaihtaa alaa? Seuraava kurssi kyllä pysyy ihan samassa aiheessa!
Voi vaihtaa lukiosta muualle.
Minkälainen riesa olet muille kurssilaisille, jos et hallitse edeltäviä asioita? Opettaja joutuu käyttämään sinuun aikaa ja muut turhautuvat.
Siinäpä kuule teillä vasta ongelma onkin! Ette varmaan edes tiedä mikä on etälukio?! On se vaan niin kiva aina aukoa sitä päätään kun tosissaan jeesiä olisin kaivannut mutta enpä kysy enää mitään teiltä tumpeloilta täällä!
Tuo kakkonen on helppo: Sijoitetaan ensin välin päätepisteet molempien puolien lausekkeisiin ja lasketaan näiden lausekkeiden erotus eli funktion arvo kyseisissä pisteissä. Heti havaitaan, että juuri on lähempänä välin alkupäätä ja yhtälön vaihtaa merkkiä lähellä arvoa x = 1,15.
Tuossa haarukointitehtävässä kannattaa verrata ensin funktioiden e^x ja x 2 kulkua. Molemmat ovat kasvavia ja alarajalla x=1 on x 2 suurempi, ylärajalla x=2 on e^x puolestaan suurempi. Siksi jossain tuolla välillä yhtälöllä on yksi juuri. Valitaan ensin x=1,5 ja tarkastellaan tilannetta: e^x on selvästi suurempi joten juuri on ensimmäisessä puoliskossa. Siksi valitset seuraavaksi x=1,25 jolloin toteat että e^x on yhä suurempi. Puolitat edelleen välin jossa juuri on ja kun x=1,125, toteat että e^x on nyt pienempi. Siksi seuraava puolitettava väli on (1,125, 1,25). Lopeta vasta kun saat 3. desimaalille kaksi kertaa saman arvon, silloin voit olla jokseenkin varma toisen desimaalin arvosta. Tuo haarukointi kannattaa esittää taulukkomuodossa.
Haarukointitehtävän tuloksia alla.
x = 1 => e^1 ≈ 2,718 => 1 2 = 3
x= 1,1 => e^1,1 ≈ 3,0 => 1,1 2 = 3,1
x= 1,15 => e^1,15 ≈ 3.158 => 1,15 2 = 3,15
x= 1,2 => e^1,2 ≈ 3.32 => 1,2 2 = 3,2
V: x = 1,15
onko tämä sitä vatulointia
ei, vaan iterointia