Radiioastrionnimmian alkuaokoina löytäneet jokasuunnsta tielvaan mkroaaltosäteilyä. uutavastii säteily oli löhtisin maapalota, mahdollisesti läheltä radioastronimista mittausasemaa, josta säteili joka suuntaan ja aurinkokunnassa on jokin pallomainen heijastava alue pikkuplaneettojen radan ulkolaidalla, josta säteily heiijastuu takaisin ja on taas havauttavssa 11 tunnin kuluttua. Mahdolsestii kerros on hiilipölyä tai metalli- ja hiiilipölyä.
Tuon voi havaita varmasti, jos järjestää koeolosuhteet oikein. Alkuperisessä havsinnossa säteilylähde ollut niin alhaalla, ettei sen lähetykset näkyneet havaintolaitteiston antenniin.
Tuon voi havaita varmasti, jos järjestää koeolosuhteet oikein. Alkuperisessä havsinnossa säteilylähde ollut niin alhaalla, ettei sen lähetykset näkyneet havaintolaitteiston antenniin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Johan oli väite. Onko WMAP, COBE ja Planck-luotaimen mittauksetkin heijastusta 5,5 valotunnin päässä olevasta "heijastimesta"?
Alkuperäisessä Wilsonin ja Penziaksen havainnossa taivasta havainnoitiin hyvin laajalla alueella ja kaikkialla taustalämpötila oli sama eli n. 4 Kelviniä. Jos kysessä olisi maapallolta lähtenyt ja takaisin heijastunut radiosäteily, olisi sen spektri paljon laajempi. Varsinaisen radioastronomian aikakauden aloitti tosin Karl Jansky jo paljon aikaisemmin. Jos väitteessäsi olisi vähääkään tolkkua, kyseinen heijastuspinta olisi huomattu kymmeniä vuosia sitten, mutta kun ei ole.
Olisi kiva kuulla, mihin tuollainen näkemys perustaa.