Evoluution vastustajat eivät toimi pelkästään uskonnollisista syistä. Tämän he kertovat implisiittisesti väitteessään, että sopivan geenirihman syntyminen satunnaisista palasista olisi mittaamattoman epätodennäköistä.
Matemaattisesti orientoituneelle on kuitenkin kovin selvää, että jos geenirihman muut palaset ovat jo sopivia, ne eivät sillä kertaa muutu, vaan valinta kohdistuu kerralla vain sopimattomiin palasiin. On olemassa vastaavia tietokoneohjelmia, jotka tarjoavat koko aakkoston kunkin kirjaimen kohdalla ja pysähtyvät siihen, mikä on oikea. Jatkavat sitten toisesta kirjaimesta. Jos tietokone on nopea, kuten kaikki tietokoneet nykyisin, oikea ennalta sovittu lause on hetkessä tietokoneen ruudulla. Jos kone ei pysähtyisi oikean kohdalla, mahdollisia kombinaatioita olisi niin runsaasti, että kone ruksuttaisi vieläkin ilman tulosta.
Evoluution mekanismia ei siis ymmärretä sen lisäksi, että on uskonnollisia syitä vastustaa evoluutiota. Mutta ei evoluution mekanismia ymmärrä myöskään suurin osa evoluutiota kannattavista. Se on heille "uskonasia", joka osin perustuu auktoriteettiin ja vain osin todisteisiin. Jos eliöstö kuvataan sukupuuna, se on niin uskottava, että useimmat pitävät sukulaisuutta näytettynä. Ihmisen ja ihmisapinan luurangon samankaltaisuus on monelle suorastaan järkytys.
Biologiseen evoluutiokäsitykseen ei kuitenkaan riitä, että sukulaisuus nähdään, vaan siihen kuuluu välttämättömänä osana, condicio sine qua non, että EVOLUUTIOLLA EI OLE OHJAAJAA. Monissa uskonnollisissa piireissä, mm. yleisesti kirkossa, hyväksytään vähittäinen kehittyminen, mutta ajatellaan, että Jumala olisi ohjannut sitä ja näin luonut lopulta ihmisen.
Biologian kannalta se on mahdottomuus. Evoluution ominaisuus on juuri se, ettei sitä voi ohjata. Mutaatiot syntyvät SATUNNAISESTI. Niiden frekvenssi vakiintuu populaatiossa, ja eliö sopeutuu niiden mahdollistamalla tavalla ekolokeroonsa. Uudet mutaatiot muuttavat tätä frekvenssiä ja aiheuttavat uuden sopeutumisen ekolokeroon.
Evoluutio rakentaa aina edellisen päälle. Mutaatioiden satunnainen syntymäjärjestys ja syntymäaika johtavat aivan erilaisiin mahdollisuuksiin. Evoluutiolla ei voi olla mitään suuntaa. Se vain kokeilee sokeasti eri mahdollisuuksia ja täyttää vähitellen yhä vaikeampia ekolokeroita.
Kirkollinen ja muu ei-kreationistinen "kehitysoppi" ei siis ole validia biologista kehitysoppia. Se tosin antaa mahdollisuuden monen muun tieteellisen teorian hyväksymiseen, mutta biologian alalla tuottaa stiignafuulia. Kirkonmiehet kauttaaltaan luulevat kannattavansa kehitysoppia, mutta eivät todellisuudessa sitä tunne, eivätkä kannata.
Suurimmalle osalle ihmisiä kehitysopin kannattaminen tai vastustaminen on heidän muusta uskostaan tai tietonsa määrästä riippuvainen mutukysymys. Vain matemaattisesti orientoituneet voivat todella ymmärtää biologisen evoluution mekanismia.
