Sinilevä ei ole kyllin rasvapitoista kelvatakseen biopolttoaineeksi.
Sinilevästä on saatu aikaan etanolia laboratorio-olosuhteissa.
Levällä ei ehkä ole parasta polttoarvoa, mutta levissä on paljon ravinteita.
Levässä on paljon typpeä (N), fosforia (P), rikkiä (S), rautaa (Fe) ja seleeniä (Se), eli juuri niitä kivennäisaineita, joita pelloilta on valunut sadevesien mukana vesistöihin ja saanut aikaan valtavat leväkukinnat varsinkin kesän kuumimpina aikoina.
Kun levämassa kuivatetaan ja poltetaan pienellä liekillä tuhkaksi, saadaan halvalla valmistettua pohja lannoitteelle, joka on kivennäisrikas juuri niiden kivennäisaineiden suhteen, joita synteettisesti ja kalliisti tehtaissa valmistetaan myytäväksi viljelijöille.
Sinilevän tuhka ei enää sisällä aineita, jotka estävät tai haittaavat kasvien kasvua.
Lisäämällä tällä tavalla valmistettuun lannoitepohjaan vielä ne puuttuvat kivennäis- ja hivenaineet, joita kasvit tarvitsevat optimaalista kasvua varten, saadaan helposti ja halvalla kasveille hyvää lannoitetta.
Hyvän tästä lannoitteesta tekee vielä sekin, että orgaanisesta mikrolevästä valmistettu tuhka on parempi kasvualusta kasveille kuin puhtaasti synteettisistä aineista valmistettu lannoite.
Sinilevästä on saatu aikaan etanolia laboratorio-olosuhteissa.
Levällä ei ehkä ole parasta polttoarvoa, mutta levissä on paljon ravinteita.
Levässä on paljon typpeä (N), fosforia (P), rikkiä (S), rautaa (Fe) ja seleeniä (Se), eli juuri niitä kivennäisaineita, joita pelloilta on valunut sadevesien mukana vesistöihin ja saanut aikaan valtavat leväkukinnat varsinkin kesän kuumimpina aikoina.
Kun levämassa kuivatetaan ja poltetaan pienellä liekillä tuhkaksi, saadaan halvalla valmistettua pohja lannoitteelle, joka on kivennäisrikas juuri niiden kivennäisaineiden suhteen, joita synteettisesti ja kalliisti tehtaissa valmistetaan myytäväksi viljelijöille.
Sinilevän tuhka ei enää sisällä aineita, jotka estävät tai haittaavat kasvien kasvua.
Lisäämällä tällä tavalla valmistettuun lannoitepohjaan vielä ne puuttuvat kivennäis- ja hivenaineet, joita kasvit tarvitsevat optimaalista kasvua varten, saadaan helposti ja halvalla kasveille hyvää lannoitetta.
Hyvän tästä lannoitteesta tekee vielä sekin, että orgaanisesta mikrolevästä valmistettu tuhka on parempi kasvualusta kasveille kuin puhtaasti synteettisistä aineista valmistettu lannoite.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Peltojen ja turpeen otossa syntyvät ravinteikkaat valumavedet voisivat myös olla sinilevän kasvualustana. Siitä suodatettu levämassa antaisi monenlaisia hyödyntämismahdollisuuksia.
Polttaminen ei minun mielestä ole välttämätön lannoitteeksi käytettäessä. Sinilevän myrkyt häviävät vuoden sisällä massasta , näin uskoisin.
Olenkin miettinyt olisiko leväongelma kerrassaan kompostoitavissa. Vaikka sitten vaivalloisesti. Tässä tuli uutta tietoa asiaan, kiitoksia. Toki leväongelma johtuu muista ongelmista, jolloin pulmana onkin itse sairaus eikä vain oireet, taasen.
Sinilevä voisi olla hyödynnettävissä myös eläinten rehuna, mutta silloin täytyisi kasvattaa myrkyttömiä levälajeja ja levän (oikeastaan yhteyttävän syanobakteerin massan) keräys ja säilöntä olisi ratkaistava .
Kannattavuus on kuitenkin prosessin perusedellytys vaikka tässä tapauksessa ympäristöhaittojen vähentäminen tulisi myös huomioida.
Eipä ole oljissa eikä koivupuussa rasvapitoja. Siitä huolimatta ne kelpaavat poltettaviksi energiantuotannossa.
Eiköhän levien suurin ongelma ole vesipitoisuus.
Uskoisin että tulevaisuudessa sinilevää käytetään samaan tapaan kuin puuraaka-ainetta.
Ennen massapuu keitettiin selluksi ja sivutuotteet dumpattiin maailmanmarkkinoille puoli-ilmaiseksi.Nykyisin massapuu hyödynnetään huomattavasti monipuolisemmin ja se juuri tekee tuotannon kannattavaksi.
Sinilevää voidaan hyödyntää myös saman tapaan monikäyttö raaka-aineena tulevaisuudessa. Kemianteollisuus, lääketeollisuus, rehuteollisuus, energiateollisuus saavat osansa ja se osa jota ei voida muuten hyödyntää voidaan käyttää vaikkapa maanparannusaineena.
Kannattava kerääminen on sinilevän hyödyntämisen pullonkaula.
Nykyisin kerätään muovijätettä merestä ohjaamalla meressä kelluva jätepuru pitkillä puomiaidoilla keräys kuljettimeen ja siitä säiliöön. Merivirta itsessään huolehtii kuljettamisesta.
Samaa tekniikka kannattaisi kokeilla sinilevän keruuseen Itämerellä.