Tänään ylellä TV1:llä Prisma Studiossa klo 20:00 Tiedekeskustelu 3/4: Voiko tieteeseen luottaa? "Tieteellinen tieto lisääntyy, mutta myös sen luotettavuutta epäillään entistä enemmän. Viikon keskustelussa mukana Kari Enqvist, Tiina Raevaara ja Marjaana Lindeman."
Vastaukseni otsikon kysymykseen on: Periaatteessa kyllä voi, mutta agw-ilmastotieteen ollessa kyseessä ei voi, koska se on niin ylipolitisoitunutta pseudotiedettä.
Tosin diplomikosm[et]ologi Kari Enqvist, joka on jo agw-uskonsa toisessa yhteydessä tunnustanut, todennäköisesti sanoo, että kyllä voi luottaa kuin pukki sarviinsa ja saattaa valitella, miten nykyään kaikenlaiset epäilevät äänet pääsevät kuuluville.
Vastaukseni otsikon kysymykseen on: Periaatteessa kyllä voi, mutta agw-ilmastotieteen ollessa kyseessä ei voi, koska se on niin ylipolitisoitunutta pseudotiedettä.
Tosin diplomikosm[et]ologi Kari Enqvist, joka on jo agw-uskonsa toisessa yhteydessä tunnustanut, todennäköisesti sanoo, että kyllä voi luottaa kuin pukki sarviinsa ja saattaa valitella, miten nykyään kaikenlaiset epäilevät äänet pääsevät kuuluville.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eiköhän siihen tieteeseen voi luottaa kuitenkin huomattavasti enemmän kuin tällä palstalla asuviin mielisairaisiin ja lapsellisiin ja pakkomielteisiin denialistihihhuleihin sähkömies, Pierre ja voireppana.
Lienee syytä olla samalla linjalla kuin aloittaja. Tukeudun vahvasti luonnontieteisiin, kvanttifysiikkaan, kemiaan, fysiikkaan, biologiaan, evoluutiopsykologiaan, sosiobiologiaan ja kosmologiaan, mutta meteorologiaa ei voine pitää samanlaisena luonnontieteenä.
Meteorologiassa jo pienetkin alkuarvojen muutokset aiheuttavat suuren muutoksen ennusteessa. Käytetään "malleja", jotka ovat erilaisia, sangen epämääräisiä ja osittain siten laadittuja, että ne toteuttavat odotetunsuuntaista muutosta.
Ilmastonmuutoksesta on toteutunut PALJON vähemmän, kuin kolmekymmentä vuotta sitten ennustettiin. Merenpinta ei juuri ole noussut, jäätiköt ovat jonkinverran sulaneet, mutta toisaalla myös lisääntyneet, lämpötila on kohonnut vain vähän. Ennusteet ovat toteutuneet erittäin huonosti.
Ei ole suinkaan pystytty selvittämään, miten paljon vähempänä toteutuneeseen ilmastonmuutokseen on vaikuttanut IHMISEN toiminta, miten KOSMISET prosessit. Ennenkin on ollut jääkausia ja lämpimiä jaksoja, eivätkä vähät ihmiset ole niihin voineet vaikuttaa.
Keskustelu muistuttaa 1600-luvulla käytyä keskustelua veden vähentymisestä Ruotsissa. Nyt tiedämme, että niin Skandinavia kuin valtakunnan itäosakin nousee, mutta esimerkiksi Hollanti koko ajan laskee. Ei vesi mihinkään vähene, mutta maanpinta kupruilee. Kysymys oli kuitenkin tiedemiehillemme kauhua herättävä seikka, kunnes todellisuus selkeni.
Meteorologia on vähän historiatieteen kaltainen. Tulevaisuuden ennusteet ovat aika heikot. Vasta jälkikäteen näemme, mitä on toteutunut, mutta silloinkin eri kirjoittajat esittävät sekä täysin eri syyt että tapahtumien kulun. Ei meteorologia ole luonnontieteitten kaltainen eksakti tiede, vaikka tutkimuskohde onkin luonto. Kyllä humanistisistakin tieteista voi löytyä varmempaa tietoa, esimerkiksi kielitieteestä.
Ilmastotiede on tiedettä, jossa koko ajan pyritään parempaan. Ilmastomuutoksen torjunta taas on ylipolitisoitunut, koska siinä on mukana suuret intressiryhmät ja amerikkalainen elämäntapa. Kysymys on moraalista: mikä on hyvää ja mikä on pahaa. Esimerkiksi Amerikan republikaanipuolue edustaa äärimmäistä ahneuden kulttuuria.
Kyllä viherknöölit ja muut ilmastosyöttiläät ovat vieläkin ahneampia
kun mitkään miljardit eivät riitä niille samalla kun haluavat ajaa muut kivikauteen.
http://iceagenow.info/2015/12/17433/