Olen kotiäiti, joka on pähkäillyt todella pitkään lapsen turvaistuimen suuntaa. Nenä menosuuntaan (palkki) vai selkämenosuuntaan(turvavyöt)? =) Asiasta riidellään vauvafoorumeilla.
Keski-Euroopassa ilmeisesti lapsia kuljetetaan paljon nenä menosuuntaan, koska siellä peräänajon todennäköisyys on suurempi? Yhdysvalloissa ja pohjoismaissa suositaan selkämenosuuntaan istuimia, koska yleisin kolarityyppi on nokkakolari. Eli törmäysvoima on vastakkainen nokkakolarissa ja peräänajossa (autossa jonka perään ajetaan?) vai samansuuntainen (matkustajan niskan kannalta)?
Olen itse ollut tilanteessa, jossa olen ollut pysähdyksissä risteyksessä ja toinen auto on ajanut todella rajusti perään n. 80km/h, josta johtui piiskaisku(?) niskaan. En saanut käännettyä päätäni viikkoon. Turvavyö pysäytti liikkeen ja niskat taipuivat ikävästi taaksepäin. Miten nuo niskaan kohdistuvat voimat toimii, jos joutuisin samaan kolariin uudelleen ja niin, että 1-vuotias lapsi olisi kyydissä. Sama isku hänelle olisi kuollettava(?). Miten päin taaperon siis olisi turvallisinta istua tässä peräänajotilanteessa selkämenosuuntaan vai toisinpäin?
Ja toinen kysymys, onko mahdollista että törmäysvoimat menevät ylipäätään vastakkain eri kolareissa? Eli pitääkö turvaistuimen olla turvallinen molempiin suuntiin vai vaan toiseen suuntaa?
((Turvavyöistuin oli testeissä todella surkea nenämenosuuntaan kolarissa (päin seinää,) kun taas selkämenosuuntaan erinomainen, kun taas palkki-istuin oli suht turvallinen molempiin suuntiin.
Suositukset tiedän. Kysyn asiaa siis fysiikan näkökulmasta ja miten laskelmat tehdään. Jos nyt kuvitellaan että ajan pääasiassa 80km/h tai 60km/h ja toinen osapuoli ajaa lujaa esim 100-120-140km/h. Ei tarvii sitten tapella vauvafoorumilla =D.
Keski-Euroopassa ilmeisesti lapsia kuljetetaan paljon nenä menosuuntaan, koska siellä peräänajon todennäköisyys on suurempi? Yhdysvalloissa ja pohjoismaissa suositaan selkämenosuuntaan istuimia, koska yleisin kolarityyppi on nokkakolari. Eli törmäysvoima on vastakkainen nokkakolarissa ja peräänajossa (autossa jonka perään ajetaan?) vai samansuuntainen (matkustajan niskan kannalta)?
Olen itse ollut tilanteessa, jossa olen ollut pysähdyksissä risteyksessä ja toinen auto on ajanut todella rajusti perään n. 80km/h, josta johtui piiskaisku(?) niskaan. En saanut käännettyä päätäni viikkoon. Turvavyö pysäytti liikkeen ja niskat taipuivat ikävästi taaksepäin. Miten nuo niskaan kohdistuvat voimat toimii, jos joutuisin samaan kolariin uudelleen ja niin, että 1-vuotias lapsi olisi kyydissä. Sama isku hänelle olisi kuollettava(?). Miten päin taaperon siis olisi turvallisinta istua tässä peräänajotilanteessa selkämenosuuntaan vai toisinpäin?
Ja toinen kysymys, onko mahdollista että törmäysvoimat menevät ylipäätään vastakkain eri kolareissa? Eli pitääkö turvaistuimen olla turvallinen molempiin suuntiin vai vaan toiseen suuntaa?
((Turvavyöistuin oli testeissä todella surkea nenämenosuuntaan kolarissa (päin seinää,) kun taas selkämenosuuntaan erinomainen, kun taas palkki-istuin oli suht turvallinen molempiin suuntiin.