Matemaattisesti orientoituneelle on kuitenkin kovin selvää, että jos geenirihman muut palaset ovat jo sopivia, ne eivät sillä kertaa muutu, vaan valinta kohdistuu kerralla vain sopimattomiin palasiin. On olemassa vastaavia tietokoneohjelmia, jotka tarjoavat koko aakkoston kunkin kirjaimen kohdalla ja pysähtyvät siihen, mikä on oikea. Jatkavat sitten toisesta kirjaimesta. Jos tietokone on nopea, kuten kaikki tietokoneet nykyisin, oikea ennalta sovittu lause on hetkessä tietokoneen ruudulla. Jos kone ei pysähtyisi oikean kohdalla, mahdollisia kombinaatioita olisi niin runsaasti, että kone ruksuttaisi vieläkin ilman tulosta.
Evoluution mekanismia ei siis ymmärretä sen lisäksi, että on uskonnollisia syitä vastustaa evoluutiota. Mutta ei evoluution mekanismia ymmärrä myöskään suurin osa evoluutiota kannattavista. Se on heille "uskonasia", joka osin perustuu auktoriteettiin ja vain osin todisteisiin. Jos eliöstö kuvataan sukupuuna, se on niin uskottava, että useimmat pitävät sukulaisuutta näytettynä. Ihmisen ja ihmisapinan luurangon samankaltaisuus on monelle suorastaan järkytys.
Biologiseen evoluutiokäsitykseen ei kuitenkaan riitä, että sukulaisuus nähdään, vaan siihen kuuluu välttämättömänä osana, condicio sine qua non, että EVOLUUTIOLLA EI OLE OHJAAJAA. Monissa uskonnollisissa piireissä, mm. yleisesti kirkossa, hyväksytään vähittäinen kehittyminen, mutta ajatellaan, että Jumala olisi ohjannut sitä ja näin luonut lopulta ihmisen.
Biologian kannalta se on mahdottomuus. Evoluution ominaisuus on juuri se, ettei sitä voi ohjata. Mutaatiot syntyvät SATUNNAISESTI. Niiden frekvenssi vakiintuu populaatiossa, ja eliö sopeutuu niiden mahdollistamalla tavalla ekolokeroonsa. Uudet mutaatiot muuttavat tätä frekvenssiä ja aiheuttavat uuden sopeutumisen ekolokeroon.
Evoluutio rakentaa aina edellisen päälle. Mutaatioiden satunnainen syntymäjärjestys ja syntymäaika johtavat aivan erilaisiin mahdollisuuksiin. Evoluutiolla ei voi olla mitään suuntaa. Se vain kokeilee sokeasti eri mahdollisuuksia ja täyttää vähitellen yhä vaikeampia ekolokeroita.
Kirkollinen ja muu ei-kreationistinen "kehitysoppi" ei siis ole validia biologista kehitysoppia. Se tosin antaa mahdollisuuden monen muun tieteellisen teorian hyväksymiseen, mutta biologian alalla tuottaa stiignafuulia. Kirkonmiehet kauttaaltaan luulevat kannattavansa kehitysoppia, mutta eivät todellisuudessa sitä tunne, eivätkä kannata.
Suurimmalle osalle ihmisiä kehitysopin kannattaminen tai vastustaminen on heidän muusta uskostaan tai tietonsa määrästä riippuvainen mutukysymys. Vain matemaattisesti orientoituneet voivat todella ymmärtää biologisen evoluution mekanismia.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Allekirjoitan väitteesi. Jatkan parilla pienellä huomiolla.
Itse asiassa mikä tahansa riittävän monimutkaisen alkuarvoherkän prosessin toteutunut lopputulos on äärimmäisen epätodennäköinen. Tässä on (ainakin) kaksi ajatusmallia. On useita mahdollisia lähes samanarvoisia lopputuloksia, joista yksi vaan sattuu valikoitumaan. Jälkeenpäin voidaan toki laskea todennäköisyyksiä juuri sille lopputulokselle, vaikka sellaisessa ei ole mitään mieltä.
Toinen "pipetti ja vesipisara" ajatus, jossa korkealla lentävästä kuumailmapallosta yritetään pudottaa pipetillä pisara puutarhapöydän tietyn naulan kantaan. Onnistuminen on lähes mahdotonta. Mutta kun ravakka ukkospilvi sattuu kohdalle, naulankantaan osuu useitakin pisaroita.
