Geenit, narsismi ja pettäminen

Maailmassa tarttuu tietoa niin valtavasti, että ei suinkaan muista, mikä tutkimus on milloinkin takana. Tärkeää on, että silloin kun tiedon lukee, selvittää, onko kyse oikeasta lähteestä.

Kokeilepa itse. Sinulla on paljon eri tietoja. Osaatko sanoa niiden lähteen. Koulu? Lehdet? Teevee? Kirjat? Puhumattakaan lähteiden lähteistä. Itse asiat vain jäävät parhaiten mieleen ja se, että ne ovat luotettavasta lähteestä.

Kyllä huhukin elää - valitettavasti. Se ei elä sen varassa, että se on tosi, vaan sen varassa, että se on mielenkiintoinen. Mediahan käyttää surutta tätä asiaa. Jutut eivät suinkaan usein ole tosia, mutta ne ovat mielenkiintoisia ja KÄYVÄT KAUPAKSI. Mutta kriittinen mediankäyttäjä voi heti havaita, että juttu ei perustu mihinkään.

Eri asia on sitten, jos ei usko, mitä toinen kertoo. Sille ei voi mitään. :)

take-it-easy.m kirjoitti:

Maailmassa tarttuu tietoa niin valtavasti, että ei suinkaan muista, mikä tutkimus on milloinkin takana. Tärkeää on, että silloin kun tiedon lukee, selvittää, onko kyse oikeasta lähteestä.

Kokeilepa itse. Sinulla on paljon eri tietoja. Osaatko sanoa niiden lähteen. Koulu? Lehdet? Teevee? Kirjat? Puhumattakaan lähteiden lähteistä. Itse asiat vain jäävät parhaiten mieleen ja se, että ne ovat luotettavasta lähteestä.

Kyllä huhukin elää - valitettavasti. Se ei elä sen varassa, että se on tosi, vaan sen varassa, että se on mielenkiintoinen. Mediahan käyttää surutta tätä asiaa. Jutut eivät suinkaan usein ole tosia, mutta ne ovat mielenkiintoisia ja KÄYVÄT KAUPAKSI. Mutta kriittinen mediankäyttäjä voi heti havaita, että juttu ei perustu mihinkään.

Eri asia on sitten, jos ei usko, mitä toinen kertoo. Sille ei voi mitään. :)

Lue lisää

Mielenkiintoinen on myös kysymys tutkimuksen laadusta. Kyselytutkimuksella saadaan jopa hämmentäviä tuloksia.

Kyselytutkimuksien mukaan naiset ympäri maailman kertovat olleensa sukupuoliyhteydessä vain noin puolet siitä kumppanien määrästä, mitä miehet kertovat. Epämatemaattiset henkilöt ovat jopa nielleet tuloksen sellaisenaan käsittämättä, että se ei ole mahdollinen. Sekä heteroyhdyntöjen määrä että kumppanien määrä on kummallakin sukupuolella yhtä suuri, koska yhdyntään tarvitaan aina sekä mies että nainen.

Eräässä amerikkalaisessa tutkimuksessa - en taaskaan muista yliopistoa, enkä tekijää - kysyttiin opiskelijaryhmältä A, kuinka monen kanssa he olivat olleet yhdynnässä. Tulos oli perinteellinen, naiset kertoivat olleensa n. puolet siitä määrästä kuin miehet. Ryhmälle B kerrottiin etukäteen, että tulos tarkistettaisiin valheenpaljastuskoneella. Amerikkalaisethan tunnetusti uskovat ko. koneeseen kuin pukki suuriin sarviinsa ja pelkäävät sitä kuin ruttoa. Miehet kertoivat ryhmässä B olleensa hiukan useamman kanssa kuin ryhmässä A, naiset YHTÄ USEIN kuin miehet. Tietenkään uhkausta koneesta ei toteutettu, kunhan uhkailtiin.

Takana lienee evoluutiopsykologinen selitys. Naaraan täytyy salata sivusuhteensa, sillä jos koiras saa sen tietää, se hylkää pesän. Taipumus salaamiseen näkyy jopa nimettömissä kyselytutkimuksissa. Ennen vastaansanomatonta amerikkalaista tutkimusta, kyselytutkimuksen tekijät - jos yleensä näkivät koko ongelmaa - miettivät, kummat valehtelevat, naiset vai miehet. Haavio-Mannilan ja Kontulankin tutkimuksissa pyöritellään asiaa, arvellen, että miehet valehtelisivat.

