Miksi plusnapa ensin

OK. Olisi hyvä, kun säännöt perusteltaisiin noin.

Ei se virtaa vie, jännite siinä laskee. Mutta jos auto on lähteäkseen käyntiin niin ei siitä haittaa ole.

Jaa että jännite laskee, mutta virtaa ei kulje. Meinaatko kehitellä ohmin lain uusiksi?

Eipä juuri yhtään mitään jos pelkkä akku joka on vielä toisessa autossa kiinni. Ensinnäkin tyhjälläkin akulla on napajännite jotain 11, jopa lähes 12 voltin luokkaa kuormittamattomana ja täydellä akulla maksimissaan 12,8 volttia.

Apukaapeleissa tapahtuu jännitehäviötä ja toisessa autossa saattaa olla ovet auki, sisävaloja päällä jne, sama toisessa, kuormitukset laskee täydenkin akun jännitettä niin ettei virtaa akkujen välillä juuri kulje.

Toki starttaaminen voi onnistua, koska virtaa irtoaa täydestä akusta vaikkei se riitä lataamaan tyhjää akkua. Tilanne muuttuu kun auttava auto on käynnissä jolloin siellä on latausjännite, joka taas riittää lataamaan tyhjää akkua ja virta alkaa kulkemaan. Virtaa voi kulkea jopa kymmeniä ampeereita jos akku ottaa virtaa vastaan.

Etenkin kovalla pakkasella apuvirtaa antaessa varsinkin diesel-autolle olisi syytä käyttää kunnollisia paksuja kaapeleita ja pitää virtaa antavassa autossa moottori käynnissä.

Kuollutta autoa startatessa virtaa antavassa jos mahdollista ainakin 3000 kierrosta tai enemmän moottorissa jotta generaattorista saadaan jokaikinen ampeeri ulos minkä se vaan ikinä kykenee syöttämään.

Saattaa olla että starttauksen aikana jännitteen pudotessa alle 12 voltin saadaan generaattorista tehoa nimellisvirtaa enemmän kun tarpeeksi lujaa pyörii.

Kaikki mahdollinen kannattaa ottaa ulos mitä irti vaan saa etenkin jos tilanne on se, että alun perin täysi akku on jo startattu tyhjäksi eikä moottori ole käynnistynyt niin silloin on todennäköistä että starttaus jatkuu vielä pitkään.

Bemareissa tuo on otettu huomioon viimeisen päälle. Akku on peräkontin syövereissä, mutta konepellin alle sieltä on lataamista varten johdettu vain plusnapa. Haittapuolena se, että naapurille ei voi antaa virtaa.

Bemareissa oma suu on lähella kontin suuta ei olekkaan :D

Sätkyukko kirjoitti:

Bemareissa tuo on otettu huomioon viimeisen päälle. Akku on peräkontin syövereissä, mutta konepellin alle sieltä on lataamista varten johdettu vain plusnapa. Haittapuolena se, että naapurille ei voi antaa virtaa.

Lue lisää

>Haittapuolena se, että naapurille ei voi antaa virtaa.

Eli plusnavan ja rungon välillä ei sitten ole jännitettä?

sähkäriläs kirjoitti:

>Haittapuolena se, että naapurille ei voi antaa virtaa.

Eli plusnavan ja rungon välillä ei sitten ole jännitettä?

Ajattelin samaa. Taitaa olla niin, että siinä "navassa" on 1,5 neliön kaapeli kiinni jos se kerran lataamista varten on. Kirjoittajalla taitaa muutenkin olla sähköasiat hakusessa, joten täytyy mennä olettamuksilla.

sähkäriläs kirjoitti:

>Haittapuolena se, että naapurille ei voi antaa virtaa.

Eli plusnavan ja rungon välillä ei sitten ole jännitettä?

Naapureitten välillä pitää olla hyvät välit joten mitä iniset?

sähköt_loppu kirjoitti:

Ajattelin samaa. Taitaa olla niin, että siinä "navassa" on 1,5 neliön kaapeli kiinni jos se kerran lataamista varten on. Kirjoittajalla taitaa muutenkin olla sähköasiat hakusessa, joten täytyy mennä olettamuksilla.

Lue lisää

Minä ole tähän saakka uskonut, että etumoottoriautoissa myös laturi on moottoritilassa. Mahtaa tuo 1,5 neliömillinen kaapeli mennä melko kuumaksi, kun sitä nykylatureiden sadat ampeerit pannaan menemään.

Että_näin kirjoitti:

Minä ole tähän saakka uskonut, että etumoottoriautoissa myös laturi on moottoritilassa. Mahtaa tuo 1,5 neliömillinen kaapeli mennä melko kuumaksi, kun sitä nykylatureiden sadat ampeerit pannaan menemään.