Onko evoluutio osin näiden kahden yhdistelmä? Päämäärää ei ole, mutta toimivia ratkaisuja paljon ja ennen kaikkea yrityksiä suunnaton määrä. Paul Davies pohti muistaakseni jossain ajatusta siitä, että luoonon monimutkaisten prosessien sisällä saattaisi olla lakeja, joita emme vielä tunne ja jotka kuitenkin voisivat selittää monimutkaisuudesta nousevat toiminnot. Tai kuten Enqvist(?) vähän samansuuntaisesta asiasta sanoi siihen tapaan, että tarkkaan viritetyt vakiot saattavat olla vain merkki tietämättömyydestämme syvällisemmällä tasolla.
Mitä teistiseen evoluutioon tulee, on se kuitenkin paljon helpompi koulutetunkin ihmisen hyväksyä kuin kreationismi, joka vaatii luonnontieteiden lähes totaalista hylkäämistä. Mielestäsi teistinen evoluutio on sukua K.V. Laurikaisen "aukkojen Jumalalle", jossa jumala toimi ikäänkuin Heisenbergin epätarkkuuksien ja kvanttifysiikan satunnaisuuksien kautta. Biologian kannalta kyseessä on perusteeton uskomus, mutta uskomus, joka ei vaadi samanlaista järjettömyyttä kuin kreationismi.
Tällaista runoilin sadeillan ratoksi. Ei kannata ottaa liian tosissaan :-)
Perustan tiede-evoluutiokantani luonnontieteen absoluuttiseen mutkattomuuteen.
Vajaa 5mrd vuotta sitten jälleen kerran Linnunradassa tapahtui uuden tähden "syttyminen". Aurinkokuntamme alkoi muotoutumaan.
Tämä on fakta. Niin universumi toimii luonnonlakien mukaan. Tähtiä syntyy ja kuolee. Niitä ei erikseen luo joku objekti.
Aurinkokunta planeettajärjestelmineen oli aluksi hyvin epävakaa. Ehkä miljardin vuoden päästä vielä ohutkuorinen Tellus oli jo hiukan jäähtynyt.
Tuntuisi loogiselta ajatella, että elävät elämänmahdollistavat bakteerit tulivat maapallon ulkopuolelta. Se on kuitenkin sivuseikka - mistä tuli.
Maapallon elämä oli alkuun mikroskooppitasoa. Siitä alkoi Telluksen elämä ja evoluutiokin.
"agnoskepo", lienee luonnontieteitten tuloksien pohjalta rakennettavissa jo kokonaiskuva siitä, miten ilmiöt tapahtuvat. Jotkut ovat jakamattomia perushiukkasia, jotka törmäilevät toisiinsa ja muodostavat köntäleitä, siis toisia hiukkasia, atomeita, molekyylejä ja suurempia olioita ihan alkuperäisen ominaisuutensa mukaisesti. Mitään emergenssiä ei ole havaittu lukuunottamatta psykologista hämmästystä, kun ihminen huomaa, miten "uutta luovasti" hiukkanen käyttäytyy mutkikkaissa systeemeissä.
Alkuarvoherkkyys on klassisen fysiikan kieltä. Klassisessa fysiikassa ei käsitellä hiukkasia, vaan hiukkasmääriä, kappaleiden, kaasumäärien sun nesteiden käyttäytymistä. Klassinen fysiikka ei ole ilmiöiden selittämistä perusteita myöten. Sen lait selittävät, miten suuri määrä yhdessä olevaa ainetta käyttäytyy suurella todennäköisyydellä.
Alkuarvoherkkyys johtuu monimutkaisen systeemin luonteesta. Useat systeemit ovat tällaisia. Jos kuitenkin ajattelemme teoriassa, että meillä olisi tällaisen systeemin alkuarvot täydelleen tiedossa, eikä missään vaiheessa laskentaa mitään lukua pyöristettäisi, saisimme laskennassa aina saman tuloksen. Ero todellisuuteen ei syntyisikään alkuarvoherkkyydestä vaan hiukkastason satunnaisuuksista.
