Mitä aika oikein on?
"Aika on sitä, mitä kello mittaa", vastasi Einstein aikoinaan. Hyvä vastaus, mutta filosofisesti riittämätön.
Teknisesti ensinnäkin aika on moniulotteinen, ainakin 4-ulotteinen, toisin kuin standardifysiikka antaa ymmärtää. Mutta ei enempää tästä dimensioasiasta.
Jos ajatellaan, että aika samaistetaan (atomi)kellon viisareiden liikkeisiin, miten voimme edes puhua järkevästi ajasta ennen (aurinko)kellon keksimistä? Fyysikoiden, kuten Einsteinin, aikakäsite on kelloehdonnainen ja -riippuvainen - kun aika samaistetaan kellon viisareiden lineaariseksi liikkeeksi, mitä on aika ennen kellon keksimistä? Fyysikoiden käyttämä aika nimittäin edellyttää ajan paikallistamista kelloon.
Siis missä on aika ennen kellon keksimistä? Onko sitä ollenkaan olemassa? Todennäköisesti ei, sillä filosofisesti mietittynä aikaa ei ole olemassa, ainoastaan liikettä ja tämä seurauksena havaittavissa olevaa ilmiön muutosta.
Kysymys esim. siitä milloin maailmankaikkeus on saanut alkunsa on filosofisesti mieletön, jne ... eihän aika ole edes olevainen olio.
"Aika on sitä, mitä kello mittaa", vastasi Einstein aikoinaan. Hyvä vastaus, mutta filosofisesti riittämätön.
Teknisesti ensinnäkin aika on moniulotteinen, ainakin 4-ulotteinen, toisin kuin standardifysiikka antaa ymmärtää. Mutta ei enempää tästä dimensioasiasta.
Jos ajatellaan, että aika samaistetaan (atomi)kellon viisareiden liikkeisiin, miten voimme edes puhua järkevästi ajasta ennen (aurinko)kellon keksimistä? Fyysikoiden, kuten Einsteinin, aikakäsite on kelloehdonnainen ja -riippuvainen - kun aika samaistetaan kellon viisareiden lineaariseksi liikkeeksi, mitä on aika ennen kellon keksimistä? Fyysikoiden käyttämä aika nimittäin edellyttää ajan paikallistamista kelloon.
Siis missä on aika ennen kellon keksimistä? Onko sitä ollenkaan olemassa? Todennäköisesti ei, sillä filosofisesti mietittynä aikaa ei ole olemassa, ainoastaan liikettä ja tämä seurauksena havaittavissa olevaa ilmiön muutosta.
Kysymys esim. siitä milloin maailmankaikkeus on saanut alkunsa on filosofisesti mieletön, jne ... eihän aika ole edes olevainen olio.
Vastaukset 15
Vanhimmat
"Fyysikoiden käyttämä aika nimittäin edellyttää ajan paikallistamista kelloon." Ei kovin tarkasti ilmaistu.
Kello on mikä tahansa säännöllisesti toistuva tapahtuma, esimerkiksi atomin värinä. Ei kello tarvitse viisareita. Aivoissasikin syntyvä ajankulun kokemus syntyy siitä, että siellä tapahtuu jotakin.
Muuta aikaa ei ole olemassa. Jos ei ole ainetta/energiaa, ei ole aikaakaan. Jos alkupamausta ennen ei ole ollut materiaa, niin kuin yleensä arvellaan, ei ole ollut aikaakaan.
"Kello on mikä tahansa säännöllisesti toistuva tapahtuma, esimerkiksi atomin värinä."
Säännöllisesti toistuva tapahtuma oli aikanaan tiimalasin kääntäminen, mutta fysikaalisen, mitattavan ajan kanssa tällä ei ollut tekemistä. Laivan kansivuorot saatiin kyllä hoidettua. Päivän ja yön ero on aina tiedetty, joka sekin on kuin tiimalasin kääntäminen nurinpäin. Miettikääpä vielä ajan olemusta.