Lue lisää

"Sadat ampeerit"? Oletkohan nyt perillä ollenkaan mistä ja puhut saati siitä mitä tämä keskustelu käsittelee?

mopedissa_eri_juttu kirjoitti:

"Sadat ampeerit"? Oletkohan nyt perillä ollenkaan mistä ja puhut saati siitä mitä tämä keskustelu käsittelee?

Jos Bemarin akku on takakontissa, niin on takuuvarmaa, että akusta konetilaan menee paksumpikin kuin 1,5-neliömillin kaapeli. Nyky-Bemaireiden laturit ovat vähintään 150-ampeerisia ja starttimoottorin teho on kilowateissa. Tuollaisia tehoja varten pitää olla jo vankka kaapelointi, etenkin kun matkaakin on useita metrejä.

Se taas, onko Bemarin konetilassa valmiina paikkoja, joista helposti saa annetuksi virtaa naapurille, on toinen juttu. Valmiudet tällaiseen siellä aivan varmasti ovat, oli akku sitten aivan missä tahansa.

Ai niin. Jos Bemarissa pääsee konepellin alla sähköjärjestelmän plusnapaan käsiksi, niin on aivan yksi ja hailee, missä järjestyksessä navat kytketään, vetyräjähdystä ei akussa saa aikaiseksi millään konstilla.

Että_näin kirjoitti:

Jos Bemarin akku on takakontissa, niin on takuuvarmaa, että akusta konetilaan menee paksumpikin kuin 1,5-neliömillin kaapeli. Nyky-Bemaireiden laturit ovat vähintään 150-ampeerisia ja starttimoottorin teho on kilowateissa. Tuollaisia tehoja varten pitää olla jo vankka kaapelointi, etenkin kun matkaakin on useita metrejä.

Se taas, onko Bemarin konetilassa valmiina paikkoja, joista helposti saa annetuksi virtaa naapurille, on toinen juttu. Valmiudet tällaiseen siellä aivan varmasti ovat, oli akku sitten aivan missä tahansa.

Ai niin. Jos Bemarissa pääsee konepellin alla sähköjärjestelmän plusnapaan käsiksi, niin on aivan yksi ja hailee, missä järjestyksessä navat kytketään, vetyräjähdystä ei akussa saa aikaiseksi millään konstilla.

Lue lisää

Minulla on bemari ja olen naapuriystävällinen, mutta autoasioissa(kin) blondi humanisti. Virtaa en joutunut vielä ottamaan enkä antamaan, mutta autokoulussa neuvottiin juuri tuo kytkemisjärjestys.
Bemarissani on akku takana ja konepellin alla vain plus-napa. Olen käsittänyt niin, että saan virtaa siten että antaja kytkee omaan akkunsa napoihin kaapelit (oikein päin toivottavasti) ja minä plussan omaan plussaani miinuksen auton runkoon. Eka kysymys: toimiiko tämä näin? Jos ei niin miten?
Toka kysymys: miten sitten annan naapurille virtaa tonkimatta peräkonttia (akku on siellä jossain luukun takana, enkä tiedä, pääseekö napoihin yleensäkään käsiksi)?
Sorry ehkä tyhmistä kysymyksistä, mutta jokainen ei voi olla autoasiantuntija. Minäkään en mollaa kaikkia, jotka eivät osaavat tähtitiedettä.

Että_näin kirjoitti:

Jos Bemarin akku on takakontissa, niin on takuuvarmaa, että akusta konetilaan menee paksumpikin kuin 1,5-neliömillin kaapeli. Nyky-Bemaireiden laturit ovat vähintään 150-ampeerisia ja starttimoottorin teho on kilowateissa. Tuollaisia tehoja varten pitää olla jo vankka kaapelointi, etenkin kun matkaakin on useita metrejä.

Se taas, onko Bemarin konetilassa valmiina paikkoja, joista helposti saa annetuksi virtaa naapurille, on toinen juttu. Valmiudet tällaiseen siellä aivan varmasti ovat, oli akku sitten aivan missä tahansa.

Ai niin. Jos Bemarissa pääsee konepellin alla sähköjärjestelmän plusnapaan käsiksi, niin on aivan yksi ja hailee, missä järjestyksessä navat kytketään, vetyräjähdystä ei akussa saa aikaiseksi millään konstilla.

Lue lisää

Laturi on kulutusta varten ei akkua.

