Jälleen yhden ateistin vuodatus.

Kyllä näitä miettii moni uskovakin. Vaikka kanssauskovat haluavatkin asian kieltää ja siten uskova jää vielä enemmän yksin itsetuhoisten ja masentuneiden ajatustensa kanssa. Kukapa siihen syssyyn tahtoisin vielä tulla syyllistetyksi syntisistä ajatuksistaan ja pahimmassa tapauksessa vielä siltä, että läheiset kieltävät koko hänen uskonsakin, kun tukea tarvitsisi. Uskovien asenteesta kertoo paljon sinunkin viestisi, jossa kiellät koko ongelman - ei uskovainen ole suojattu sairauksilta muita paremmin, ei masennukseltakaan.

Heitä Jumalasi hakkuriin, ja eroa kirkosta. Jumalat ei auta, vaan ahdistavat.
Monikossa AHDISTELEVAT > sinua.

No uskovien mielestä tällä maallisella elämällä ei ole mitään tarkoitusta, vaan ainoa tarkoitus kaikelle on tämän maallisen elämän jälkeinen ikuinen elämä taivaassa.

Mikä nimenomaan tekee tästä maalliseta elämästä täysin tarkoituksettoman, kun kerran se ainoa tarkoitus löytyy vasta tämän elämän jälkeen.

Mitä turhia siinä elää kituuttelet, naru kaulaan ja kaiteeseen, sekä sillalta alas.
Säästyy yhteiskunnalta hoitomaksut parempiin tarkoituksiin.
Täytyy tosiaan olla aika paljon vikaa päässä, jos itseltä täytyy henki ottaa.

Niin, ja jumala ei välitä kakkaakaan.

Lauerma Usko, toivo, huijaus:
"Suomalaisessa väitöskirjatutkimuksessa (Miettinen-90) 1980 kaatumisaallon tutkituista ihmeparanemisista yksikään ei näyttäytynyt muuna kuin tilapäisenä hurmoksena. Epäsuhtaisten raajojen pitenemisiä ja hampaiden paikkaantumisia koettiin, mutta seurannassa itsemurhia oli yli odotusarvon. Jäivätkö suggestioalttiit potilaat hurmoksen ohituttua vailla sellaista apua, johon heidät olisi ollut hyvä ohjata?"
Itsemurhista on puhuttu myös äärliikeiden henkisen painostuksen, kuten karttamisen yhteydessä. Ei taida olla uskovien keskuudessakaan ihan vierasta.