Tiimalasin kääntäminen ja sillä mittaaminen perustuu juuri samaan materian käyttäytymiseen kuin atomin värähtely, mutta frekvenssi on paljon pienempi. Jos ei ole materiaa, ei ole aikaa.
"Säännöllisesti toistuva tapahtuma oli aikanaan tiimalasin kääntäminen, mutta fysikaalisen, mitattavan ajan kanssa tällä ei ollut tekemistä. "
Milläs muulla sitä fysikaalista aikaa voi edes mitata kuin säännöllisesti toistuvien tapahtumien avulla?
Fysikaalinen aika on aina suhteellista eli prosessia verrataan johonkin toiseen säännölliseen prosessiin. Muulla tavalla ei voi edes määritellä fysikaalista aikaa.
....
Ajan filosofiaa on pohdittu hyvin kauan ja hartaasti filosofien toimesta. Tässä muutamia edelleen ratkaisemattomia kysymyksiä ajasta:
Mitä aika oikeastaan on?
a) Onko aikaa olemassa jos mikään ei muutu?
b)Onko aikamatkailu mahdollista?
c)Miten aika liittyy tietoisuuteen?
tähän liittyen:
Miten ajan kokemus liittyy neurotieteeseen ja aivojen toimintaan?
d) Miksi ajalla on suunta? (entropia)
e) Ovatko tulevaisuus ja menneisyys yhtä todellisia kuin nykyisyys?
f) Loppuuko aika joskus?
g) Oliko aikaa ennen Alkuräjähdystä?
h) Mitkä ajan ominaisuudet ovat subjektiivisia tai tietoisuudesta riippuvaisia?
i) Syntyykö aika jostain ajattomasta?
Lähdeaineistoa ajan filosofiasta:
http://www.iep.utm.edu/time/
http://plato.stanford.edu/entries/time/
Yhteenkään ylläolevaan kysymykseen en itse osaa antaa mitään ehdotonta vastausta mutta arvailuja sen sijaan voi kuka tahansa esittää vaikka kuinka paljon.
Filosofian tehtävä ei oikeastaan olekaan vastata filosofisiin kysymyksiin vaan esittää niitä. Tieteelle on syytä jättää vastausten etsiminen jos ne on ylipäätänsä löydettävissä...
Tulevaisuus ja menneisyys ovat aikaa ja materiaa, mutta nykyhetki on ajaton
I HMINEN ELÄÄ MENNEISYYDESSÄ ja on menneisyydensä vanki, josta se projisoi tulevaisuuden kohtaamatta koskaan nykyhetkeä.
KUN ihminen reagoi nykyhetkessä niin hän muuttaa sen menneisyydeksi, kohtaamatta tuota ajatonta nykyhetkeä
Vanhat mysteerit kertovat, että nykyhetkessä kosmoksen alku ja loppu, joten aika on harhaa, eikä ole ikuista
Kellolla mitataan krologista aikaa, eli maailmanaikaa, mutta ihminen elää itse luomassa psykologisessa ajassa, joka syntyi kehityksen kuluessa kun ihminen oppi kommunikoimaan puheen avulla, niin seurauksena oli ajatuksen synty puhekielen mukaisena, vain pytyttekö ajattelaan ilman puhekieltä.
Ajatuksen synnyttyä jokapäiväiseksi informaatiovälineeksi on aikaa ja ainetta, mutta kun ajatus tietämättään alkoi toimia ajattomalla henkisellä alueella, niin se tietämättään loi sinne ajallisen keskuksen, ajatus joutui sen vangiksi, ja elättäjäksi, joten ajatus menetti vapautensa.
