Latinaksi "kärsimystä vastaan"?

Munkit osasivat käyttää oikeita latinan sijoja. Aloittajan ehdotus ei voi olla munkkilatinaa.

Ei pidä paikkaansa. Keskiajan kirkollisessa latinassa, eli arkityylisesti sanottuna munkkilatinassa, poikettiin paljon klassillisen latinan kieliopista. Tämä koskee jopa kirjoja, paavin bullia ym., mutta vielä paljon enemmän tavallisten munkkien puhumaa ja kirjoittamaa latinaa. Suurin osa munkeista oli jokseenkin oppimattomia, vailla triviaalikoulutustakin.

Kyllä munkkilatinassa viljeltiin sellaisia ilmauksia kuin ”in nomine Patriae et Filiae et Spiritae Sanctae”. No tuossahan sijamuodot ovat sinänsä oikein, sanat ihan eivät, mutta ymmärtänet idean: sanan lopulla ei ymmärretty olevan suurtakaan merkitystä.

Esimerkiksi substantiivin akkusatiivin ja nominatiivin erottaminen toisistaan oli haasteellista, koska romaanisia kieliä puhuvissa maissa munkkien äidinkieli oli jokin rahvaanlatinasta kehittynyt kielimuoto, jossa sellaista eroa ei lainkaan ollut.

Monachus kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa. Keskiajan kirkollisessa latinassa, eli arkityylisesti sanottuna munkkilatinassa, poikettiin paljon klassillisen latinan kieliopista. Tämä koskee jopa kirjoja, paavin bullia ym., mutta vielä paljon enemmän tavallisten munkkien puhumaa ja kirjoittamaa latinaa. Suurin osa munkeista oli jokseenkin oppimattomia, vailla triviaalikoulutustakin.

Kyllä munkkilatinassa viljeltiin sellaisia ilmauksia kuin ”in nomine Patriae et Filiae et Spiritae Sanctae”. No tuossahan sijamuodot ovat sinänsä oikein, sanat ihan eivät, mutta ymmärtänet idean: sanan lopulla ei ymmärretty olevan suurtakaan merkitystä.

Esimerkiksi substantiivin akkusatiivin ja nominatiivin erottaminen toisistaan oli haasteellista, koska romaanisia kieliä puhuvissa maissa munkkien äidinkieli oli jokin rahvaanlatinasta kehittynyt kielimuoto, jossa sellaista eroa ei lainkaan ollut.

”in nomine Patriae et Filiae et Spiritae Sanctae”. Hellandudelis!

Tuossa toit esille virheitä, joita munkit tekivät, muttet kuitenkaan yhtään sijamuotovirhettä. Olin itse aikoinani munkkilatinan kurssilla, eikä mainittuja virheitä tullut eteen, ellei sitten a priore > a priori lasketa sellaiseksi.

Sen sijaan sanasto näytti olevan köyhää ja kökköä klassiseen verrattuna ja kirjoitusasu oli jonkinverran poikkeava. Kirjoitusasuun vaikutti tietysti se, että munkkilatinaa ei äännetty klassisen mukaan, joten esimerkiksi -tio ja -cio vaihtelivat.

Tietenkin kurssille oli valittu tekstit munkkilatinan yleistyylin esiintuomiseksi, ei virheiden tai harvinaisuuksien. Kyllä siellä oli myös Augustinuksen De Imitatione Christi, erittäin hienoa kieltä.

Muuten, antiikissakaan ei ilmeisesti enää äännetty akkusatiivin päätettä, joten on sitäkin selvempää, miksi kansanlatinassa tai niistä kehittyneissä romaanisssa kielissä ne menivät sekaisin ja romaanisten kielten nominatiivia tuli edustamaan klassisen latinan akkusatiivi.

Yritettiinkö munkkilatinassa ääntää akkusatiivin pääte? Tiedetäänkö sitä esimerkiksi runoista?

epävarma.käännös kirjoitti:

”in nomine Patriae et Filiae et Spiritae Sanctae”. Hellandudelis!

Tuossa toit esille virheitä, joita munkit tekivät, muttet kuitenkaan yhtään sijamuotovirhettä. Olin itse aikoinani munkkilatinan kurssilla, eikä mainittuja virheitä tullut eteen, ellei sitten a priore > a priori lasketa sellaiseksi.

Sen sijaan sanasto näytti olevan köyhää ja kökköä klassiseen verrattuna ja kirjoitusasu oli jonkinverran poikkeava. Kirjoitusasuun vaikutti tietysti se, että munkkilatinaa ei äännetty klassisen mukaan, joten esimerkiksi -tio ja -cio vaihtelivat.

Tietenkin kurssille oli valittu tekstit munkkilatinan yleistyylin esiintuomiseksi, ei virheiden tai harvinaisuuksien. Kyllä siellä oli myös Augustinuksen De Imitatione Christi, erittäin hienoa kieltä.

Muuten, antiikissakaan ei ilmeisesti enää äännetty akkusatiivin päätettä, joten on sitäkin selvempää, miksi kansanlatinassa tai niistä kehittyneissä romaanisssa kielissä ne menivät sekaisin ja romaanisten kielten nominatiivia tuli edustamaan klassisen latinan akkusatiivi.

Yritettiinkö munkkilatinassa ääntää akkusatiivin pääte? Tiedetäänkö sitä esimerkiksi runoista?

Anteeksi, meni Kempiläinen ja Augustinus sekaisin. Molempien tekstejä oli. Augustinukselta hienoa tekstiä, Kempiläiseltä melkein yhtä hienoa.

Konekääntäjä mikä konekääntäjä!!!!