Suositukset tiedän. Kysyn asiaa siis fysiikan näkökulmasta ja miten laskelmat tehdään. Jos nyt kuvitellaan että ajan pääasiassa 80km/h tai 60km/h ja toinen osapuoli ajaa lujaa esim 100-120-140km/h. Ei tarvii sitten tapella vauvafoorumilla =D.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olet niin hyvin perehtynyt asioihin, että ratkaisevan lisätiedon saanti tältä palstalta ei ole kovin todennäköistä. Kyse saattaa olla kolaritilastoista. Nokkakolareissa, tieltä suistumisissa ja sellaisissa peräänajoissa, joissa itse olisit perään ajajana, selkä menosuuntaan päin tuntuisi olevan oikea ratkaisu. Äkkiä ajateltuna sellaisten kolarien todennäköisyys tuntuu suuremmalta kuin että joutuisit peräänajon kohteeksi. Toki siihen vaikuttaa oma käyttäytymisesi kuljettajana, kun taas peräänajoja et voi estää, olet itse kuinka huolellinen tahansa.
Kokemusksesta asian tietävä.
Paras suoja olisi tietenkin useaan suuntaan tuettu ratkaisu, mutta tuen pitäisi olla airbag-tyylinen törmäyshetkellä aktivoituva tuki. Muutoin kyse on aina kompromissista ja tällöin vastausta kysymykseen voi hakea tilastoista, kuten edellinen vastaaja ehdotti.
Törmäyksen aikana voi toki matkustajaan kohdistua vahingoittavia voimia useista suunnista, esim. peräänajotilanteessa eteenpäin katselevaan lapseen kohdistuu selkänojan aiheuttama tukivoima eteenpäin, joka kiihdyttää lasta eteenpäin ja kun lapsi pääsee heilahtamaan eteenpäin, niin turvavyön aiheuttama tukivoima kohdistaa lapseen voiman, joka suuntautuu taaksepäin. Tämä jälkimmäinen voima hidastaa eteenpäin heilahtavaa lasta, mutta pää, jota ei ole tuettu, jatkaa liikettään eteenpäin.
Voimien suuruuksia eri nopeuksista voi arvioida alkeellisesti seuraavilla kaavalla:
voima = massa x kiihtyvyys
kiihtyvyys = nopeuden muutos/törmäyksen kesto
Mutta ei nuo laskelmat tätä kysymystä ratkaise.
"Voimien suuruuksia eri nopeuksista voi arvioida alkeellisesti seuraavilla kaavalla:
voima = massa x kiihtyvyys
kiihtyvyys = nopeuden muutos/törmäyksen kesto"
Eikä voi. Noilla kaavoilla selviää ainoastaan voimien resultantti, ja sekin ainoastaan jos törmäysaika on tiedossa. Todellisessa törmäyksessä esiintyvät voimat ovat huomattavsti resultanttia suurempia, koska samaan aikaan esiintyy lähes vastakkaisiin suuntiin vaikuttavia voimia, lujuusopin termein kyse on siis taivutuksesta ja väännöstä, eikä vedosta tai puristuksesta. Eli laskelmista ei saa edes suuruusluokkaa oikein, vaikka käytössäsi olisi tarkka mkp:n nopeusvektori ajan funktiona. Oikeaan tulokseen tarvitset siis lisäksi ihmiskehon lujuusominaisuudet kaiken ikäisille ja kokoisille ihmisille, joten näitä on ihan turha ruveta amatöörien laskemaan.
Niin kuten sanoin voi ARVIOIDA ALKEELLISESTI. Lue väite ennen kuin tulet pätemään.
Peräänajokolarin seurauksia vähennät parhaiten ajamalla itse tyhjä peräkärry perässä, etkä millään turvavarusteella.
Voit siis keskittyä sivutörmäyksiin ja nokkakolareihin.
Laskelmia et tarvitse mihinkään, koska törmäyksen kesto selviää ainoastaan törmäyskokeilla, joiden tekijät julkaisevat aina suoraan myös voimat tai kiihtyvyydetkin, eli turha niitä laskelmia on itse tehdä kun parempia tuloksia saa samasta lähteestä kuin oman laskelman lähtötiedotkin. Kokeeseen perustuvat tulokset ottavat aina huomioon kaikissa suunnissa vaikuttavat voimat ja kiihtyvyydet, eikä vain yksiulotteista tapausta jotka edellä mainittiin ja joita todellisissa törmäyksissä ei ollenkaan esiinny ihmisen rakenteesta johtuen.
Lopuksi olennaisinta on vain se että turvavarusteita on, niitä käytetään oikein, ja ne ovat hyväksyttyä mallia, eli ne on testattuja asiantuntijoiden toimesta.
Juurikin näin. Tässä kysymyksessä kokeellinen fysiikka päihittää teoreettiset laskelmat 6-0.