Sadejuttu on esimerkki ihan tavallisesta todennäköisyydestä. Ei ole kovin todennäköistä, että yksi pisara osuisi naulankantaan, mutta yhdessä sateessa on niin mielettömän monta pisaraa, että suurella todennäköisyydellä sattuu.
Olipa prosessi siis alkuarvoherkkä tai ei, historian kulku on useitten ziljoonien ziljoonien mahdollisuuksien yksi sattumoisin valikoitunut kulku. Mahdollisia kulkuja on niin paljon, että tapahtunut on vain yksi mahdollisuus samasta määrästä ziljoonia ziljoonia.
Laurikaisen "aukkojen Jumala" on kyllä sukua opille, että Kaitselmus vaikuttaa tapahtumien kulkuun myös biologiassa, mutta eihän suuri yleisö ajattele näin pitkälle. Ei kansa ajattele, että niin fysiikassa kuin biologiassakin vaikuttaa sattuma, johon Jumala sitten täytyy jotenkin lomittaa. Ei yleisö näe koko yhteensovittamisongelmaa. Laurikainen näki ja yritti, mutta heikolla menestyksellä.
Koko kysymyshän nousee siitä, että joidenkin ihmisten näyttää olevan hyvin vaikea luopua uskonnosta. Uskonnoissa on lukuisia piirteitä, mutta yksi syy niiden syntyyn näyttää olevan se, että ne ovat yhteiskuntajärjestelmän laajennuksia kosmisiin mittoihin. Niin kuin ilminen havaitsi, että kuningas vaikutti yhteisön tapahtumien kulkuun, niin hän uskoi, että Jumalakin tai jumalatkin voivat vaikuttaa tapahtumiin. Siksi heitä palvotaan ja siksi heiltä pyydetään. Usko Kaitselmukseen oli siis ihmiseen aivan sisäänrakennettu siihen katsomatta, minkä muodon uskonto hänen seudullaan sai.
Nyt tiede on pannut Kaitselmuksen viralta, mutta kyllä se vielä tuo joillekin turvallisuutta. En sitten tiedä onko elämä helpompaa heille vai meille, jotka elämme todennäköisyyksien maailmassa.
Näin minäkin muuten, mutta korvaisin sanan "absoluuttinen" sanoilla "hyvin todennäköinen". Terkkuja vain sinne Inkeroisiin vai sanotaanko se Inkeroiseen!
Jos olisin uskovainen, voisin kommentoida tähän niin, että Jumala tietystikin kaikkitietävänä ja kaikkivoivana pystyy ongelmitta sekä asettamaan alkuarvot täydellisen tarkasti, että ennalta tietämään joka ikisen niistä ziljoonista mahdollisuuksista ja mitä kustakin vaihtoehtojen sarjasta seuraisi ja mikä tulee seuraamaan. Niinpä hänen ei tarvitse erikseen kehityksessä ohjata yhtään mitään. Tällainen vastaus tosin aiheuttaisi ongelmia toisaalla, mm. uskovaiselle niin tärkeä vapaa tahto ja ihmisen henk. koht. vastuu tekemisistään aiheuttaisi ristiriidan.
"Mitään emergenssiä ei ole havaittu lukuunottamatta psykologista hämmästystä, kun ihminen huomaa, miten "uutta luovasti" hiukkanen käyttäytyy mutkikkaissa systeemeissä."
Professori Kari Enqvist on kirjoittanut kokonaisen kirjan "Monimutkaisuus", joka käsittelee emergenssiä. Hän tarkoittaa emergenssillä sitä, että kokonaisuudesta nousee uusi ilmiö, jota yksittäisillä osilla ei ole. Esimerkkeinä kullan väri, jota kulta-atomilla ei ole tai lämpötila, jota yksittäisellä hiukkasella ei ole. Taidat tässä tarkoittaa emergenssillä ihan jotain muuta kuin Enqvist. Erilaisia ominaisuuksia ilmeentyy, kun fysiikkaa tarkastellaan eri karkeuksilla, mutta periaatteessa kaikki on redusoitavissa "alkeishiukkasten tanssiin".