Tieto ei ole kulkenut kaikille, koska näin amerikkalaisen televisio-ohjelman, jossa pokkana väitettiinn, että miehet olivat olleet huomattavasti useamman naisen kanssa yhdynnässä kuin naiset miesten kanssa. Sehän on matemaattinen mahdottomuus.

Alkoholin käyttöä tutkitaan myös "juomatapatutkimuksilla". Vielä 50 vuotta sitten kyselyyn vastanneet kertoivat juovansa n. 40 % siitä, mitä tilastojen mukaan maassa käytettiin. Nyt luku on enää 25 %. Siis 75 % on kadonnut kuin pahahaju Saharaan, vaikka tiedetään, että jaloa ainetta ei juuri heitetä hukkaan. Syy on aivan selvä. Ihmiset häpeävät juomistaan niin paljon, että kertovat vahvasti alakanttiin nimettömissäkin tutkimuksissa.

Asialla on muuan seuraus. Kyselytutkijat ovat ottaneet luvut tosissaan ja ilmoittaneet "suurkulutuksen" rajaksi matalamman kuin keskimääräinen kulutus. Silkkaa höpertelyä!

Eräitä asioita voidaan valitettavasti tutkia vain kyselytutkimuksilla. Kontrollia ei ole, kuten edellisissä matemaattinen ekvivalenssi tai alkoholitilastot. Sen lisäksi, että kyselytutkimuksiin liittyy suuri salaamisen ongelma, on myös tarkkailtava, MIHIN SUUNTAAN mahdollisesti kaunistellaan. Ja lisäksi on selvitettävä, onko tutkimuksen tekijä luotettava.

Mutta, kuten sanoin, kaikkea ei voi muistaa, ei vain voi. :)

take-it-easy.m kirjoitti:

Maailmassa tarttuu tietoa niin valtavasti, että ei suinkaan muista, mikä tutkimus on milloinkin takana. Tärkeää on, että silloin kun tiedon lukee, selvittää, onko kyse oikeasta lähteestä.

Kokeilepa itse. Sinulla on paljon eri tietoja. Osaatko sanoa niiden lähteen. Koulu? Lehdet? Teevee? Kirjat? Puhumattakaan lähteiden lähteistä. Itse asiat vain jäävät parhaiten mieleen ja se, että ne ovat luotettavasta lähteestä.

Kyllä huhukin elää - valitettavasti. Se ei elä sen varassa, että se on tosi, vaan sen varassa, että se on mielenkiintoinen. Mediahan käyttää surutta tätä asiaa. Jutut eivät suinkaan usein ole tosia, mutta ne ovat mielenkiintoisia ja KÄYVÄT KAUPAKSI. Mutta kriittinen mediankäyttäjä voi heti havaita, että juttu ei perustu mihinkään.

Eri asia on sitten, jos ei usko, mitä toinen kertoo. Sille ei voi mitään. :)

Lue lisää

Lässyti lässyti. Eli et ole lukenut ensimmäistäkään tutkimusta.

pröööt kirjoitti:

Lässyti lässyti. Eli et ole lukenut ensimmäistäkään tutkimusta.

Viittaa siihen, että tulit sanoneeksi hiukan liian rohkeasti, mutta sitten argumenttisi loppuivatkin. No, sattuuhan sitä. Hyvää muuten syksyä! :)

take-it-easy.m kirjoitti:

Viittaa siihen, että tulit sanoneeksi hiukan liian rohkeasti, mutta sitten argumenttisi loppuivatkin. No, sattuuhan sitä. Hyvää muuten syksyä! :)