Se on syyn ja seurauksen tulosta ihmisen menneisyydessä tekemistä valinnoista
Kun se tapahtui niin ihminen lensi ajattomasta paratiisilasta ulos tähän kärsimysten väkivallan maailma on seurausta tästä
Tämän olotilalan haluvat uskonnot, aatteet ja filosofiat ikuistaa jota voisivat hallita ihmismieltä ikuisesti,
Sen takia ihmisen henkinen kehitys on ollut pysähtyneisyyden tilassa alusta asti
Ajatuksen syntyminen oli hyvä asia sillä kehittymyt loistavast sillä alueella johon se on syntynyt, eli informaatiossa, ja tekniikassa
Kun kysytään, mitä jokin on, vastaukseksi oletetaan että tuo "jokin" voidaan selittää joillakin jo tunnetuilla käsitteillä. Tai sitten luodaan uusia käsitteitä. Atomit koostuvat nukleoneista, elektroneista jne. ja nukleonit taas koostuvat kvarkeista.
Koostuvatko kvarkit joistain muista? Jatkuuko tämä selitysyritys loputtomiin vai tuleeko vastaan jotain niin primitiivistä että se ei enää koostu yhtään mistään muusta kuin itsestään?
Kun kysytään mitä aika on, onko edes tarkoitus selittää sitä jonkin muun käsitteen avulla?Jos on, niin mikähän se selitys voisi olla? Ja jatkuuko selitys loputtomiin?
Jos jostain selittämättömästä syystä kaikissa maailmankaikkeuksissa kaikki pysähtyisi, missään ei mikään liikkuisi, ei valokaan. Kaikki materiaalin häviäisi. Pysähtyisikö aika? Nopsaa ajatellen näyttäisi myös aika pysähtyneen ja varmaan myös kadonneen.
Koska kaikki ykskaks pysähtyi ja hävisi, niin voi olla mahdollista että kaikki palautuu ennalleen. Kuka tietää?
Jos palautuu ja aika palautuu olemaan taas läsnä, niin onko syntynyt ajaton jakso häviämisen ja palautumisen välille? Kuinka kauan kesti ajaton aika?
Mielestäni aika on kuin energiaa ja sekään ei voi hävitä?
Meneekö päänne pyörälle, kun kopioin Salaisesta Opista pienen pätkän, mitä aika oikein on:
”… Nuo kolme ajantilaa – nykyinen, mennyt ja tuleva – ovat esoteerisessa filosofiassa yhtenäinen aika, sillä ne kolme ovat kolmiluku ainoastaan suhteessaan ilmiöiden tasoon, mutta alkusyiden tasolla niillä ei ole mitään abstraktista pätevyyttä. Niinpä pyhissä kirjoissa sanotaan: ”Mennyt aika on nykyinen, ja niin myös tuleva, joka on, vaikka se ei ole tullut”.
Sanalla sanoen meidän käsityksemme jatkuvaisuudesta ja ajasta johtuvat kokonaan aistimuksistamme mielikuvajohteiden lain mukaan. Ne ovat erottamattomasti kytketyt inhimillisen tiedon suhteellisuuteen, mutta niillä ei voi olla mitään olemassaoloa paitsi yksilöllisen minän kokemuksessa, ja ne katoavat, kun sen kehityskulku on karkottanut ilmiöelämän harhan. Mitäpä on esim. aika muuta kuin sarja ”elävien kuvien” lailla ohikulkevia tajunnan tiloja? Erään Mestarin sanoilla lausuttuna: ”Olen pahoillani, että minun on käytettävä näitä kolmea kömpelöä sanaa – mennyttä, nykyistä ja tulevaa. Nämä kurjat käsitteet itsekohtaisen yhtenäisyyden ulkokohtaisista vaiheista ovat miltei yhtä sopimattomat tässä käytettäväksi kuin kirves hienoa veistosta varten.”
Ihmisen on saavutettava todellinen itsetietoisuus ( ajatuksesta, joka itseään punnitsee), jotta hän älyäisi petoksen lähteen.”
"Meneekö päänne pyörälle, kun kopioin Salaisesta Opista pienen pätkän, mitä aika oikein on"
Ei mene pää pyörälle ainakaan minulla. Joskus 30v sitten tuli luettua Blavatskyn Salainen oppi aika tarkkaan kannesta kanteen.
Kvanttifysiikan tulokset viittaavat siihen että todellisuus on jollain tavalla non-lokaali eli nykyinen aika & paikka käsitys on jollain tavalla virheellinen. Tietoisuuskin saattaa olla pohjimmiltaan myös non-lokaali joten siinä mielessä aika on jonkinlainen illuusio.