Kansa ei ajattele kuten Laurikainen, mutta uskova tutkija näköjään voi ajatella ja osa heistä ajattelee tänäkin päivänä niin.
Uskonnollisesti suuntautuneiden käsite "kaikkivaltias" on faktuaalisesti mahdoton. Jos Jumala "ennalta tietäisi", miten tulee käymään, hän olisi luonut koneen, joka ei toimi satunnaisesti vaan deterministisesti. Hän siis ei olisi "kaitselmus", koska ei voisi enää puuttua tapahtumien kulkuun.
Käsite on myös loogisesti mahdoton, mikä ilmenee esim. tunnetussa kysymyksessä, voiko hän nostaa suuremman kiven, kuin jaksaa kantaa, tai voiko hän lopettaa olemassaolonsa ja pysyä silti kaikkivaltiaana.
Jumalalle on omistettu ristiriitaisia ominaisuuksia, koska KAIKKI uskonnot on muodostettu entisten palasista, joten tulos on eklektinen ja synkreettinen. Varhaisessa muodossa jumalat/henget eivät olleet kaikkivaltiaita, vaan tappelivat keskenäänkin. Kun yhteiskunta kehittyi ylinnä olevan kaikkivaltiaan despootin hallitsemaksi, kehittyi myös yksijumalainen uskonmuoto ja Jumalalle omistettiin kaikkivaltius. Tämä taas oli yhteensopimaton monen muun uskonnollisen idean kanssa, jotka tulivat sieltä täältä. Kaiken kaikkiaan varhainen ihminen oli uskonnollisissa mietteissään hyvin eklektinen.
Kiitos tarkennuksesta! Valitettavasti emergenssi-sanalla on lukuisia merkityksiä, niin kuin yleensäkin ihmisen kielen sanoilla. Lopulta Enqvist tarkoittaa sillä ihan samaa kuin minäkin, eli että kaikki on hiukkasten tanssia ja hiukkasille ei tule mitään uusia ominaisuuksia, vaan jo olevia ilmenee uusissa konstruktioissa. Hän siis puhuu ns. "heikosta emergenssistä". Oppi "vahvasta emergenssistä" taas tarkoittaisi, että omininaisuuksia tupsahtaa jostakin lisää.
Kieli on vihonviimeinen seuralainen. Toisaalta emme voi ilman sitä puhua mistään, toisaalta se johtaa harhaan kuin väärä raha. Kun kielellämme yritämme selittää jotakin todellisuuden ilmiötä, se jää aina monitulkintaiseksi. Parhaimmillaan kieli saavuttaa jonkinasteisen konvergenssin todellisuuden kanssa, mutta paljon heikkoutta jää AINA. Luonto ei tunne kieltä muuten kuin kehittyneiden elollisten olentojen tuottamana. Ei ole mitään syytä kuvitella, että se hyvin kuvaisi luontoa.
Menee vähän ulos aiheesta, mutta tuo mitä kerroit kielestä on valitettavan totta. Kreationistin toteamus "vain teoriaa" käyttää sanaa "teoria" aivan eri merkityksessä kuin tiede. Siten asiasta voidaan antaa täysin erilainen kuva ilman, että syyllistytään suoranaiseen valehteluun.
Toinen asia on tieteellinen kielenkäyttö yleensä. Tutkijat asettelevat sanansa varovaisesti välttäen varmoja ilmauksia. Tämän jotkut tulkitsevat niin, että tieteen tulokset ovat epävarmoja ja luovat tarkoituksella mielikuvaa tieteellisen tiedon heikkoudesta uskonnon absoluuttisten dogmien rinnalla. Sitä minä pitäisin jo tahallisena valehteluna.
Valitettavasti väärinkäsityksiä syntyy, yrittää asian selittää kuinka hyvin tahansa.
Tiesin alkuarvoherkkyyden kuuluvan klassiseen fysiikkaan ja myös sen, että kvanttifysiikka näyttäisi olevan aidosti stokastista. Evoluutio kannalta en hallitse rajanvetoa, vaikka tajuan, että biologia redusoituu kemiaan ja kemia viimekädessä kvanttifysiikkaan. Molekyylibiologiassa kvanttifysiikkaa ja sen stokastisuutta ei luullakseni tarvitse huomioida, jos ei sitten mutaatioiden syntymisen tasolla.