En tiennytkään, että täällä on jokin kilpailu menossa?! Noh, sehän taitaa olla narsistin koko elämän mittainen kujanjuoksu (tutkimukset 1, 2 ja 3) ja tunnusomaista on myös pitkät selittelyt (tutkimukset 2 ja 3).
Voit ihan rauhassa viitata vaikka kintaaseen jos se vain elämänlaatuasi mitenkään parantaa. Se Sinulle suotakoon. Koulusta, televisiosta, lehdistä jne. saatava tieto on yleistietoa. Tutkimukset eivät niinkään perehdy tutkimaan yleistietoa. Tämä saattoi tulla yllätyksenä, mutta kerrottu nyt kuitenkin.
Viittasit omassa ensimmäisessä kirjoituksessa tutkimuksiin, joiden olemassaoloa et edes pyydettäessä pystynyt toteamaan. Ehkä siihen oli jokin syy, mene ja tiedä.
Yksi seikka pitää sitten ottaa huomioon, kun joskus saat tutkimuksen tuloksineen eteesi: Otantaan kuuluva (tässä tapauksessa sinä) ei voi olla tuloksien arvioija . Siinä kyllä häipyisivat samalla kertaa reliabiliteetti ja validiteetti. Tässä linkit helpottamaan: http://www.mit.jyu.fi/ope/kurssit/Graduryhma/PDFt/validius_ja_reliabiliteetti.pdf Tuon lyhyempää tekstiä en valitettavasti tähän hätään Sinulle löytänyt, varaa siis aikaa lukemiselle.
Ai pahus, meinasi unohtua. Nuo tutkimukset 1, 2 ja 3. Ne ovat niitä samoja, joihin itse viittasit.
Tämän jälkeen saat ihan keskenäsi jatkaa keskustelun tätä haaraa, joten oikein leppoisaa syksyn jatkoa ja jaksamista Sinulle!

pröööt kirjoitti:

En tiennytkään, että täällä on jokin kilpailu menossa?! Noh, sehän taitaa olla narsistin koko elämän mittainen kujanjuoksu (tutkimukset 1, 2 ja 3) ja tunnusomaista on myös pitkät selittelyt (tutkimukset 2 ja 3).
Voit ihan rauhassa viitata vaikka kintaaseen jos se vain elämänlaatuasi mitenkään parantaa. Se Sinulle suotakoon. Koulusta, televisiosta, lehdistä jne. saatava tieto on yleistietoa. Tutkimukset eivät niinkään perehdy tutkimaan yleistietoa. Tämä saattoi tulla yllätyksenä, mutta kerrottu nyt kuitenkin.
Viittasit omassa ensimmäisessä kirjoituksessa tutkimuksiin, joiden olemassaoloa et edes pyydettäessä pystynyt toteamaan. Ehkä siihen oli jokin syy, mene ja tiedä.
Yksi seikka pitää sitten ottaa huomioon, kun joskus saat tutkimuksen tuloksineen eteesi: Otantaan kuuluva (tässä tapauksessa sinä) ei voi olla tuloksien arvioija . Siinä kyllä häipyisivat samalla kertaa reliabiliteetti ja validiteetti. Tässä linkit helpottamaan: http://www.mit.jyu.fi/ope/kurssit/Graduryhma/PDFt/validius_ja_reliabiliteetti.pdf Tuon lyhyempää tekstiä en valitettavasti tähän hätään Sinulle löytänyt, varaa siis aikaa lukemiselle.
Ai pahus, meinasi unohtua. Nuo tutkimukset 1, 2 ja 3. Ne ovat niitä samoja, joihin itse viittasit.
Tämän jälkeen saat ihan keskenäsi jatkaa keskustelun tätä haaraa, joten oikein leppoisaa syksyn jatkoa ja jaksamista Sinulle!

Lue lisää

Turhaanpa mesot. Olen suorittanut maisterintutkinnon kahdessa tiedekunnassa ja suorittanut lisäopintoja yli kolmannen tutkinnon verran. Metodiopit ovat minulle tuttuja ja olen lukenut vinon pinon tutkimuksia, sekä humanistisia että kovia tieteitä.

Mutta antaa pojan rehvastella. Niinhän sitä tehtiin Pohjanmaallakin innostuksen vallassa 1800-luvulla. Niin, ja turha spämmätä linkkejä. Minä valitsen lukemani itse, etkä sinä. Valintasi ovat aloittelijoille sopivampia.

Apteekeista on muuten saatavana öliksiiriä nimeltä RaMaVit. Sitä otetaan, kun ramasee, masentaa ja keljuttaa. Kokeilepa! :)