kertoo HS. "Kasvukausi loppui Suomessa tänä vuonna poikkeuksellisen varhain. Sen aiheuttivat lokakuun ensimmäisen viikon yöpakkaset, jotka olivat etelässäkin niin vahvoja, että tomaatteja jäätyi kasvihuoneisiin ja viljelykasveja jäi pelloille."
"Kevät tuli keskimääräiseen aikaan, mutta viileät säät lykkäsivät kylvöjä ja hidastivat kasvua. Jo juhannuksena kasvukausi oli muutaman viikon myöhässä, eivätkä elo-syyskuun lämpimät säät riittäneet ottamaan sitä kiinni."
"-Lämpösummaa alkoi kertyä vasta elokuussa, eikä se ehtinyt pelastaa tilannetta, sanoo palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen ProAgria-keskusten liitosta. Se näkyy esimerkiksi varastovihannesten kuten juuresten koossa."
"-Massan kasvu jäi elo-syyskuulle. Varastovihannesten määrät ovat pienempiä, kertoo liiton kehityspäällikkö Terhi Taulavuori."
"Kasvukausi päättyi etelässä vain runsaan viikon Pohjois-Lappia myöhemmin, kun tavallisesti niiden väliin mahtuu kokonainen kuukausi, osoittaa Ilmatieteen laitoksen 30-vuotinen seuranta."
"Perunaa oli yöpakkasten tullessa vielä nostamatta. Paleltuminen näkyy laadussa, Taulavuori sanoo. Viljat saatiin pääosin puitua, mutta rehuksi menevää ohraa ja kauraa jäi vielä pelloille. Peltonen arvioi, että noin viisi prosenttia peltokasveista jäi pelloille. -Kasvustot olivat niin huonokuntoisia, että korjuukustannukset ylittävät sadon arvon."
>Ja tämä siis mittaushistorian ennätyskuumimpana kesänä ja aikana, jolloin 'ilmastonmuutoksen' väitetään pidentävän kasvukausia ja jolloin lämpösummien sanotaan kasvavan.
"Kevät tuli keskimääräiseen aikaan, mutta viileät säät lykkäsivät kylvöjä ja hidastivat kasvua. Jo juhannuksena kasvukausi oli muutaman viikon myöhässä, eivätkä elo-syyskuun lämpimät säät riittäneet ottamaan sitä kiinni."
"-Lämpösummaa alkoi kertyä vasta elokuussa, eikä se ehtinyt pelastaa tilannetta, sanoo palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen ProAgria-keskusten liitosta. Se näkyy esimerkiksi varastovihannesten kuten juuresten koossa."
"-Massan kasvu jäi elo-syyskuulle. Varastovihannesten määrät ovat pienempiä, kertoo liiton kehityspäällikkö Terhi Taulavuori."
"Kasvukausi päättyi etelässä vain runsaan viikon Pohjois-Lappia myöhemmin, kun tavallisesti niiden väliin mahtuu kokonainen kuukausi, osoittaa Ilmatieteen laitoksen 30-vuotinen seuranta."
"Perunaa oli yöpakkasten tullessa vielä nostamatta. Paleltuminen näkyy laadussa, Taulavuori sanoo. Viljat saatiin pääosin puitua, mutta rehuksi menevää ohraa ja kauraa jäi vielä pelloille. Peltonen arvioi, että noin viisi prosenttia peltokasveista jäi pelloille. -Kasvustot olivat niin huonokuntoisia, että korjuukustannukset ylittävät sadon arvon."
>Ja tämä siis mittaushistorian ennätyskuumimpana kesänä ja aikana, jolloin 'ilmastonmuutoksen' väitetään pidentävän kasvukausia ja jolloin lämpösummien sanotaan kasvavan.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Tässäkin tapauksessa, kasvukausi alkoi poikkeuksellisen aikaisin keväällä ja oli pituudeltaan vähintäänkin keskimääräinen.
Aiotko muuten kertoa myös sen, että terminen kesä jatkui harvinaisen pitkään tänäkin syksynä. Ai niin, mutta tämä fakta ei taas tue kylmenemisfantasioitasi.
Vaatii todella "asiantuntemusta" blokata uutisista ne omalle mielipiteelle mieluisat asiat.
Voit reklamoida suoraan tuonne julkaisijan taholle. Turhaan täällä poljet jalkaa.
Kaalinpäät eivät tainneet ymmärtämättömyyttään kasvaa pitkänä termisenä kesänä vai olikohan sittenkin kyse koleudesta.
Terminen kesä ei kuitenkaan näytä lämmittäneen, kun viileys viivästytti kasvua. Oikeastaan tuo pitkä terminen kesä (siis keskilämpötila yli 10 astetta) ei kerro juuri mitään viljojen, vihannesten ja juuresten kasvuoloista.