Voi olla, että liika lillukanvarsiin sekaantuminen tekee keskustelusta turhankin jäykkää. Pitänee hyväksyä pienet väärinkäsitykset ja oikoa niitä tarpeen mukaan. Ainakaan minun tietopohjani ei riitä tieteellisesti validin tekstin tuottamisen aiheesta evoluutioteoria.
Yhdyn edelliseen 100 %:sesti. Vaikka kuinka huolellisesti etsii sanansa ja sanottavansa, aina toinen ymmärtää sen hiukan toisin. Erittäin hankalia keskustelukumppaneita ovat sellaiset, jotka oikein etsivät, mitä voisivat ymmärtää toisin.
Kaikkein hankalimpia ovat ne, jotka eivät usko edes selvää kieltä. Täälläkin on esiintynyt muuan, joka vaittää uudestaan ja uudestaan, että pidän tieteen tuloksia varmoina premisseinä, vaikka olen hänelle uudestaan ja uudestaan sanonut, että pidän niitä tieteen tuloksina ja hyvin todennäköisinä, mutten absoluuttisina. Juttele sitten tällaisen kanssa!
"Juttele sitten tällaisen kanssa!"
Yksi varteen otettava vaihtoehto on, että ei juttele. Eräälle kirjoittajalle kerroin lopettavani keskustelun heti kun Nooan arkin purjehdusvalot vilahtavat näkyviin. Silti joskus sortuu kommentoimaan myös näiden "toivottomien tapausten" juttuja. Varsinkin jos kyse on suoranaisesta valehtelusta.
Minäkin ole vältellyt mainittua henkilöä, mutta hän eksyttää muuttamalla koko ajan nimimerkkiään, joten aina silloin tällöin erehdyn hänen kanssaan keskusteluun. Tämän välttämiseksi olen jo muutaman kerran pyytänyt, että hän käyttäisi jatkuvasti samaa nimimerkkiä. Hän vastaa kolmella tavalla:
1) Välttää, että hänen käyttämänsä nimimerkki varastetaan. Vaara on kuulemma suuri.
2) Vaihtaa nimimerkkiään, koska ei halua, että hänestä muodostuisi kuva, vaan haluaa tuoda esiin vain asiat.
3) Hän sanoo, että hänhän kommentoi ketä tahansa ja milloin huvittaa.
Edellisen perusteella olen taipuvainen ajattelemaan, että hän on luonteeltaan vääntynyt kverulantti, joka nauttii kiusaamisesta. Näitäkin on ja varsinkin netissä. Voi olla, että hän on sama henkilö, joka on viime aikoina pyrkinyt kiusaamaan sinua.
Tuo "Nooan arkin purjehdusvalo" sai kyllä aikaan meikälle päivän parhaat naurut. Eräillä vielä sentään leikkaa!
Sitä mennään toisten ihmisten olemukseen eli essenseen!
"hän on luonteeltaan vääntynyt kverulantti"
Valheellisen evo-opin rehellisiä ja suoraselkäisiä vastustajia saa siis pilkata heidän skolioosistaankin tuommoisilla ilkeämielisillä ja erittäin pilkallisilla ilmaisuilla.
Enpä olisi uskonut edes evolutionistien alentuvan tuollaiseen!
Ehkä vielä tuon yhden ongelman, pyrkimyksen lisätä toisen tietomäärää.
Varhaisilla lähetyssaarnaajilla oli homogeeninen yleisö. Yksilöt uskoivat kuten yhteisö ja olivat suunnilleen samalla tietotasolla. Lähetyssaarnaajat valitsivat yhteisön opeista lähinnä sopivat uskomusolennot ja pikkuhiljaa selittivät heitä tavalla, joka muutti heitä kohti kristillistä henkilögalleria. Niinpä balttien Mara muuttui vähitellen Neitsyt Mariaksi ja Perkunas eli Perkons, joka oli ennen ukkosenjumala, sielunviholliseksi, Perkeleeksi, samoin suomalaiset jumalat kristillisiksi pyhimyksiksi.
