Tehohan on jännite kertaa virta, eli onko esimerkiksi Fingridillä kytketty yksi yleismittari sarjaan ja toisella mitataan jännitettä, kun ilmoitetaan vaikkapa virolaisille menevä sähköteho? Joku sitten tekee kertolaskun ja ilmoittaa lukeman nettiin.
http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/rajakapasiteetit/Sivut/viro.aspx
http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/rajakapasiteetit/Sivut/viro.aspx
Vastaukset 20
Vanhimmat
Virran mittauksessa voidaan käyttää ns. virtamuuntajaa. Yksinkertaisimmillaan tämä on päärvirtajohtimen ympärillä oleva kela, virtakisko toimii ensiökääminä ja siis vain kulkee kelan keskiön läpi olematta siihen fyysisesti kosketuksissa. Tässä mittaus tapahtuu siis induktiivisella kytkennällä. Tämä on yksi mahdollisuus, en tiedä mitä menetelmää nykyisin oikeasti käytetään.
Tuossahan täytyy laskea myös määrä jonka virolaiset vievät venäjälle, ja jonka puolestaan suomalaiset taas tuovat venäjältä ja vievät taas virolaisille.
Ja arvioida (kun laskea ei voi) paljonko ensin virolaiset vievät välistä omilla kytkennöillään ja toiseksi paljonko venäläiset vievät omilla kykennöillään.
Taitaa tulla uusi suure mukaan säjkötekniikkaan: sosialisointiteho. Sille kun joku kaavan keksii, saa varmaan Nobel-palkinnon.
Vaihtovirralla tehon mittaaminen on hieman komplisoidumpaa, kun siinä on mukana sekä pätö- ja loistehoa. Tilanne menee vieläkin mutkikkaammaksi, kun otetaan mukaan verkon mahdolliset yliaallot.
http://opetus.tv/fysiikka/fy7/vaihtovirran-teho-patoteho-loisteho-ja-kokonaisteho/
http://www.leenakorpinen.fi/archive/opukset/yliaalto-opus.pdf
Eiköhän tuolla ole kuitenkin tasasähkö kyseessä.
Ei Fingridin verkossa paljoa tasasähköä ole.
Jos kaapelilla on pituutta kymmeniä kilometrejä, niin ei siinä yleensä vaihtosähköä käytetä.
Kas tässä suora lainaus Fingridin omalta sivustolta: "Pitkät, esim. Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Viron väliset kaapeliyhteydet on toteutettu tasasähköyhteyksin. Samoin on tehty suurten synkronoimattomien sähköjärjestelmien kuten Pohjoismaiden ja Venäjän järjestelmien välillä. Erittäin suuren tehon siirtäminen kaukaisesta tuotantokeskittymästä kulutuskeskittymään voi olla edullista tehdä tasavirralla. "
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjx6_Hf9KXJAhWJFywKHT6SATEQFggcMAA&url=http://www.fingrid.fi/fi/verkkohankkeet/kantaverkonABC/Sivut/ABCsverkko_Eurooppaan.aspx&usg=AFQjCNGB1F6NGE61XzIqFIBdq4QBYNJGWQ
Jatkakaa opiskelua.
onko se sosialisointiteho = cos(fii) vai ( 1-cos(fii) )
Se riippuu funktion vod(ka)=0 derivaatan nollakoh(da/di)sta.
Varmaan helppo muuntaa kymmenien- satojen kilovolttien siirtojännite kuluttajan käyttämäksi 230 V yksisvaihe tai 400 V kolmivaihevaihtovirraksi?
On se helppoa. Mitoitetaan muuntajan ensiö- ja toisiokäämien kierrokset sopivasti, niin toisiopuolelta saadaan ulos sellaista jännitettä kuin tarvitaan.
Kantaverkossa ja jakeluverkossa on huomioitava 3-vaiheisen vaihtovirran luonne. On siis erotettava mitataanko pätötehoa vai loistehoa.
Onneksi kotitaloudet (pienkuluttajat) eivät vielä joudu maksamaan loistehosta.
Tasavirta sähkön kaava ei suoraan sovellu vaihtovirta sähkölle.
Tavalliset yleismittarit eivät näytä loistehoa eikä loisvirtaa. Kaikki yleismittarit eivät edes näytä vaihtosähkön "huipusta huippuun" arvoja.
Ja minä kun luulin, että kotitalouksien tuottama loisteho on yleensä luonteeltaan kapasitiivista ja siksi maksutonta - teollisuus kun tuottaa induktiivista häiriötä jota kotitaloudet kompensoivat osittain.
Voi hyvät hyssykät mitä mutua, niin kommentti kuin vastauskin. Huoh...
Minä taas luulen, etteivät sähköyhtiöt jätä käyttämättä yhtäkään tilaisuutta laskuttaa asiakkaitaan, jos laskuttamista voi vähänkin perustella. Kotitalouksien loisteho ja laitteiden generoimat yliaallot ovat tällaista tulevaisuuden laskutusperustetta.
Kannattaa laittaa sama sähkö kiertämään mahdollisimman monen laitteen kautta, niin selviää pienemmällä sähkölaskulla.
Näin juurikas. Eikun kas juuri näin.
Sähköopin asiantuntijana uskon, että meitä kusetetaan rankasti. Kirchoffin virtalain mukaan pisteeseen tulevien virtojen summa on sama kuin siitä lähtevien virtojen summa. Tätä kun tarkastelee sähköverkon osalta mesh current menetelmällä, huomaa, että sähkölaitokselle virtaa täsmälleen sama määrä virtaa takaisin, kuin mitä he syöttävät verkkoon. (Maavuotoja je verkon säteilyhäviöitä ei lasketa) Mistä hitosta ne sitten veloittavat. Ei se virta matkalla huonone.
Toinen pienemmän mittakaavan huijaus tapahtuu akkulaturien myynnissä. Sama virta menee akkuun kuin siitä uloskin. Ja sitten vielä väitetään, että akkuun jää kymmeniä ampeeritunteja. Huiputusta minä sanon.
"Kotitalouksien loisteho ja laitteiden generoimat yliaallot ovat tällaista tulevaisuuden laskutusperustetta."
Vastasit jo itse : tulevaisuuden laskutusperustetta.
Minä kirjoitin vain nykytilanteesta jossa kotitaloudet ja muut pienkuluttajat eivät vielä maksa loistehosta.
Tulevaisuus on vasta edessäpäin.