Lähiomainen ei ymmärrä loukkaavansa

Mitä tehdä kun lähiomainen, jonka kanssa joudun tällä hetkellä tietyistä syistä olemaan normaalia tiiviimmin yhteydessä, loukkaa minua ja välillä saa minut raivon partaalle. Väittää ettei tee sitä tietoisesti mutta minusta tuntuu, että hän nimenomaan tekee sen tietoisesti, koska osaa vedellä juuri oikeista naruista.

Kun yritän keskustella asiasta, hän ei sanomansa mukaan ymmärrä ollenkaan. Olen vääntänyt "rautalangasta", miten minkäkin asian koen; ei vaan ymmärrä saati lupaa lopettaa loukkaamista. Välillä sitten jotain kertoo ymmärtävänsä mutta kertoo, että ongelma on minun korvien välissä. Taas väännän rautalangasta, voisitko lopettaa sen koska moiselle käyttäytymiselle ei ole mitään tarvetta. Ei lupaa lopettaa tai sitten ei ymmärrä koko asiaa.

Liittyykö tuollainen käytös, tietoinen tai tiedostamaton, kiusaaminen, ilkeily, loukkaaminen, toisen saattaminen raivoon, johonkin mielen sairauteen, sosiopatiaan, sadismiin... ?

Tunnen hänen toimintamallin ja ilkeilyn syklin aika tarkasti ja pyrin hillitsemään itseäni kaikin keinoin, mutta sitten se kiihtyy kiihtymistään ja kunnes tosiaan hermostun tai loukkaannun ja taukoaa taas hetkeksi. Voi olla, että omassa persoonassani on jotain joka tämän käynnistää mutta toisaalta saman suuntaista käytöstä ilmenee myös muita tuttuja ihmisiä kohtaan.

Mitähän tässä voisi tehdä?