Nykyinen kuulijakunta taas on loputtoman heterogeeninen ja eritasoinen. He suhtautuvat johonkin lausumaan täydelleen eri tavalla sen lisäksi, että ymmärtävät eri tavoin. Esimerkiksi uskonnollisia henkilöitä loukkaavat ei-uskonnolliset ajatukset. Jotta heitä voisi pikkuhiljaa vedättää, niikuin lähetyssarnaajat aikoinaan tekivät, pitäisi itse asettua lähes samanlaiseksi uskovaksi. Muuten puhe ei kuulostaisi uskottavalta. Mutta jos niin tekisi, koulutetummat ja fiksummat toteaisivat, että tuohan puhuu ihan satuja.
Siinäpä dilemmaa. Täytyy siis valita kuulijakuntansa. Tieteellisiin asioihin ei voi päätyä asteittain ja vedättämällä.
"Siinäpä dilemmaa. Täytyy siis valita kuulijakuntansa. Tieteellisiin asioihin ei voi päätyä asteittain ja vedättämällä."
Kreationistit näyttävät yrittävän samaa päinvastaisena prosessina. Vai mitä mieltä sinä olet seuraavasta täällä käytetystä taktiikasta.
Ensin lainataan omien väitteiden tueksi tieteellisiä tutkimuksia varhaisia eliöitä koskevista artikkeleista esimerkiksi parinsadan miljoonan vuoden takaa. Kun näistä on jonkin aikaa käyty keskustelua ja osoitettu johtopäätöksistä ainakin osa vääräksi, sama henkilö ilmoittaa maapallon iäksi 6000 vuotta ja fossiilien syntyajaksi Nooan vedenpaisumuksen.
Ensinnä pidän keskustelijana tuollaista lähestymistapaa epärehellisenä. Susi lammasten vaatteissa. Muitakin vähemmän mairittelevia eläinhahmoja voisi tulla mieleen.
Toiseksi pidän älyllisenä epärehellisyytenä kirsikoiden pomintaa tutkimusartikkeleista, kun samalla hylätään kokonaan kyseisten artikkelien tieteelliset perusteeti.
Olen ennenkin ilmoittanut kantani siitä, että tiedettä ja uskontoa sekoittamalla saadaan vain kelvotonta tiedettä ja vesittynyttä uskoa. Yhteistä rajapintaa ei mielestäni ole, vaikka Valtaoja-Pihkala kirjoissa sitä kovasti kahden lukeneen ja sivistyneen miehen toimesta etsittiin.
Joo, olen kiinnittänyt huomiota samaan seikkaan. Kreationistit milloin vetovat tieteisiin, milloin esittävät koko tieteelliset lähestymistavat vääriksi. Siis tolkutonta eklektismiä jo menetelmäasioissa.
Mutta on toki otettava huomioon, että he eivät ole kovin intellektuelleja. Johan heidän uskontonsakin ilman tiedettäkin venyy ja paukkuu kuin purukumi. Kyllä se niin on, että kärsivät tavattomasti, kun joutuvat pitämään kiinni katsannosta, joka on länsimaisten ihmisten ylivoimaisen enemmistön mielestä jo menneen talven lumia. Pilkatut usein ryhtyvät hyökkäykseen ja rakentavat kuvitelmille perustetun itseluottamuksen. He ovat aivan syyttömiä, eivät ole voineet valita niin geenejänsä kuin ympäristöäkään.
Josko into matematiikkkaan auttaa myös evoluution mieltämistä loogiseksi, tapahtumaketjuksin niin niin kai yleensä looginen ajattelu yleensäkin.
Nykyään on olemassa myös kansankielelle tarkoitettua evoluutioon liittyvää tutkimustietoa
Apinat ja tietokone!!!! Hahhaah. Maailmankaikkeus syttyi sattumalta. (TAGC- sarja niinkun ihan pöllähti tuolta noin ihan "tieteellisesti" vain??!! hah hahhah) Ihmisalkion synnyn jälkeen solut jakautuvat lopulta niin että sattumia on miljardikaupalla.