Tähtisilmä_FT kirjoitti:

Minulla on bemari ja olen naapuriystävällinen, mutta autoasioissa(kin) blondi humanisti. Virtaa en joutunut vielä ottamaan enkä antamaan, mutta autokoulussa neuvottiin juuri tuo kytkemisjärjestys.
Bemarissani on akku takana ja konepellin alla vain plus-napa. Olen käsittänyt niin, että saan virtaa siten että antaja kytkee omaan akkunsa napoihin kaapelit (oikein päin toivottavasti) ja minä plussan omaan plussaani miinuksen auton runkoon. Eka kysymys: toimiiko tämä näin? Jos ei niin miten?
Toka kysymys: miten sitten annan naapurille virtaa tonkimatta peräkonttia (akku on siellä jossain luukun takana, enkä tiedä, pääseekö napoihin yleensäkään käsiksi)?
Sorry ehkä tyhmistä kysymyksistä, mutta jokainen ei voi olla autoasiantuntija. Minäkään en mollaa kaikkia, jotka eivät osaavat tähtitiedettä.

Lue lisää

Oikein tuo meni. Plussaa voi ottaa sieltä mistä sitä saa, samoin miinusta. Eli plussa kiinni siihen tarkoitettuun pistokkeeseen, ja miinus jonnekin, mistä on hyvä kosketus auton runkoon.
Edellyttäen tietenkin, että auto on miinusmaadoitettu. Nykyaikana tuota ongelmaa ei käytännössä ole, mutta kesäinen hupiautomme (Morris Mini -69) on plusmaadoitettu. Silloin toki toimitaan toisin päin.
Pääasia on se, että plus plussaan ja miinus miinukseen, riippumatta siitä kumpi on maadoitettu.

Että_näin kirjoitti:

Jos Bemarin akku on takakontissa, niin on takuuvarmaa, että akusta konetilaan menee paksumpikin kuin 1,5-neliömillin kaapeli. Nyky-Bemaireiden laturit ovat vähintään 150-ampeerisia ja starttimoottorin teho on kilowateissa. Tuollaisia tehoja varten pitää olla jo vankka kaapelointi, etenkin kun matkaakin on useita metrejä.

Se taas, onko Bemarin konetilassa valmiina paikkoja, joista helposti saa annetuksi virtaa naapurille, on toinen juttu. Valmiudet tällaiseen siellä aivan varmasti ovat, oli akku sitten aivan missä tahansa.

Ai niin. Jos Bemarissa pääsee konepellin alla sähköjärjestelmän plusnapaan käsiksi, niin on aivan yksi ja hailee, missä järjestyksessä navat kytketään, vetyräjähdystä ei akussa saa aikaiseksi millään konstilla.

Lue lisää

" on aivan yksi ja hailee, missä järjestyksessä navat kytketään, vetyräjähdystä ei akussa saa aikaiseksi millään konstilla."

Taidettiin täällä jo kertoakin, mutta kertaan vielä. Jos laitat miikan ensin ja plussaa laittaessasi hipaiset sillä vahingossa runkoon, alkaa sähköhitsaus akun napojen oikosulkeuduttua. Jos teet päin vastoin, ei oikosulkua pääse vahingossakaan tapahtumaan. Plussanapaan kun on miikkakaapelilla paljon vaikeampi osua kuin auton runkoon.

8765 kirjoitti:

Oikein tuo meni. Plussaa voi ottaa sieltä mistä sitä saa, samoin miinusta. Eli plussa kiinni siihen tarkoitettuun pistokkeeseen, ja miinus jonnekin, mistä on hyvä kosketus auton runkoon.
Edellyttäen tietenkin, että auto on miinusmaadoitettu. Nykyaikana tuota ongelmaa ei käytännössä ole, mutta kesäinen hupiautomme (Morris Mini -69) on plusmaadoitettu. Silloin toki toimitaan toisin päin.
Pääasia on se, että plus plussaan ja miinus miinukseen, riippumatta siitä kumpi on maadoitettu.

Lue lisää

Sehän riippuu ihan siitä kummin päin akun kytkee. Auto pyörii siitä huolimatta oikein päin.

8765 kirjoitti:

Oikein tuo meni. Plussaa voi ottaa sieltä mistä sitä saa, samoin miinusta. Eli plussa kiinni siihen tarkoitettuun pistokkeeseen, ja miinus jonnekin, mistä on hyvä kosketus auton runkoon.
Edellyttäen tietenkin, että auto on miinusmaadoitettu. Nykyaikana tuota ongelmaa ei käytännössä ole, mutta kesäinen hupiautomme (Morris Mini -69) on plusmaadoitettu. Silloin toki toimitaan toisin päin.
Pääasia on se, että plus plussaan ja miinus miinukseen, riippumatta siitä kumpi on maadoitettu.

Lue lisää

Kiitos! Tuli turvallisempi olo, kun varmasti tietää.