ja kuinka kauan sitä pitää seurata, että saadaan selville sen rata?
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
heh
S24 tiedemiehet eivät tiedä tähtitieteestä hittoakaan.
Kyllä täällä tiedetään kaikenlaista, mutta kysymyksesi oli vaan niin surkea. Täydennä sitä nyt vaikka ensin sillä tiedolla, että minkä kokoista asteroidia tarkoitat. Ymmärrät kai, että esimerkiksi 10 metrin ja 1000 metrin asteroidien havaitsemisetäisyydessä on iso ero. Ja vaikuttaa siihen moni muukin asia. Joten tuskin kukaan viitsii vaivautua pohtimaan asiaa, vaikka täydentäisitkin kysymystäsi yhdeltä osin.
Minkä kokoinen vaan, mikä maahan törmätessään tekee suurta tuhoa.
Eli voiko maailmanloppu tulla kuukauden päästä, eikä me tiedetä siitä vielä mitään.
Ei todellakaan siis kiinnosta pätkääkään joku lumipallo jossain valovuoden päässä, vaikka se pystyttäisiin löytämään ja kuvaamaan.
Ei voi tulla kuukauden päästä eikä kahdenkaan. Havaitseminen riippuu koon lisäksi kappaleen väristä, eli siitä paljonko se heijastaa valoa. Sen jälkeen ratalaskuun tarvitaan kaksi lisähavaintoa. Mitä suurempi on näiden havaintojen väliaika, sitä tarkemmin rata kyetään määrittämään. Pidemmällä aikavälillä planeettojen ohitukset aiheuttavat ratoihin häiriöitä, joiden tarkka laskeminen ennakkoon on erittäin vaikea, mutta silloin puhutaan useista kymmenistä tai sadoista vuosista.
Tällä hetkellä suhteellisen lähelle maata tulevia kappaleita useita tunnetaan satoja. Tunnetuin linee Apophis, joka tekee lähiohituksen vuonna 2029.
tuosta tulikin mieleen...
http://www.youtube.com/watch?v=gzYJaQ0h4Dg
Voiko avaruudesta tippua kivi päähän ihan ilman mitään valoilmiöitä ja tulenlieskoja tai räjähdyksiä? Tai joku kilometrinen kallio?
Taannoin telkassa näytettiin tapaus Ranskasta. Putoava kivenmurikka oli mennyt auton takakontin läpi. Reikä oli vaikuttavan näköinen. Sanottiin, että sen aiheutti avaruudesta tullut kivi.
Riippuu koosta ja albedosta.
Seurantaa kolme havaintoa jos liikettä on tarpeeksi. mutta toki tulos paranee kun on enemmän havaintoja.
Koska asteroidin määritelmä ei ole aivan eksakti, vastauskaan ei ole aivan yksiselitteinen. IAU:n määritelmän mukaan transneptuniset kohteet eivät ole asteroideja, jolloin kaukaisimmat asteroidit olisivat Neptunuksen troijalaisia. Näin ajatellen etäisyys olisi noin 30 AU. Toisen määritelmän mukaan Kuiperin vyöhykkeen kiviset kappaleet olisivat myös asteroideja, jolloin päästäisiin jo noin 55 AU etäisyydelle. Näiden tulkintojen mukaan jopa Pluto, muut pikkuplaneetat ja niiden troijalaiset olisivat siis asteroideja. Erässä lähteissä kaukaisimman havaitun ja varmistetun asteroidin etäisyydeksi mainitaan 45 AU, mutta senkään kokoa ei ole kyetty kuin arvailemaan.
Radan laskeminen on riippuvainen hyvin monesta tekijästä. Tietenkin sen koosta ja heijastavuudesta, mutta monesta muustakin tekijästä, joihin kuuluu myös ihan sattumakin. Kuiperin vyöhykkeellä olevien kappaleiden ratoja ei tunneta edes kohtuullisen tarkasti muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Jupiterin troijalaisten ratoja tunnetaan jo jonkin verran paremmin.