Mikä muuten aiheutti sen alkuräjähdyksen? Täällä kun on niin viisasta joukkoa niin kertokaa ihmeessä. Alkusoluko kehittyi lillimällä aikansa jossakin oudossa alkuliemessä?
Ei liene enää edes salaisuus, että koko 1900-luvun aina 2000-luvun alkuvuosiin biologian oppikirjoissa opetettiin huuhaata jonkun darwinilaisen evoluutioteorian mukaan (no viissiin jotain "viisasta" piti opettaa paremman puutteessa). Evoluutioteorian itsensä "evoluutio" on mielenkiintoinen: siinä missä se ei vastannut todellisuutta niin vähäsen aina "oikaistiin", että saatiin käytäntö istumaan teoriaan.
Todellisuudessa kukaan ei tiedä miten kaikki alkoi. Sen tunnustavat tiedemiehetkin, kun niiden kanssa käy keskusteluja virallisuuden ulkopuolella.
"Sen tunnustavat tiedemiehetkin, kun niiden kanssa käy keskusteluja virallisuuden ulkopuolella."
Melko lapsellinen heitto. Monenko tiedemiehen kanssa olet keskustellut "virallisuuden ulkopuolella". Kyllä tutkijat kertovat ihan virallisestikin, ettei kaikkea tiedetä. Miten kaikki alkoi on kuitenkin jäljitetty jo ensimmäisen sekunnin äärimmäisen pieniin murto-osiin.
Evoluutioteoria voi nyt 2016 paremmin kuin ikinä aikaisemmin.
"Evoluutioteoria voi nyt 2016 paremmin kuin ikinä aikaisemmin."
Niin mutta teorian sisältö voi muuttua vielä paljonkin lähivuosina/vuosikymmeninä.
Vahvassa uskossa on varmaan ihan hyvä elää - fundamentalisti pysyy fundamentalistina koko ikänsä, uskon kohde voi kyllä vähän vaihdella siinä välissä... :-)
Kun kvanttibiologia pääsee kunnolla vauhtiin niin kuva evoluutiosta voi olla aivan erilainen kuin nykyään. Fysiikan maailmankuvakin on muuttunut valtavasti sadassa vuodessa. Todennäköisesti biologian nykyinen evoluutiomallikin hautautuu vähitellen unohduksen arkistoihin ja tieteen historiaan jonkinlaisena harharetkenä.
Solumoottorien olemassaolo on selkeä viittaus siitä että solusta ja evoluutiosta ei ymmärrettä vielä paljon mitään.
http://newswire.rockefeller.edu/2015/11/02/study-reveals-the-architecture-of-the-molecular-machine-that-copies-dna/
http://malone.bioquant.uni-heidelberg.de/news/news23.html
Uusinta biotekniikkaa:
"In a recent study, Tongcang Li and Zhang-qi Yin propose to put a bacterium on top of an electromechanical membrane oscillator integrated with a superconducting circuit to prepare quantum superposition state of a microorganism and teleport its quantum state. A microorganism with a mass much smaller than the mass of the electromechanical membrane will not significantly affect the quality factor of the membrane and can be cooled to the quantum ground state together with the membrane. Quantum superposition and teleportation of its center-of-mass motion state can be realized with the help of superconducting microwave circuits. With a strong magnetic field gradient, the internal states of a microorganism, such as the electron spin of a glycine radical, can be entangled with its center-of-mass motion and be teleported to a remote microorganism. Since internal states of an organism contain information, this proposal provides a scheme for teleporting information or memories between two remote organisms."
http://www.deepstuff.org/physicists-propose-the-first-scheme-to-teleport-the-memory-of-an-organism/
Mitäänhän ei synny tyhjästä teidän mielestänne, joten mistä se teidän jumalanne syntyi?
Ja jos se on aina ollut olemassa, niin miksi sillä on kestänyt niin helvetin kauan maailman luomiseen?
Kun uskovaisista päästään 50% paremmalle puolelle alkaa juhlat.