Koemme tapahtumat yleensä ajan ja paikan koordinaatistossa mutta esim. suhteellisuusteorian mukaan aika on jossain määrin havaitsijan liiketilasta riippuvainen. Kvanttifysiikan lomittumis ja superpositio ilmiöt vastaavasti viittaavat siihen että myös paikan ja tapahtumien peräkkäisyyden eli kausaliteetin käsitteet eivät toimi kuten arkikokemuksessa ja newtonilaisen fysiikan mukaan niiden oletetaan toimivan.
Luonnollinen kieli on syntynyt käytännön tarkoituksia varten ja arkikokemus on usein kielellistä eli tavallaan koetaan kaikki käsitteiden läpi. Arkikielessä aika ja paikka on sisäänrakennettuna kaikessa kielellisessä kommunikaatiossa.
Erilaisten meditaatiotekniikoiden avulla voidaan harjoitella ei-kielellistä suoraa kokemista jossa ajan ja paikan tunne helposti katoaa ja siirrytään jonkinlaiseen ajattomaan tilaan jossa on vaikea hahmottaa kuinka paljon tai vähän aikaa on kulunut.
Nykyfysiikka ja erilaiset itämaiset opit kuten teosofia eivät siis välttämättä ole ristiriidassa keskenään mutta toisaalta teosofialla ei ole mitään annettavaa nykytieteelle koska se on muiden uskontojen tavoin staattinen oppi eikä itsekorjautuva ja kehittyvä niin kuin tiede.
Koska tämä filosofia palsta on tiede-osion alla niin mielummin näkisin täällä käsiteltävän lähinnä akateemiseen ja varsinkin tieteen filosofiaan liittyviä kysymyksiä.
ex_teosofille:
Jaa että lainaamani teksti on staattista teosofiaa. Ettei se vaan olisi ytimeltään samaa kuin tieteenkin omaksuma itseohjautuva kehitys kohti kvanttitilaa - ykseyttä. Onko ilmiöelämän harhan karkottaminen, ajan ilmiöiden ja ajattomuuden/ikuisuuden tiedostaminen taikka itsetietoisuuden saavuttaminen ajatusmaailman petollisuudesta STAATTISTA?
"Jaa että lainaamani teksti on staattista teosofiaa."
Blavatskyn Salainen Oppi julkaistiin 1888-1889. Suurin osa teosofisista kirjoituksista on julkaistu ennen 2. maailmansotaa (mm. Annie Besant k. 1933). Teosofia ei ole oppina kehittynyt juuri ollenkaan niistä ajoista.
Teosofia ei ole enää kehittyvä oppi eli siinä mielessä se on staattinen ja myös melko dogmaattinen uskonnollinen oppi. Pidän ns. teosofian "mestareiden" ilmoituksia lähinnä uskonnollisena mystiikkana jota on käytännössä melko mahdotonta todentaa - niihin voi joko uskoa tai olla uskomatta.
Joskus parikymmppisenä tuo teosofia kolahti aika hyvin mutta nyt vanhempana 30-40 v myöhemmin näen siinä paljon puutteita eikä siitä loppujen lopuksi ole jäänyt juuri mitään konkreettista käteen - periaatteessa vain lähinnä joitakin hienoja ajatuksia mutta ei paljon muuta.
Teosofia on kyllä uskontona omasta mielestäni monia muita uskontoja kehittyneempi mutta ei se tiedettä silti ole. Krishnamurtista yritettiin tehdä aikoinaan jonkinlaista teosofian messiasta mutta hän sanoutui irti koko touhusta ja kirjoitti ainakin yhden kirjan ajan käsitteeseen liittyen yhdessä fyysikko David Bohmin kanssa joka oli muistaakseni aika mielenkiintoinen.
http://bohmkrishnamurti.com/about-bohm-and-krishnamurti/
https://www.youtube.com/watch?v=1dAyQ6mO6Os
Mielestäni paljon hedelmällisempi lähestymistapa kuin erilaiset mystiset opit on keskittyä erilaisiin meditaatiotekniikoihin joista esim. mindfullness on täysin riisuttu uskonnollis-mystisestä painolastista.