Otetaanpa esimerkki. Oletetaan, että kuluneen elokuun keskilämpötila eteläisessä Suomessa olisi ollut kolme (3) astetta keskimääräistä kylmempi eli sisämaassa noin 12 asteen vaiheilla sen keskimääräisen eli noin 15 asteen sijaan. Tämä olisi tarkoittanut osapuilleen noin 4 -4.5 astetta nyt toteutunutta keskilämpötilaa kylmempää säätä (elokuu oli noin 1 - 1.5 astetta keskimääräistä lämpimämpi). Lämpöolot olisivat olleet suunnilleen samat kuin viime kesäkuussa.Tässä esimerkissä siis touko-, kesä-, heinä - ja syyskuu olisivat olleet yhtä lämpimiä kuin toteutuneet lämmöt 2015, mutta elokuu siis jopa luokkaa 4.5 astetta toteutunutta kylmempi ryyditettynä vaikkapa muutamalla ankaralla hallayöllä kuun lopussa. Väitän, että tällainen skenaario olisi ollut maatalouden kannalta aivan katastrofaalinen katovuosi. Mutta terminen kesä olisi ollut aivan yhtä "harvinaisen pitkä" kuin nyt toteutuneena vuonna 2015. Joten termisen kesän pituus ei taida välttämättä olla kovin kummoinen indikaattori mistään.
Kasvukausi Suomessa lokakuussa? 1970-luvulla tein lokakuussa lumilinnoja. Ajat muuttuvat, kun lokakuussakin pitäisi olla kasvukausi.
Syytön olen : (
http://www.hs.fi/kotimaa/a1445391993844
Luonto piti kesää kylmänä, vaikka alarmistille se oli osoitus ennätys lämpöisestä ?
Kumpakohan on oikeassa ?
Kyllä ihmisjumala (alarmisti ) on varmaan oikeassa, luonto ei osanut mitata oikeasta paikasta ; )
Ilmasto LÄMPENEE nyt sellaista vauhtia, että Suomessakin on kohta ympärivuotinen kasvukausi.
No on alarmistit hokeneet jo pari vuosikymmentä, mutta mitään lämpenemistä ei ole havaittavissa.
No menihän se luonto hitto vie pitämään myös kahta viime talvea poikkeuksellisen lämpimänä sulattamalla jäät jo huhtikuun alkupuolella vesistöistä. Vaikka sinä kuinka yritit niitä kylmiä tuokioita korostaa viime talvessakin.
Tässä Japanin ilmatieteenlaitoksen analyysi maapallon syyskuun lämpötiloista 1890-2015: http://ds.data.jma.go.jp/tcc/tcc/products/gwp/temp/fig/sep_wld.png . Sanoisin, että lämpenee. Lämpimin syyskuu on 2015, toisena 2014 ja kolmantena 2013.
Joo, ei ole.
http://www.woodfortrees.org/plot/rss/from:1997/mean:12/plot/rss/from:1997/trend
Jos vielä lisää "lämpenee" samalla suhteella täällä koto-Suomessamme, niin kohta emme saa muuta kuin pettuleipää pöytään.
Toisin sanoen lämpeneminenkö aiheutti viljan alhaisen valkuaisainepitoisuuden ja huonon sakoluvun?
Tästäkin kesästä nähdään, että kylmyys on pahasta meidän taloudelle ja ruuan saannille. Lämpö on aina erittäin tervetullutta ja silti jotkut idiootit haluaisi, että olisi kylmempää!?!?!?!?!
Valitettavasti aurinko on vaipunut hiljaiseloon ja nämä kesät ovat vasta alkusoittoa huonoille kasvukausille.
Kannattaa myös käydä tsekkaamassa kasvukauden ja termisen kesän tilaston ilmatieteenlaitoksen sivuilta.
Voihan rähmä !
Onko kettutytöt jo vallanneet maatalouden asioidenkin tiedottamisen ?
Melkoista potaskaa tuo artikkeli, ja metsäveli-riepu sattuu asian tuntemaan
perinpohjin.
Nimittäin joskus 80 luvulla viljelin perunan lisäksi sokerimaissia, ja sen kasvukausi
loppui eräänäkin vuonna jo elokuun puolivälissä.
Selvää pakkasta oli pahimmillaan 6 astetta ja sadetin kuplahallin katolle öisin
vettä melkein viikon että osan maissista saatoin pelastaa.
Kova pakkanen meni kuitenkin kuplahallin puhaltimen läpi halleihin ja noin puolet paleltui.
Tämä koska jokaiseen en ehtinyt värkätä tilapäislämmitintä.
Perunan lehdethän paleltuivat säännöllisesti elokuun lopun ja syyskuun alun
maissa.
Eihän tuosta ole kuin 40 vuotta ja tuossa ajassa suomen ilmasto on muuttunut
ainakin hallojen suhteen perusteellisesti.
Nykypolvella ei tietenkään ole minkäänlaista käsitystä siitä mikä oli tuolloin
normaalia, ja sitten höpistään selvää lööppikamaa.
Syytön olen siihen kun alarmisti ei ymmärrä : (
http://www.economicsjunkie.com/wp-content/uploads/2012/10/gisp-last-10000-new.png
Jos nykyiset lömmöt poikkeavat, niin se on ilmeisesti noitavainojen aika : (
Samat havainnot luonnosta kuin metsävelillä. Ja luontohan ei valehtele. Kyllä aikaisemmin elohallat oli aika tyypillisiä, tänä (kuulemma kylmänä) kesänä ei tainnut käydä tällä paikalla miinuksella ennen lokakuuta!
Aivan, Eelis. Luonto ei valehtele: kasvukausi hirmuisesti myöhässä, viljan laatu heikko, juurekset pieniä, perunaa paleltui pelloille ...