Joka tapauksessa oikea(mpi) palsta tämäntyyppisille uskontoa ja teosofiaa sivuaville pohdinnoille lienee:
http://keskustelu.suomi24.fi/yhteiskunta/uskonnot-ja-uskomukset
Ex_teosofille vielä.
Ex_teosofin mukaan lainaamallani tekstillä ei ole merkitystä, koska se on kopsattu väärästä ja mitään aikaansaamattomasta teosofian lähteestä ja koska se on kaiken lisäksi tuotu arvioitavaksi väärälle - tieteen ja filosofian - forumille uskonto forumin sijasta – vaikkei itse tekstissä puhuta Jumalista tai vastaavista mitään.
Joka tapauksessa siteeraamani teksti pysyy avaajan tarkoittamalla asialla joka rivillään ja lopuksi vielä varottelee meitä, että emme pysty tiedostamaan ajan ja ajattomuuden käsitteitä ennen kuin olemme hoksanneet ajatusmaailmamme petollisuuden. Koska tämä viimeinen lause ei heti mennyt tajuntaamme, eksyimme itse asiasta – mutta havaintojeni mukaan näillä palstoilla käy näin aika usein.
"uskonto forumin sijasta – vaikkei itse tekstissä puhuta Jumalista tai vastaavista mitään. "
Se on 'uskonnot ja uskomukset' foorumi jossa on alajakoina myös ateismi ja transhumanismi joista kumpikaan ei edellytä mitään jumaluuksia. Materialismikin on uskomus. Ehkä ylläpito voisi perustaa sinne myös "teosofia" osaston jos kiinnostusta ilmenee laajemminkin.
"emme pysty tiedostamaan ajan ja ajattomuuden käsitteitä ennen kuin olemme hoksanneet ajatusmaailmamme petollisuuden."
Miten se teosofia auttaa tuossa ajatusmaailmamme petollisuuden tunnistamisessa? Minusta se on vain yhden uskomusjärjestelmän vaihtamista toiseksi.
Minulla on itselläni hyllyssä ainakin 10 kirjaa teosofiaan liittyen ja harrastin aihetta aika tiiviisti melkein 10 vuotta siihen asti kunnes löysin jotain parempaa tai ainakin itselleni sopivampaa ja kehittävämpää pohtimista. Olen myös aika syvällisesti perehtynyt mm. Steinerin antroposofiaan, Castanedan ja Gurdjieffin liittyviin oppeihin sekä Jungin piilotajunnan tutkimuksiin. Viimeiset 30 v olen tutkinut ja harrastanut lähinnä akateemista filosofiaa ja luonnontieteitä. Vieläkään en tiedä enkä ymmärrä mistään paljon mitään.... :-)
"eksyimme itse asiasta"
Harvinaisen totta! Mitäs jos keskusteltaisiin jatkossa sitten siitä varsinaisesta aiheesta eli ajan filosofiasta. Olen pahoillani jos olen loukannut uskonnollista vakaumustasi mutta se ei ole tämän ketjun pääaihe.
En nyt enempää viitsi kommentoida viestejäsi jatkossa varsinkin jos et pysy aiheessa. Kaikkia ns. henkisiä oppeja voi väärinkäyttää oman egon pönkittämiseen ja se vasta onkin se suurin ja vaarallisin itsepetos.
"Materialismikin on uskomus. Ehkä ylläpito voisi perustaa sinne myös "teosofia" osaston jos kiinnostusta ilmenee laajemminkin. "
Materialismi-osio sinne pitäisi ehdottomasti saada. Kyseessä on sentään maamme toiseksi suurin uskonto heti kristinuskon jälkeen, ja sen uskovat ovat paljon uskonnollisempia - aktiivisuuden ja dogmaattisuuden mielessä - kuin kristityt ikään.